Taloustutkimus tutki: Metsäammattilaisten tyytymättömyys metsäuutisointiin kasvanut merkittävästi

Kielteinen metsäuutisointi romahduttanut metsäalalla työskentelevien työhyvinvoinnin         

Taloustutkimuksen metsäammattilaisten keskuudessa tekemä ”Metsät ja media” tutkimus osoittaa valtamedian negatiivisen metsäuutisoinnin vaikuttavan heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa.               

– Metsäuutisoinnin ja -keskustelun sävy koetaan ammattilaisia syyllistäväksi. Yksittäisiä virheitä pelätään ja ne paisuvat julkisuudessa koko ammattikuntaa leimaaviksi. Omasta ammatista jopa vaietaan ja työntekijöiden saannista alalle kannetaan huolta, tulkitsee tutkimustuloksia Taloustutkimus Oy:ssä tutkimuksen toteutuksesta vastannut tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä.

–Työhyvinvoinnin heikentyminen on romahtanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä vaikuttaa ihmisten haluun ja kykyyn työskennellä alalla sekä vähentää halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Pelko maalittamisesta sosiaalisessa mediassa on todellinen. Vastausten suuri määrä osoittaa tilanteen ahdistavan alalla työskenteleviä.

Töyrylän mukaan metsäalan ammattilaiset kokevan metsistä annetun julkisen kuvan vääristyneeksi ja epäreiluksi. – Metsien parissa työskentelevät ammattilaiset ovat turhautuneita median esittämään kuvaan, joka eroaa heidän kokemastaan todellisuudesta. Tämä nostaa esiin arvoristiriidan, kun ammattilaiset kokevat tekevänsä tärkeää työtä luonnon parissa, mutta heitä pidetään “pahantekijöinä”.

Kielteiseksi koetun metsäuutisoinnin kärjessä Yle ja HS

Töyrylän mukaan kyselyyn vastanneiden määrä on lähes kolminkertaistunut edelliseen kyselyyn nähden. – Tämä osoittaa aiheen tärkeyden ja ammattilaisten halun kertoa mielipiteensä. Tulosten vertailussa kolmen vuoden takaiseen kyselyyn on havaittavissa, että tilanne on entisestään kärjistynyt ja kaikki tulokset ovat menneet huonompaan suuntaan.

–Lähes jokainen eli 93 prosenttia metsäammattilaisista kokee metsäuutisoinnin ja metsistä käytävän keskustelun vahvasti polarisoituneen.  Merkittävimmiksi syiksi tähän nähdään se, että media korostaa ääripäiden mielipiteitä, se elää negatiivisista uutisista ja metsiin liittyy keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

Kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna metsäuutisointiin tyytymättömien osuus on kasvanut 61 prosentista 80 prosenttiin, kun taas tyytyväisten osuus on vastaavasti puolittunut vuoden 2022 tutkimuksesta. – Metsäammattilaiset kokevat, että metsäuutisointi on tunnepitoista, tarkoitushakuista ja metsäammattilaisia syyllistävää, eikä sitä koeta tasapuoliseksi eikä tosiasioihin pohjautuvaksi, kuvailee Töyrylä.

–Metsäammattilaiset kokevat paikallisen ja alueellisen median uutisoinnin metsäasioista valtamedioihin verrattuna myönteisemmäksi. Sen sijaan erittäin negatiiviseksi tai negatiiviseksi metsäasioiden uutisoinnissa koetaan valtamediat kuten Helsingin Sanomat (69 %), Ylen TV (67 %) ja Ylen radio (50 %).

Metsäammattilaisten työtä ei arvosteta

Tutkimuksen tilanneen Metsämiesten Säätiön toimitusjohtajan Ilari Pirttilän mukaan metsäammattilaisia kaihertaa myös se, että heidän päivittäin tekemänsä työ metsän eri arvojen yhteensovittajana ei näy eikä sitä arvosteta. – Avoimissa vastauksissa moni metsäammattilainen kokee ristiriidan omien luontoarvojen ja julkisen kuvan välillä. Vaikka metsäammattilainen tekee päivittäin työssään konkreettisesti luontoa parantavia tekoja, se ei näy julkisuudessa, eikä sitä ymmärretä.

– Metsäalan ammattia valitessaan useimmilla on ollut keskeisenä rakkaus luontoon ja halu työskennellä metsän parissa. Monelle metsäammattilaiselle metsä kuuluukin olennaisena osana elämäntapaan esimerkiksi metsästyksen, sienestyksen, marjastuksen ja retkeilyn kautta. Siksi maalla asuminen ja työnteko metsäalalla on heille mielekästä, sanoo Pirttilä.

Maakuntamedioissa monipuolisempaa metsäjournalismia

Kalevan päätoimittaja Anti Kokkonen muistuttaa, että media ei ole yhdenmukainen kaikkialla Suomessa. – Kuten tutkimus osoittaa, maakuntamedioissa tehdään valtamedioihin nähden tasapuolisempaa ja monipuolisempaa metsäjournalismia. Helsingistä johdetuilla mediataloilla metsät nähdään enemmän virkistys- ja suojelukohteena, jolloin kaikki metsässä tehtävät taloudelliset toimenpiteet uutisoidaan kielteisinä.

–Sosiaalisen median kautta perinteiseenkin mediaan on uinut klikkijournalismi, mikä suosii tunneperäisiä juttuja. Esimerkiksi avohakkuu herättää kaupunkilaislukijassa kielteisiä tunteita, kun erilaisten metsänkäsittelytermien avaaminen on toimittajillekin haastavaa.

Ongelmaksi on Kokkosen mukaan tullut myös se, että metsäalan tutkimus on hajanaista ja polarisoitunutta. – Meillä löytyy mille tahansa metsien käsittelyä koskevalle koulukunnalle professoritittelin oleva asiantuntija, jonka media valitsee kuin seisovasta pöydästä tukemaan juttunsa sisältöä. Se unohtuu, että 90 prosenttia alan tutkijoista voi olla toista mieltä, kuin se, joka pääsi läpi mediassa. 

–Minun viestini metsäalan ammattilaisille on, ettei pidä uhriutua eikä provosoitua, vaikka uutisointi koetaan syyllistävänä ja ahdistavana. Keskusteluun pitää yrittää mennä mukaan omalla asiantuntemuksella ja fiksulla tavalla, kannustaa Kokkonen.  

Saksassa ilmastokeskustelua käydään liikenteen päästöistä – ei metsistä

Saksan mediassa metsäkeskustelun kehitys on ollut päinvastainen, sanoo Maaseudun tulevaisuuden Eurooppa kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen. – Kun seuraan Suomen mediassa käytävää vastakkainasettelua ruokkivaa metsäkeskustelua, nuo tulokset eivät yllätä. Kun 1990-luvulla Saksan vihreä liike ja Greenpeace olivat voimissaan, täällä käytiin mediassa ankaraa metsäkeskustelua, josta Suomikin sai metsämaana osansa. Samankaltaista ympäristöjärjestöjen ja median nostattamaa mainehaittaa Suomen metsien käytöstä ei ole sen jälkeen ilmennyt. Yksittäisiä metsäaiheiden nostoja on toki silloin tällöin, mutta ne eivät ole johtaneet laajaan keskusteluun.  Suomesta puhutaan ennen muuta onnellisena, ei metsiä ja hiilinieluja tuhoavana maana. 

– Seuraan päivittäin useita Saksan valtalehtiä, enkä tunnista uutisoinnissa mitään metsien käyttöä tai metsäammattilaisia syyllistävää päälle käypää tendenssiä. Isoissa valtakunnallisissa yleis- ja talouslehdissä tai alueellisissa lehdissä ja TV - kanavilla metsäpolitiikka eivät ole mikään iso, usein esiintyvä aihe. 

Metsäaiheita paljon suurempi media-aihe Saksassa on kysymys autoteollisuudesta, mikä on rinnasteinen Suomen metsäkeskusteluun. – Se hallitsee täällä päästö- ja ilmastokeskustelua. Keskustelu on nyt kallistumassa siihen, että fossiilisia käyttäville polttomoottoreillekin pitäisi jotain tehdä, mutta samalla luotetaan, että teknologian kehittyessä päästöt vähenevät, sanoo Nurminen.

–EU:n metsäkatoasetus nousi otsikoihin, kun liittokansleri Mertz kirjoitti henkilökohtaisesti komission johdolle, että sille pitäisi tehdä jotakin. Vaikka on hyvin poikkeuksellista, että liittokansleri puuttuu mihinkään metsien käyttöön liittyvään asiaan, tällä kertaa syy oli siinä, että asetuksen pelättiin vaikeuttavan kauppasuhteita niiden Aasian ja Etelä-Amerikan maiden kanssa, joiden metsätalouteen asetus osuisi. 

Nurmisen mukaan on mielenkiintoista nähdä, mitä monille muille EU:n metsiin kohdistuvalle politiikkatoimelle tulee tapahtumaan. – Esimerkiksi metsien monitorointi- ja ennallistamisasetuksen ja LuluCF:n toimeenpanoa arvioidaan täällä taloudellisten seuraamusten eikä ilmastotavoitteiden kannalta.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi