Väitös: Digitaaliset työkalut tuovat kaupunkilaisten positiiviset äänimaisemakokemukset esiin

Aura Kaarivuon tutkimuksessa kehitettiin mobiiliteknologiaan perustuvia työkaluja ja joukkoistettuja menetelmiä, joilla voidaan kerätä ja analysoida kansalaisten äänimaisemakokemuksia. Väitöstutkimuksen keskeinen havainto on, että kehitetyillä menetelmillä eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat kaupunkilaiset voivat ketterästi ilmaista kokemuksiaan ja mielipiteitään, ja dataa voidaan muuntaa kaupunkisuunnittelun ammattilaisille hyödylliseen muotoon. 

“Tällaista tietoa voidaan hyödyntää uusien kaupunkialueiden suunnittelussa sekä olemassa olevien kaupunkiympäristöjen muutosprosesseissa tai kehitystyössä”, Kaarivuo summaa. 

Äänimaisemalla tarkoitetaan yksilön kokemusta omasta ääniympäristöstään, eli kaikkien yhtä aikaa soivien äänien kudelmasta. Äänimaisema on yksilöllinen kokemus, johon vaikuttavat enemmän tunteet ja asenteet kuin äänen fyysiset ominaisuudet. Kaarivuon mukaan perinteisillä menetelmillä, kuten melumittauksilla voidaan suunnitella meluntorjuntaa, mutta niillä ei kuitenkaan voida mitata viihtyvyyden tai miellyttävyyden kokemusta.

”Kaupunkiympäristön suunnittelussa ääniympäristöä ei meluntorjunnan lisäksi suunnitella juurikaan, vaikka sillä on merkittävä vaikutus kaupungin viihtyvyyteen, kaupunkilaisten hyvinvointiin ja asuinalueiden arvoon”, Kaarivuo toteaa.  

Kokemus äänimaisemasta välittyy äänitteen avulla

Kaarivuon tutkimustyössä tietoa kerättiin erityisesti äänimaisemia äänittämällä ja virtuaalisesti rakentelemalla. Kerättyjen äänitteiden yhdistäminen paikkatietoon ja koneoppimisen hyödyntäminen analysoinnissa mahdollistavat emotionaalisesti samankaltaisten äänimaisemien tunnistamisen ja uusien suunnittelukohteiden löytämisen. Tutkimuksessa korostetaan myös osallistavan suunnittelun haasteita, kuten tunteiden ilmaisun vaikeutta ja kokemusten heikkoa näkyvyyttä päätöksenteossa.

”Tunteiden ilmaiseminen sanallisesti voi olla vaikeaa, eivätkä osallistujien kokemukset aina välity päätöksentekoon. Kaupunkisuunnittelun tulisikin tarkastella tiedonkeruun menetelmiä kriittisemmin siten, että ihmisten kokemukset, erityisesti äänimaisemien osalta välittyisivät paremmin ja ne pystyttäisiin myös huomioimaan päätöksenteossa”, Kaarivuo kuvailee.

Osana väitöstyötä järjestettiin myös työpajoja, joissa osallistujat pääsivät rakentamaan äänimaisemia virtuaalisesti ja kokeilemaan, miltä erilaiset ympäristöt voisivat kuulostaa. 

“Kun voimme jakaa soivan esimerkin äänimaisemasta, meidän on helpompi keskustella, vaihtaa mielipiteitä ja jakaa kokemuksia” Kaarivuo korostaa. 

Väitöstyö esittelee mallin digityökalujen valintaan erilaisissa tiedonkeruun tilanteissa: “Toisaalta tarvitaan joukkodataa ja tutkimustietoa, mutta työkaluja tarvitaan myös yhteissuunnittelun ja dialogin tueksi”, Kaarivuo summaa.

Lisätietoja

TaM Aura Kaarivuon väitöskirjan “Smart participatory approaches for urban soundscape design” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 4. lokakuuta 2025 klo 12.00 Agora-rakennuksen salissa B103 Auditorium 3. 

Vastaväittäjänä toimii professori Markku Turunen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Tommi Mikkonen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstilaisuutta voi seurata salissa Agora Auditorio 3 (Ag B103) tai verkkovälitteisesti.

Aura Kaarivuo valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta jouluna 2008 pääaineenaan uuden median äänisuunnittelu. Kaarivuo aloitti väitöskirjatutkijana syksyllä 2021. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Helsingin kaupunki ja Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.