Diagnooseista on tullut identiteettityön välineitä – väitöstutkimus osoittaa, miten kotimainen nykykirjallisuus sekä tukeutuu diagnostiseen kieleen että haastaa sen kulttuurista asemaa
2.10.2025 07:30:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Psykiatriset ja neuropsykiatriset diagnoosit ovat lääketieteellisiä taudinmääritteitä, mutta ne ovat levinneet arkipuheeseen, taiteeseen ja viihteeseen sekä ihmisten tapoihin ymmärtää itseään ja muita. FM Jani Tanskasen väitöstutkimus diagnoosien ilmentymistä kotimaisessa nykykirjallisuudessa ja kirjallisuuden tulkitsemisen tavoissa tuo havainnollisesti esiin, että yleistynyt tapa puhua diagnostisesti voi kaventaa käsitystä normaalista – mutta samalla tutkimus osoittaa, että kirjallisuus voi haastaa diagnoosien kulttuurista asemaa.
FM Jani Tanskasen Jyväskylän yliopistossa tarkastettava kirjallisuuden väitöstutkimus analysoi psykiatristen ja neuropsykiatristen diagnoosien kulttuurista asemaa nyky-Suomessa. Erityisesti tutkimus auttaa ymmärtämään, miten diagnooseja käytetään kotimaisessa nykykirjallisuudessa ja kirjallisuuden tulkitsemisen tavoissa.
”Tutkimustani raamittaa ja motivoi se havainto, että psykiatriset diagnoosit ja diagnostinen kieli ovat yleistyneet paitsi arkipuheessa myös taiteessa, mediassa ja kirjallisuudessa. Esimerkiksi runoudessa leikitellään diagnoosinimikkeillä ja kirjallisuuden henkilöhahmoja on luonnehdittu diagnostisesti" Tanskanen sanoo.
"Vaikkapa Helsingin Sanomien julkaisema tietokirja on liittänyt Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen henkilöhahmoihin sellaiset määreet kuin ADHD, ADD, depressio, synnytyksen jälkeinen masennus, ahdistuneisuus, anoreksia, narsismi ja skitsofrenia. Onpa mukana myös hysteria, joka ei kuulu nykyisiin tautiluokituksiin, mutta myös nämä vanhat psykiatrian hylkäämät diagnoosit elävät omaa elämäänsä nykykulttuurissa ja arkipuheessa", Tanskanen täsmentää.
”Kun yhä useampia käyttäytymisen ja tuntemisen muotoja tarkastellaan nimenomaan diagnostisesti eli sairauden ja häiriöiden viitekehyksessä, tila normaalille käy ahtaaksi."
Tutkimus tukee aiemmin esitettyjä kriittisiä huomioita siitä, että yleistynyt tapa puhua diagnostisesti voi kaventaa käsitystä normaalista – eli kulttuurisesti jaettua ymmärrystä siitä, mitä pidetään normaalina ja terveenä.
”Kun yhä useampia käyttäytymisen ja tuntemisen muotoja tarkastellaan nimenomaan diagnostisesti eli sairauden ja häiriöiden viitekehyksessä, tila normaalille käy ahtaaksi. Toisaalta kaikki eivät välttämättä hahmota diagnoosien viittaavan sairauksiin ja häiriöihin, vaan diagnooseista ja niiden viittausalueesta käydään jatkuvaa kulttuurista merkitysneuvottelua”, Tanskanen sanoo.
Samalla tutkimus osoittaa kirjallisuuden ja kulttuurituotteiden myös haastavan diagnoosien kulttuurista asemaa ja yhteiskunnan palvelujärjestelmän diagnoosikeskeisyyttä. Esimerkiksi Pauliina Vanhatalon diagnoosiperustainen teos Keskivaikea vuosi (2016) tuo esiin diagnoosin sidotun hoidon ja tuen ongelmallisuutta ja kutsuu pohtimaan, voisiko ihmisten kokemaa kärsimystä nimetä ja hoitaa jotenkin muuten kuin diagnostisesti. Teos myös kyseenalaistaa ja ironisoi vakiintuneita ja yhteiskunnassa odotuksenmukaisiksi muodostuneita tapoja kertoa sairaudesta ja elämän vaikeuksista.
Tanskasen väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia siihen, miten diagnoosit vaikuttavat tapoihimme ymmärtää itseämme ja muita. Samalla se osoittaa, että kirjallisuus voi olla sekä diagnoosien levittäjä että niiden kriittinen haastaja.
FM Jani Tanskasen kirjallisuuden väitöskirja Kulttuurin diagnostisoituminen. Psykiatristen ja neuropsykiatristen diagnoosien ilmentymiä kotimaisessa nykykirjallisuudessa tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 11.10.2025 klo 12 alkaen Seminaarinmäen vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjinä toimivat professori, FT Viola Parente-Čapková (Turun yliopisto) sekä dosentti, FT Mona Mannevuo (Helsingin Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto. Tilaisuus on avoin kaikille.
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0998-8
Lisätietoja: Jani Tanskanen, jani.t.tanskanen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseen tarvitaan yhteinen tieteellinen perusta17.9.2026 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on julkaissut kokoavan katsauksen, joka tarjoaa tieteeseen perustuvat kriteerit Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseksi. Julkaisu on tarkoitettu valtakuntien rajat ylittäväksi tueksi päättäjille ja viranomaisille, jotka toteuttavat EU:n komission vaatimusta tunnistaa ja suojella jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.
Korkea painoindeksi nuoruudessa voi kiihdyttää biologista vanhenemista17.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus osoitti, että korkea painoindeksi nuoruudessa voi olla yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen aikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti nuoret, joilla on korkea painoindeksi vanhenevat biologisesti muita nopeammin.
Aikuiset oppivat vieraan kielen puheäänteitä nopeasti – yhdessä oppiminen voi vauhdittaa oppimista15.9.2026 09:03:14 EEST | Tiedote
Aikuiset voivat oppia vieraan kielen uusia puheäänteitä huomattavasti nopeammin kuin aiemmin on ajateltu. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa suomenkieliset aikuiset oppivat havaitsemaan mandariinikiinan sävelkulkuja jo neljän tunnin harjoittelun jälkeen. Tulokset viittaavat myös siihen, että toisen oppijan läsnäolo voi tukea oppimista erityisesti sen alkuvaiheessa.
Global Ranking of Academic Subjects 2026: Seitsemän JYU:n tieteenalaa mukana maailman parhaiden joukossa15.9.2026 08:38:12 EEST | Tiedote
Tiistaina 15.9.2026 julkaistussa Shanghai Rankingin eri tieteenalojen kansainvälisessä yliopistovertailussa (Global Ranking of Academic Subjects) Jyväskylän yliopisto sijoittuu sadan parhaan joukkoon kahdessa tieteenalaluokassa.
Työhyvinvoinnin vaikutukset syntyvät vuosien aikana, eivät yksittäisillä tempauksilla14.9.2026 10:37:53 EEST | Tiedote
LitM Antti Äikäs tutki väitöskirjassaan yhdeksän vuoden terveyden edistämisohjelmaa työpaikalla ja havaitsi, että pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen voi vähentää sairauspoissaoloja sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja organisaation taloudellista tulosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme