Kielenkehityksen viive 2,5 vuoden iässä jatkuu todennäköisesti heikkoina kielellisinä taitoina 5–vuotiaana
Turun yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan taaperoiässä myöhään puhumaan oppivien lasten kielelliset vaikeudet todennäköisesti jatkuvat viiden vuoden iässä. Viiveen umpeen kurominen ei ole yhtä yleistä kuin aiemmin on luultu. Tutkijat korostavat, että vaikka yksittäiset lapset saattavatkin kuroa kielellisen viiveen umpeen ilman tukitoimia, uusi tutkimustulos puoltaa varhaisen kuntoutuksen aloittamista tilanteen seuraamisen sijaan.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimushankkeen tuore julkaisu tarkastelee lasten kielenkehitystä yhden vuoden iästä viiden vuoden ikään. Tulokset yhdistävät kielenkehityksen viiveen 2,5-vuotiaana kielellisten vaikeuksien suurentuneeseen riskiin 5–vuotiaana.
Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa kielenkehityksen erilaisista poluista, joita lapset seuraavat ensisanojen ilmaantumisesta viisivuotiaiksi. Kyseisessä iässä yksilöllisten erojen on ajateltu tasaantuvan.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Essi Salorannan mukaan tutkijoita kiinnosti nähdä, millaisia kielenkehityksen polkuja oli mahdollista havaita kokonaisväestöä edustavasta otoksesta.
– Käytimme kielenkehityksen mallintamiseen latenttiprofiilianalyysia, joka jakaa tutkittavat tilastollisesti ryhmiin siten, että ryhmien sisällä lasten suoriutuminen on mahdollisimman samanlaista keskenään, mutta ryhmien väliset erot ovat mahdollisimman suuria, hän kertoo.
Kielenkehityksen viiveellä tarkoitetaan tilannetta, jossa 2–3-vuotiaalla lapsella on käytössään vähän tai ei ollenkaan sanoja ja sanayhdistelmiä. Kielenkehityksen haasteet taaperoiässä ovat kohtalaisen yleisiä: arviolta noin 10 prosentilla lapsista sanavarasto ja varhaiset lauserakenteet kehittyvät odotettua hitaammin.
Aiemmissa tutkimuksissa on kerätty tietoa kielellisten vaikeuksien ohimenevyydestä valitsemalla tutkimukseen mukaan lapset, joilla on kielellistä vaikeutta tutkimuksen alussa. Tällä tavalla kielellisten vaikeuksien piirteistä on saatu tietoa, mutta itsestään ilman kuntoutusta ohi menevien vaikeuksien osuus on näyttäytynyt suurempana kuin mitä ne syntymäkohortissa ovat.
Professori Elina Mainela-Arnold Turun yliopistosta kertoo, että he selvittävät FinnBrain-tutkimuksessa parhaillaan alakouluiän saavuttaneiden lasten kehityspolkuja.
– Tarkastelemme myös tarkemmin mitkä tekijät ennakoivat erityisesti nyt havaittuun riskiprofiilin kuulumista. Tämä mahdollistaa sen, että voimme tulevaisuudessa käyttää näiden riskitekijöiden kasaantumisen arviointia kielenkehityksen tukitoimien tarpeen määrittelemisessä, hän sanoo.
Viime aikoina terveydenhuollosta on leikattu raskaalla kädellä, ja osa leikkauksista on osunut lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin. Tutkijat haluavatkin lähettää viestin päättäjille: tutkimustulosten mukaan 2,5-vuotiaana havaittavissa oleva kielellinen viive ei todennäköisesti mene itsellään ohi. Aiemmin tehdyistä tutkimuksista on myös vahvaa näyttöä varhaisen kielenkehityksen tukemisen vaikuttavuudesta.
– Lisäksi tiedämme, että pitkään jatkuessaan kielelliset vaikeudet näkyvät oppimisvaikeuksina, jotka puolestaan liittyvät koulumenestykseen, mielenterveyteen, koettuun elämänlaatuun ja jopa rikolliseen toimintaan. Varhaiseen kielelliseen kuntoutukseen panostaminen siis kannattaa.
Tutkimus on osa Linnea Karlsonin luotsaamaa FinnBrain-tutkimusta ja Paavo Leppäsen, Riikka Korjan, ja Mikko Aron johtamaa Suomen Akatemian InterLearn-huippututkimusyksikköä. Vertaisarvioitu tutkimus julkaistiin heinäkuussa arvostetussa Journal of Speech, Language and Hearing Research -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Essi SalorantaväitöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:+358 44 763 1329estuva@utu.fiElina Mainela-ArnoldprofessoriTurun yliopisto
Puh:+358 50 463 5719memaar@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Tieteelle tuntematon hyönteissuku löytyi maapallon ”viimeiseltä rajaseudulta”7.10.2025 10:07:48 EEST | Tiedote
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Lontoon luonnontieteellisen museon tutkijat ovat löytäneet Etelä-Amerikasta tieteelle uuden hyönteissuvun. Uusi Amazoboea-suku löytyi läntisen Amazonian sademetsien latvustoista, alueelta, jota kutsutaan usein maapallon viimeiseksi rajaseuduksi. Amazoboea-suvun ainoa tunnettu laji Amazoboea selva sai nimensä tutkijan uskollisen ystävän, Selva-koiran, mukaan.
Turun yliopistossa iloittiin professori Shimon Sakaguchin Nobel-palkinnosta6.10.2025 16:36:37 EEST | Tiedote
Lääketieteen vuoden 2025 Nobel-palkinnon saaja professori Shimon Sakaguchi on Turun yliopiston tutkimusta profiloivan IMMUNOCAPs-hankkeen vieraileva professori. Uutinen Sakaguchin palkinnosta otettiin Turussa vastaan riemuiten.
Food & Fun Festival saapuu Turkuun – Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus kokoaa huippukokit, tutkimuksen ja kumppanit2.10.2025 15:18:46 EEST | Tiedote
Turun yliopiston Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus järjestää 9.10.2025 kaksi tilaisuutta Aistikattilassa osana yhteistyötä Food & Fun Festivalin kanssa.
Mauno Koivisto -luennon keskiössä ilmastokriisi: ratkaisu edellyttää kansalaisten luottamusta2.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Jokavuotisen Mauno Koivisto -luennon teemana on ilmastonmuutos ja sen haasteet.
Väitös: Elämäntavat muokkaavat suoli-aivoakselin aineenvaihduntaa1.10.2025 10:34:13 EEST | Tiedote
TtM Hany Ahmed tutki, miten elämäntavat vaikuttavat ihmiskehon aineenvaihduntatuotteisiin. Tutkimus osoittaa, että eri tekijät, kuten alkoholin käyttö ja ravinto, muokkaavat yksilöllisesti elimistön aineenvaihduntaa ja erityisesti niin sanotun suoli-aivoakselin kannalta keskeisiä yhdisteitä, jotka voivat vaikuttaa myös mielenterveyteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme