Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä kasvoi hieman vuonna 2024

Pitkän kasvun jälkeen työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä laski vuosina 2021–2022, mutta vuosina 2023–2024 on taas nähtävissä hienoista kasvua saajamäärissä. Työkyvyttömyyseläkettä saaneita 16–34-vuotiaita oli vuoden 2024 lopussa noin 25 900, mikä tarkoittaa 2 prosenttia saman ikäisestä väestöstä.

Vuoden 2024 lopussa 7 800 16–24-vuotiasta eli 1,37 prosenttia ikäryhmästä sai työkyvyttömyyseläkettä. Vastaavat luvut 25–34-vuotiailla olivat 18 100 eli 2,50 prosenttia ikäryhmästä. 16–24-vuotiaita saajia oli 150 enemmän kuin edellisvuonna, 25–34-vuotiaita 250 enemmän.

– Muutos näyttää prosentteina pieneltä, mutta viime vuoden lopussa oli kuitenkin noin neljäsataa nuorta enemmän työkyvyttömyyseläkkeellä kuin edellisen vuoden lopussa. Nuoren päätyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on iso asia sekä nuorelle itselleen että yhteiskunnalle, sanoo Kelan tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi jatkuvana tai määräaikaisena eli kuntoutustukena. Vuoden 2024 lopussa työkyvyttömyyseläkettä saavista 16–24-vuotiaista 71 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 63 prosenttia sai työkyvyttömyyseläkettä toistaiseksi jatkuvana.

Lainsäädännön muutokset vaikuttavat saajamääriin

Nuorten ammatilliseen kuntoutukseen ohjautumisen kannustamiseksi on toteutettu useampia Kelan ammatillista kuntoutusta koskeneita lainmuutoksia 1990-luvun lopusta alkaen. Ammatillista kuntoutusta saavien nuorten määrä kasvoikin pitkään.

Istuvan hallituksen kaudella nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyä ja kuntoutuksen aikaista toimeentuloturvaa on kiristetty ja ammatillisen kuntoutuksen saajamäärät nuorissa ikäryhmissä ovat kääntyneet laskuun. Vuoden alusta työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutusrahan ja sairauspäivärahan alaikärajat nousivat 16 vuodesta 18 vuoteen.

– On tärkeää seurata, miten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kehittyy nuorilla ammatillisen kuntoutuksen kiristysten ja ikärajamuutosten jälkeen, toteaa Koskenvuo. 

Yleisin syy nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle on älyllinen kehitysvammaisuus 

Nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä valtaosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella (ICD-luokituksessa F00–F99). Yleisin peruste on älyllinen kehitysvammaisuus. Muita yleisimpiä perusteita ovat synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet sekä hermoston sairaudet.

Saajien määrä kasvoi eniten älyllisen kehitysvammaisuuden ja psyykkisen kehityksen häiriöiden perusteella. Neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrä puolestaan väheni.

– Nuorilla työkyvyttömyyseläkkeet eivät ole lisääntyneet 2020-luvulla mielialahäiriöiden tai ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi, toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, vaan älyllisen kehitysvammaisuuden ja psyykkisen kehityksen häiriöiden vuoksi, sanoo Kelan tilastoasiantuntija Reeta Pösö.

Älyllinen kehitysvammaisuus oli viime vuonna perusteena 3 800 alle 25-vuotiaan nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa yleistyä lähempänä 30–40 vuoden ikää. Yhteensä 3 100 iältään 25–34-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriön vuoksi. Heistä masennuksen (F32– F33) vuoksi eläkkeellä oli 2 300.