Väitös: Digitaaliset työkalut tuovat kaupunkilaisten positiiviset äänimaisemakokemukset esiin
TaM Aura Kaarivuo tarkastelee väitöskirjassaan kaupunkiäänimaisemien suunnittelua kansalaisten kokemusten ja tunteiden näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että perinteiset menetelmät eivät riitä tavoittamaan kaupunkilaisten subjektiivisia äänikokemuksia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää uusien kaupunkialueiden suunnittelussa sekä olemassa olevien kaupunkiympäristöjen muutosprosesseissa tai kehitystyössä.
Aura Kaarivuon tutkimuksessa kehitettiin mobiiliteknologiaan perustuvia työkaluja ja joukkoistettuja menetelmiä, joilla voidaan kerätä ja analysoida kansalaisten äänimaisemakokemuksia. Väitöstutkimuksen keskeinen havainto on, että kehitetyillä menetelmillä eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat kaupunkilaiset voivat ketterästi ilmaista kokemuksiaan ja mielipiteitään, ja dataa voidaan muuntaa kaupunkisuunnittelun ammattilaisille hyödylliseen muotoon.
“Tällaista tietoa voidaan hyödyntää uusien kaupunkialueiden suunnittelussa sekä olemassa olevien kaupunkiympäristöjen muutosprosesseissa tai kehitystyössä”, Kaarivuo summaa.
Äänimaisemalla tarkoitetaan yksilön kokemusta omasta ääniympäristöstään, eli kaikkien yhtä aikaa soivien äänien kudelmasta. Äänimaisema on yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat enemmän tunteet ja asenteet kuin äänen fyysiset ominaisuudet. Kaarivuon mukaan perinteisillä menetelmillä, kuten melumittauksilla voidaan suunnitella meluntorjuntaa, mutta niillä ei kuitenkaan voida mitata viihtyvyyden tai miellyttävyyden kokemusta.
”Kaupunkiympäristön suunnittelussa ääniympäristöä ei meluntorjunnan lisäksi suunnitella juurikaan, vaikka sillä on merkittävä vaikutus kaupungin viihtyvyyteen, kaupunkilaisten hyvinvointiin ja asuinalueiden arvoon”, Kaarivuo toteaa.
Kokemus äänimaisemasta välittyy äänitteen avulla
Kaarivuon tutkimustyössä tietoa kerättiin erityisesti äänimaisemia äänittämällä ja virtuaalisesti rakentelemalla. Kerättyjen äänitteiden yhdistäminen paikkatietoon ja koneoppimisen hyödyntäminen analysoinnissa mahdollistavat emotionaalisesti samankaltaisten äänimaisemien tunnistamisen ja uusien suunnittelukohteiden löytämisen. Tutkimuksessa korostetaan myös osallistavan suunnittelun haasteita, kuten tunteiden ilmaisun vaikeutta ja kokemusten heikkoa näkyvyyttä päätöksenteossa.
”Tunteiden ilmaiseminen sanallisesti voi olla vaikeaa, eivätkä osallistujien kokemukset aina välity päätöksentekoon. Kaupunkisuunnittelun tulisikin tarkastella tiedonkeruun menetelmiä kriittisemmin siten, että ihmisten kokemukset, erityisesti äänimaisemien osalta välittyisivät paremmin ja ne pystyttäisiin myös huomioimaan päätöksenteossa”, Kaarivuo kuvailee.
Osana väitöstyötä järjestettiin myös työpajoja, joissa osallistujat pääsivät rakentamaan äänimaisemia virtuaalisesti ja kokeilemaan, miltä erilaiset ympäristöt voisivat kuulostaa.
“Kun voimme jakaa soivan esimerkin äänimaisemasta, meidän on helpompi keskustella, vaihtaa mielipiteitä ja jakaa kokemuksia” Kaarivuo korostaa.
Väitöstyö esittelee mallin digityökalujen valintaan erilaisissa tiedonkeruun tilanteissa: “Toisaalta tarvitaan joukkodataa ja tutkimustietoa, mutta työkaluja tarvitaan myös yhteissuunnittelun ja dialogin tueksi”, Kaarivuo summaa.
Lisätietoja
TaM Aura Kaarivuon väitöskirjan “Smart participatory approaches for urban soundscape design” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 4. lokakuuta 2025 klo 12.00 Agora-rakennuksen salissa B103 Auditorium 3.
Vastaväittäjänä toimii professori Markku Turunen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Tommi Mikkonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstilaisuutta voi seurata salissa Agora Auditorio 3 (Ag B103) tai verkkovälitteisesti.
Aura Kaarivuo valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta jouluna 2008 pääaineenaan uuden median äänisuunnittelu. Kaarivuo aloitti väitöskirjatutkijana syksyllä 2021. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Helsingin kaupunki ja Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aura KaarivuoVäitöskirjatutkijaInformaatioteknologian tiedekunta
aura.m.kaarivuo@student.jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi tutkimus pureutuu sosiaalityön eettiseen stressiin ja sen ehkäisyyn2.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa pyritään löytämään keinoja sosiaalityöntekijöiden eettisen stressin vähentämiseksi aikana, jolloin riittämättömät henkilöstöresurssit vaikeuttavat asiakkaiden tarpeisiin vastaamista.
Kerro kampusmuistosi – Tiedemuseo tallentaa rakennusten tarinat2.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedemuseo ja kulttuuriryhmä keräävät talteen muistoja, jotka liittyvät rakennuksiin ja ulkoalueisiin, joista yliopisto luopuu vuosien 2025–2026 kuluessa.
Diagnooseista on tullut identiteettityön välineitä – väitöstutkimus osoittaa, miten kotimainen nykykirjallisuus sekä tukeutuu diagnostiseen kieleen että haastaa sen kulttuurista asemaa2.10.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Psykiatriset ja neuropsykiatriset diagnoosit ovat lääketieteellisiä taudinmääritteitä, mutta ne ovat levinneet arkipuheeseen, taiteeseen ja viihteeseen sekä ihmisten tapoihin ymmärtää itseään ja muita. FM Jani Tanskasen väitöstutkimus diagnoosien ilmentymistä kotimaisessa nykykirjallisuudessa ja kirjallisuuden tulkitsemisen tavoissa tuo havainnollisesti esiin, että yleistynyt tapa puhua diagnostisesti voi kaventaa käsitystä normaalista – mutta samalla tutkimus osoittaa, että kirjallisuus voi haastaa diagnoosien kulttuurista asemaa.
Jyväskylän yliopiston uudet ympäristötieteen alan työelämäprofessorit tuovat asiantuntijuutta kestävän tulevaisuuden rakentamiseen2.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Syyskuun alussa nimitetyt työelämäprofessorit vahvistavat Jyväskylän yliopiston ympäristötieteen ja planetaarisen hyvinvoinnin osaamista. Saara Vauramon ja Kaisa Mustajärven tavoitteena on ympäristö- ja luontovaikutusten arvioinnin kehittäminen yhdistämällä tutkimus, käytännön soveltaminen ja koulutus. Pyrkimyksenä on myös laajentaa opiskelijoiden ymmärrystä työelämän mahdollisuuksista ja siitä, miten oma osaaminen voi kytkeytyä erilaisiin urapolkuihin.
Miljoonan euron rahoitus lasten liikuntatutkimukselle Jane ja Aatos Erkon säätiöltä1.10.2025 15:37:25 EEST | Tiedote
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,1 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimukselle. Professori Timo Jaakkolan ja apulaisprofessori Mikko Huhtiniemen hankkeessa etsitään tieteellisesti todennettuja keinoja lisätä lasten ja nuorten liikkumista kouluissa. Tutkimus toteutetaan interventiotutkimuksena keskisuomalaisissa kouluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme