Diagnooseista on tullut identiteettityön välineitä – väitöstutkimus osoittaa, miten kotimainen nykykirjallisuus sekä tukeutuu diagnostiseen kieleen että haastaa sen kulttuurista asemaa
Psykiatriset ja neuropsykiatriset diagnoosit ovat lääketieteellisiä taudinmääritteitä, mutta ne ovat levinneet arkipuheeseen, taiteeseen ja viihteeseen sekä ihmisten tapoihin ymmärtää itseään ja muita. FM Jani Tanskasen väitöstutkimus diagnoosien ilmentymistä kotimaisessa nykykirjallisuudessa ja kirjallisuuden tulkitsemisen tavoissa tuo havainnollisesti esiin, että yleistynyt tapa puhua diagnostisesti voi kaventaa käsitystä normaalista – mutta samalla tutkimus osoittaa, että kirjallisuus voi haastaa diagnoosien kulttuurista asemaa.
FM Jani Tanskasen Jyväskylän yliopistossa tarkastettava kirjallisuuden väitöstutkimus analysoi psykiatristen ja neuropsykiatristen diagnoosien kulttuurista asemaa nyky-Suomessa. Erityisesti tutkimus auttaa ymmärtämään, miten diagnooseja käytetään kotimaisessa nykykirjallisuudessa ja kirjallisuuden tulkitsemisen tavoissa.
”Tutkimustani raamittaa ja motivoi se havainto, että psykiatriset diagnoosit ja diagnostinen kieli ovat yleistyneet paitsi arkipuheessa myös taiteessa, mediassa ja kirjallisuudessa. Esimerkiksi runoudessa leikitellään diagnoosinimikkeillä ja kirjallisuuden henkilöhahmoja on luonnehdittu diagnostisesti" Tanskanen sanoo.
"Vaikkapa Helsingin Sanomien julkaisema tietokirja on liittänyt Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen henkilöhahmoihin sellaiset määreet kuin ADHD, ADD, depressio, synnytyksen jälkeinen masennus, ahdistuneisuus, anoreksia, narsismi ja skitsofrenia. Onpa mukana myös hysteria, joka ei kuulu nykyisiin tautiluokituksiin, mutta myös nämä vanhat psykiatrian hylkäämät diagnoosit elävät omaa elämäänsä nykykulttuurissa ja arkipuheessa", Tanskanen täsmentää.
”Kun yhä useampia käyttäytymisen ja tuntemisen muotoja tarkastellaan nimenomaan diagnostisesti eli sairauden ja häiriöiden viitekehyksessä, tila normaalille käy ahtaaksi."
Tutkimus tukee aiemmin esitettyjä kriittisiä huomioita siitä, että yleistynyt tapa puhua diagnostisesti voi kaventaa käsitystä normaalista – eli kulttuurisesti jaettua ymmärrystä siitä, mitä pidetään normaalina ja terveenä.
”Kun yhä useampia käyttäytymisen ja tuntemisen muotoja tarkastellaan nimenomaan diagnostisesti eli sairauden ja häiriöiden viitekehyksessä, tila normaalille käy ahtaaksi. Toisaalta kaikki eivät välttämättä hahmota diagnoosien viittaavan sairauksiin ja häiriöihin, vaan diagnooseista ja niiden viittausalueesta käydään jatkuvaa kulttuurista merkitysneuvottelua”, Tanskanen sanoo.
Samalla tutkimus osoittaa kirjallisuuden ja kulttuurituotteiden myös haastavan diagnoosien kulttuurista asemaa ja yhteiskunnan palvelujärjestelmän diagnoosikeskeisyyttä. Esimerkiksi Pauliina Vanhatalon diagnoosiperustainen teos Keskivaikea vuosi (2016) tuo esiin diagnoosin sidotun hoidon ja tuen ongelmallisuutta ja kutsuu pohtimaan, voisiko ihmisten kokemaa kärsimystä nimetä ja hoitaa jotenkin muuten kuin diagnostisesti. Teos myös kyseenalaistaa ja ironisoi vakiintuneita ja yhteiskunnassa odotuksenmukaisiksi muodostuneita tapoja kertoa sairaudesta ja elämän vaikeuksista.
Tanskasen väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia siihen, miten diagnoosit vaikuttavat tapoihimme ymmärtää itseämme ja muita. Samalla se osoittaa, että kirjallisuus voi olla sekä diagnoosien levittäjä että niiden kriittinen haastaja.
FM Jani Tanskasen kirjallisuuden väitöskirja Kulttuurin diagnostisoituminen. Psykiatristen ja neuropsykiatristen diagnoosien ilmentymiä kotimaisessa nykykirjallisuudessa tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 11.10.2025 klo 12 alkaen Seminaarinmäen vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjinä toimivat professori, FT Viola Parente-Čapková (Turun yliopisto) sekä dosentti, FT Mona Mannevuo (Helsingin Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto. Tilaisuus on avoin kaikille.
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0998-8
Lisätietoja: Jani Tanskanen, jani.t.tanskanen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kerro kampusmuistosi – Tiedemuseo tallentaa rakennusten tarinat2.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedemuseo ja kulttuuriryhmä keräävät talteen muistoja, jotka liittyvät rakennuksiin ja ulkoalueisiin, joista yliopisto luopuu vuosien 2025–2026 kuluessa.
Jyväskylän yliopiston uudet ympäristötieteen alan työelämäprofessorit tuovat asiantuntijuutta kestävän tulevaisuuden rakentamiseen2.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Syyskuun alussa nimitetyt työelämäprofessorit vahvistavat Jyväskylän yliopiston ympäristötieteen ja planetaarisen hyvinvoinnin osaamista. Saara Vauramon ja Kaisa Mustajärven tavoitteena on ympäristö- ja luontovaikutusten arvioinnin kehittäminen yhdistämällä tutkimus, käytännön soveltaminen ja koulutus. Pyrkimyksenä on myös laajentaa opiskelijoiden ymmärrystä työelämän mahdollisuuksista ja siitä, miten oma osaaminen voi kytkeytyä erilaisiin urapolkuihin.
Miljoonan euron rahoitus lasten liikuntatutkimukselle Jane ja Aatos Erkon säätiöltä1.10.2025 15:37:25 EEST | Tiedote
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,1 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimukselle. Professori Timo Jaakkolan ja apulaisprofessori Mikko Huhtiniemen hankkeessa etsitään tieteellisesti todennettuja keinoja lisätä lasten ja nuorten liikkumista kouluissa. Tutkimus toteutetaan interventiotutkimuksena keskisuomalaisissa kouluissa.
Väitös: Ryhmäkuntoutus auttaa krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuneita (Keurulainen)1.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava psykologian väitöstutkimus osoittaa, että krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuneiden kuntoutumisen edellytyksiä voidaan vahvistaa, jos terveydenhuollossa huomioidaan sairastuneen toimijuus lääketieteellisen näkökulman rinnalla.
Monipuolinen kattaus tiedeohjelmia houkutteli yli 12 000 kävijää Tutkijoiden yöhön!1.10.2025 08:05:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö valtasi Jyväskylän yliopiston kampukset sekä Jamkin pääkampuksen syyskuun viimeisenä perjantaina 26.9.2025. Tapahtuma teki näkyväksi tieteellisen työn yhteisöllisyyden, sillä Tutkijoiden yössä oli mukana satoja tieteentekijöitä eri aloilta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme