Työn ja talouden tutkimus LABORE

Talous & Yhteiskunta 3/2025 | Yhdysvallat

Jaa

Euroopassa talouskasvu on kituliasta, mutta Yhdysvallat tuntuu vain porskuttavan. Mikä pitää Yhdysvaltojen talouskasvun vuodesta toiseen vanhaa mannerta vahvempana? Talousnobelisti Daron Acemoglu purkaa Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden vahvuuksia ja heikkouksia osiin, eikä Yhdysvallat näytäkään vertailussa enää yhtä vahvalta.

Lokakuun Talous & Yhteiskunta -lehden teemana on Yhdysvallat. Lehden kansijuttua varten toimittaja Juha Merimaa haastatteli MIT-yliopiston professoria, talousnobelisti Daron Acemoglua Yhdysvaltain ja Euroopan talouksien eroista ja yhtäläisyyksistä. Acemoglu näkee Euroopan tulevaisuuden myönteisemmin kuin moni muu analyytikko. Yhdysvaltalaisten yritysten pörssikursseja on hänen mukaansa paisuttanut tekoälyyn liittyvä innostus, joka on kuitenkin ylimitoitettua. Yhdysvaltain talouden tulevaisuudennäkymiä myös heikentävät Donald Trumpin vallanhimo ja ”älyvapaat” taloustoimet.

”Teillä Euroopassa asiat ovat hyvin hallinnassa Yhdysvaltoihin verrattuna. Erityisesti Pohjoismaissa tasapaino valtion ja yhteiskunnan välillä on poikkeuksellisen vakaa, mikä lupaa hyviä olosuhteita talouskasvulle”, Acemoglu sanoo.

Euroopan maillakin on Acemoglun mukaan paljon tekemistä, mutta jos epävakaus Yhdysvalloissa jatkuu, Eurooppa voi alkaa näyttää entistä houkuttelevammalta investointikohteelta. Kiinan hän ei näe näistä investoinneista kilpailevan.

”Kiina ei ole onnellinen maa vaan sortovaltio. Kiinalla on joitakin taloudellisia vahvuuksia, mutta sen talouskasvun vauhti on jo hiipumassa. Sieltä en hakisi mallia.” 

Lehden artikkeleissa käsitellään Yhdysvaltojen lisäksi mm. yritysten innovointia ja talouspoliittisten päätösten vaikutusarvioita:

1) Patenttidataa hyödyntävä tilastollinen analyysi kertoo, että Suomen nuorissa yrityksissä patentointi on ollut vahvassa kasvussa ja vanhoissa yrityksissä laskussa. Matemaattis-luonnontieteellisesti koulutettujen työntekijöiden osuus selittää nuorten yritysten innovatiivisuutta. Tällaiset yritykset auttavat Suomea nousemaan ylös tuottavuuskuopasta, kirjoittavat professori Ari Hyytinen (Hanken ja Helsinki GSE), johtaja, professori Mika Maliranta (Labore, Turun yliopisto), väitöskirjatutkija Eero Nurmi (Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE), väitöskirjatutkija Atte Pudas (Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE) ja professori Otto Toivanen (Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE).
Osaajia hyödyntävät nuoret yritykset versovat innovaatioita

2) Yhdysvaltojen ajatellaan usein olevan taloudellisen kilpailun kärkimaa, missä markkinat toimivat tehokkaammin kuin muissa maissa, koska niitä ei häiritä sääntelyllä tai muilla esteillä. Varsinkin amerikkalaiset itse uskovat tähän amerikkalaisen markkinatalouden ja tehokkuuden myyttiin. Kuva on kuitenkin aika kaukana totuudesta, kirjoittaa Cornellin yliopiston professori Aija Leiponen.
Yhdysvaltain viestintämarkkinat kärsivät monopoleista ja politiikasta

3) Miten hallituksen päätökset vaikuttavat julkiseen talouteen – ja millä aikavälillä? Talous- ja sosiaalipoliittisten esitysten tueksi laadittavat vaikutusarviot perustuvat tutkimuksiin, mutta niiden taustalla on paljon oletuksia ja vähän tietoa siitä, kuinka nopeasti vaikutukset toteutuvat. Nykyistä parempia vaikutusarvioita tarvittaisiin etenkin päätösten lyhyen aikavälin vaikutuksista, professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta kirjoittaa.Talouspoliittisten päätösten vaikutusarvioihin liittyy paljon epävarmuuksia

4) Kaupallisen koulutuksen suorittaneilla yritysjohtajilla on kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa huono maine. Analyysi suomalaisella aineistolla ei kuitenkaan löydä todisteita siitä, että tällaiset johtajat vaikuttaisivat työntekijöiden palkkoihin eri tavalla kuin muunlaiset johtajat, tutkija Veera Nippala Laboresta kirjoittaa.
Kauppisjohtajien huonolle maineelle ei löydy perusteita Suomesta

5) Palkkahajonta on kasvanut Suomessa tasaisen varmasti. Taustalla vaikuttavat erityisesti toimialarakenteen muutokset ja ammattien palkkaerojen kasvu, jotka muovaavat työmarkkinoiden dynamiikkaa, johtava tutkija Paolo Fornaro Laboresta kirjoittaa.
Mistä palkkaerojen kasvu johtuu?

Päättäjä-palstalla haastateltavana on ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa. Kolumnisteina lehdessä esiintyvät toimitusjohtaja Kristiina Helenius näkökulmallaan Antaako Yhdysvallat vapaaehtoisesti periksi Kiinalle? ja ekonomisti Heikki Pursiainen kolumnillaan Ratkaisua nykyajan ongelmiin ei löydy metsästäjä-keräilijöiltä.

Talous & Yhteiskunta 3/2025 ilmestyy 8.10.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.

Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Labore (punainen tekstilogo)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Väitös: Kotoutumistoimenpiteet tukevat maahanmuuttaneiden työmarkkinoille pääsyä, anonyymit rekrytoinnit edistävät palkkaamista30.9.2025 08:05:16 EEST | Tiedote

Laboren tutkijapolulla väitöskirjaansa valmistellut KTM Sanni Kiviholma väittelee 3. lokakuuta Jyväskylän yliopistossa taloustieteen alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus tarkastelee maahanmuuttaneiden asemaa työmarkkinoilla sekä maahanmuuton vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulosten mukaan kotoutumistoimenpiteet tukevat työmarkkinoille pääsemistä, ja anonyymit rekrytoinnit palkkaamista. Määräaikaishaastatteluilla ei havaittu työllistymisvaikutusta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.

Ekonomisk prognos 2025-2027: Tillväxtfaktorer på plats efter lågkonjunkturen?25.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Enligt Labores höstprognos 2025 växer Finlands ekonomi med 0,6 procent i år. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,5 procent respektive 1,4 procent. Den privata konsumtionen tynger fortfarande återhämtningen, men vi uppskattar att utvecklingen vänder uppåt nästa år. Samtidigt har osäkerheten i världshandeln minskat något, vilket stärker exportutsikterna.

Talousennuste vuosille 2025-2027: Taantuman jälkeen kasvutekijät kunnossa?25.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Tutkimuslaitos Laboren syksyn 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,6 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne kohenee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,5 ja 1,4 prosenttiin. Yksityinen kulutus jarruttaa talouden elpymistä toistaiseksi, mutta arvioimme sen kääntyvän kasvuun ensi vuonna. Maailmankaupan epävarmuus on hieman hälventynyt vuoden mittaan, minkä ansiosta vientinäkymät ovat parantuneet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye