Tutkimus: Puolet sosiaalialan ammattilaisista kohtaa väkivaltaa – Talentia vaatii hyvinvointialueilta konkreettisia toimia

Sosionomeista 58 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 49 prosenttia on kokenut asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa työssään hyvinvointialueella.  

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vaatii hyvinvointialueita entistä määrätietoisempiin toimiin työturvallisuuden parantamiseksi. 

- Asiakasväkivalta ei saa olla osa sosiaalialan ammattilaisen työnkuvaa. Työturvallisuus on perusoikeus, jokaisen pitäisi voida tehdä työtä ilman pelkoa, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio. 

Orastavia merkkejä tilanteen paranemisesta on ilmassa, sillä Työterveyslaitoksen tekemän seurantatutkimuksen mukaan asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden osuus on hieman laskenut verrattuna edelliseen, joulukuussa 2024 julkaistuun tutkimukseen.  

- Monet työpaikat ovat tarttuneet toimeen asiakasväkivallan kitkemiseksi. Tilanne vaatii kuitenkin järjestelmällistä seurantaa ja kehittämistä: toimintamallien, henkilöstömitoituksen, hälytysjärjestelmien ja jälkihoidon on pysyttävä ajan tasalla ja vastattava arjen riskeihin, Karsio painottaa.  

Työn hallinta ja vaikutusmahdollisuudet heikentyneet 

Sosiaalialan asiantuntijoiden kokemus työn hallittavuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista on edelleen heikentynyt hyvinvointialueilla. Työstressi on lisääntynyt ja epävarmuus oman työsuhteen jatkosta kasvanut. 

Sosionomeista 40 prosenttia katsoo työn olevan hyvin hallittavissa, viimeksi luku oli 43 prosenttia. Sosiaalityöntekijöistä puolestaan 48 prosenttia kokee työn olevan hyvin hallittavissa. Laskua edelliseen tutkimukseen oli kolme prosenttiyksikköä.   

Sosiaalityöntekijöistä 55 prosenttia ja sosionomeista 48 prosenttia katsoo, ettei voi vaikuttaa työnsä muutoksiin. Sosionomien kokemus vaikutusmahdollisuuksien vähentymisestä on kasvanut neljä prosenttiyksikköä edelliseen tutkimukseen verrattuna.  

Huolta aiheuttaa myös se, että vain 38 prosenttia sosiaalityöntekijöistä ja 42 prosenttia sosionomeista tuntee palautuvansa hyvin työpäivän rasituksista.  

- Työn vaatimusten ja hallittavuuden tasapaino on järkkynyt entisestään. Hyvinvointialueiden kiristyvä talous ja jatkuvat muutospaineet tekevät tästä kehityksestä entistä kriittisemmän. Jos epätasapainoa ei korjata, riski on, että seuraukset näkyvät henkilöstön työkyvyssä, Karsio varoittaa.     

Yhteistyö ja esihenkilön oikeudenmukaisuus vahvuuksia  

Hyvinvointialueiden työpaikoilla on kuitenkin myös vahvuuksia, jotka tukevat sosiaalialan ammattilaisten työkykyä. Yhteistyön lähiyhteisössä koetaan edelleen vahvistuneen ja esihenkilön toiminta nähdään oikeudenmukaisena.   

- Nämä ovat vahvuuksia, joihin kannattaa nojata, sillä ne suojaavat työkykyä ja pitovoimaa, Karsio sanoo.