Turun yliopisto

Tieteelle tuntematon hyönteissuku löytyi maapallon ”viimeiseltä rajaseudulta”

Jaa

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Lontoon luonnontieteellisen museon tutkijat ovat löytäneet Etelä-Amerikasta tieteelle uuden hyönteissuvun. Uusi Amazoboea-suku löytyi läntisen Amazonian sademetsien latvustoista, alueelta, jota kutsutaan usein maapallon viimeiseksi rajaseuduksi. Amazoboea-suvun ainoa tunnettu laji Amazoboea selva sai nimensä tutkijan uskollisen ystävän, Selva-koiran, mukaan.

Kuvassa näkyy harmaata taustaa vasten valokuvattu tieteelle uusi hyönteinen Amazoboea selva. Sillä on kapea ja pitkä ruskeanvärinen ruumis, ohuet siivet ja erittäin pitkät tuntosarvet
Amazoboea löytyi Ecuadorin Amazonian latvustoista kerätyistä hyönteisnäytteistä. Tieteelle uusi suku poikkeaa selvästi kaikista aiemmin tunnetuista hyönteissuvuista. Suvun ainoa tunnettu laji (Amazoboea selva) sai nimensä tutkijan Selva-koiran mukaan. Kari Kaunisto, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.

Amazonian sademetsien latvustoja kutsutaan usein maapallon ”viimeiseksi rajaseuduksi”, sillä niiden luonnon monimuotoisuudesta tiedetään vasta hyvin vähän ja ne poikkeavat lajistoltaan sademetsän alemmista kerroksista.

Latvustotutkimus sai alkunsa 1980-luvulla, kun amerikkainen hyönteistutkija Terry L. Erwin (1940-2020) ymmärsi korkealla latvustossa elävien eliölajistojen olevan äärimmäisen lajirikkaita ja tuntemattomia. Amazonian sademetsien korkeimmat puut ulottavat latvustonsa jopa yli 60 metrin korkeuteen, mikä tekee niiden tutkimuksesta haastavaa.

Turun yliopiston Amazonia-tutkijat ovat kartoittaneet Amazonian ja trooppisten Andien luonnon monimuotoisuutta jo kymmenien vuosien ajan. He nimeävät vuosittain esimerkiksi lukuisia tieteelle tuntemattomia eläinlajeja erityisesti läntisen Amazonian sademetsistä, jotka lukeutuvat luonnoltaan maapallon monimuotoisimpiin alueisiin.

Nyt tutkijat ovat löytäneet Amazonian latvustoista tieteelle aiemmin tuntemattoman hyönteisuvun, jonka he nimesivät Amazoboeaksi.

– Olemme keskittyneet tutkimuksissamme erityisesti sademetsien alempiin osiin, sillä niitä on helpompi tutkia kuin latvustoja. Uudessa tutkimuksessa tieteelle kuvattu hyönteissuku, Amazoboea, löytyi kuitenkin latvustoista kerätyistä näytteistä. Se poikkeaa selvästi kaikista muista tähän mennessä kuvatuista hyönteissuvuista ja kertoo osaltaan latvustossa elävän lajiston erikoisuudesta. Tieteelle tuntemattomien hyönteissukujen löytyminen on erittäin harvinaista. Olen tutkinut Amazonian hyönteisiä jo vuodesta 1998 lähtien ja löytänyt sieltä satoja tieteelle tuntemattomia lajeja, mutta Amazoboea on vasta seitsemäs tieteelle kuvaamani hyönteissuku, biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopistosta kertoo.

Nyt löytynyt tieteelle uusi hyönteissuku kuuluu loispistiäisiin. Ne säätelevät muiden eliölajien kantoja loisimalla hyönteis- ja hämähäkkilajien nuoruusvaiheissa. Loispistiäiset sijaitsevat korkealla luonnon ravintoverkoissa, mikä tekee niistä erityisen alttiita luonnon köyhtymiselle. Niiden alapuolella tapahtuvat muutokset verkostoissa heijastuvat kasautuen loispistiäisten uhanalaisuuteen. Tästä johtuen loispistiäiset soveltuvat myös biodiversiteetti-indikaattoreiksi.

– Latvustossa elämiseen erikoistuneet loispistiäiset jäävät usein keräämättä perinteisillä aineistonkeruumenetelmillä ja lukeutuvat näin alueen biodiversiteetin näkymättömään osaan. Kutsumme tätä luonnon monimuotoisuuden tuntematonta osaa pimeäksi biodiversiteetiksi. Sen suojelu on erityisen haastavaa, sillä siihen lukeutuvista lajeista tiedetään vasta vähän. On näyttöä siitä, että latvustossa elävät hyönteiset laskeutuvat maata kohti metsän aukkopaikoissa, jolloin perinteiset maan päällä olevat pyydykset voivat kerätä muutamia yksilöitä, väitöskirjatutkija Emil Österman Turun yliopistosta ja SusTra-tohtorikoulutuspilotista kertoo.

Kuva%20tihe%E4st%E4%20ja%20vehre%E4st%E4%20sademets%E4st%E4%2C%20jossa%20on%20erilaisia%20puulajeja%20ja%20runsasta%20aluskasvillisuutta.
Läntisen Amazonian sademetsät ovat luonnon monimuotoisuudeltaan ällistyttävän rikkaita. Alueen metsissä kasvaa usein yli 300 puulajia hehtaarilla. Ilari E. Sääksjärvi, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

Sademetsien luonnon monimuotoisuuden tehokas suojelu edellyttää tarkkaa ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden jakautumisesta eri alueiden sisällä ja välillä.

– Jatkamme kenttätutkimuksia Amazoniassa, sillä luonnon köyhtyminen etenee siellä nopeasti. Amazoniasta on viimeisen 40 vuoden aikana tuhoutunut jo noin viidennes. Uudet lajilöydöt auttavat meitä ymmärtämään sademetsien toimintaa paremmin, mikä helpottaa myös niiden suojelua. Minulle nyt julkaistu tutkimus on myös henkilökohtaisesti tärkeä, sillä sain nimetä Amazoboea-suvun ainoan tunnetun lajin iloisen ja uskollisen Selva-koiramme mukaan. Selva tarkoittaa espanjaksi sademetsää, Sääksjärvi iloitsee.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin kansainvälisessä ZooKeys-tiedelehdessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvassa näkyy harmaata taustaa vasten valokuvattu tieteelle uusi hyönteinen Amazoboea selva. Sillä on kapea ja pitkä ruskeanvärinen ruumis, ohuet siivet ja erittäin pitkät tuntosarvet
Amazoboea löytyi Ecuadorin Amazonian latvustoista kerätyistä hyönteisnäytteistä. Tieteelle uusi suku poikkeaa selvästi kaikista aiemmin tunnetuista hyönteissuvuista. Suvun ainoa tunnettu laji (Amazoboea selva) sai nimensä tutkijan Selva-koiran mukaan.
Kari Kaunisto, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.
Lataa
Kuva tiheästä ja vehreästä sademetsästä, jossa on erilaisia puulajeja ja runsasta aluskasvillisuutta.
Läntisen Amazonian sademetsät ovat luonnon monimuotoisuudeltaan ällistyttävän rikkaita. Alueen metsissä kasvaa usein yli 300 puulajia hehtaarilla.
Ilari E. Sääksjärvi, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö
Lataa

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Kielenkehityksen viive 2,5 vuoden iässä jatkuu todennäköisesti heikkoina kielellisinä taitoina 5–vuotiaana7.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Turun yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan taaperoiässä myöhään puhumaan oppivien lasten kielelliset vaikeudet todennäköisesti jatkuvat viiden vuoden iässä. Viiveen umpeen kurominen ei ole yhtä yleistä kuin aiemmin on luultu. Tutkijat korostavat, että vaikka yksittäiset lapset saattavatkin kuroa kielellisen viiveen umpeen ilman tukitoimia, uusi tutkimustulos puoltaa varhaisen kuntoutuksen aloittamista tilanteen seuraamisen sijaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye