OECD:n jättitutkimus paljastaa nuorten opettajien uranvaihtoaikeiden yleistyneen – OAJ lisäisi mentorointia

Joka neljäs alle kolmekymppinen yläkoulun opettaja aikoo vaihtaa alaa seuraavien viiden vuoden sisällä. Alanvaihtoa suunnittelevien nuorten opettajien osuus on kasvanut 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.

Tieto käy ilmi talousjärjestö OECD:n tänään julkaisemasta TALIS-tutkimuksesta, joka on maailman kattavin opettajille ja rehtoreille tehtävä kyselytutkimus. 

TALIS paljastaa myös, että Suomessa vain 14 prosentilla uran alussa olevista opettajista on nimetty mentori, kun OECD:n keskiarvo on 26 %. 

– Yhdeksän kymmenestä vastavalmistuneesta pitää opettajan peruskoulutusta laadukkaana, mutta tukea tarvittaisiin myös uran alkuun. Ne, joilla on ollut mentori, ovat muita tyytyväisempiä työhönsä, OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen sanoo.

Mentoroinnin lisäksi opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta läpi uran

OAJ on pitkään esittänyt mentorointimallia, jossa koulutettu mentori ohjaa vastavalmistuneiden opettajien ryhmää tai tukee henkilökohtaisesti uutta opettajaa työajalla. Ryhmässä jokainen oppisi myös toisiltaan uutta. 

– Opettajaksi kouluttautuneista on tärkeää pitää huolta jo siksi, että Kevan arvion mukaan joka neljäs varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajista eläköityy vielä tällä vuosikymmenellä, Lyhykäinen huomauttaa.

TALIS paljastaa puutteita myös yleisemmin opettajien täydennyskoulutuksessa. Vain neljäsosa (27 %) opettajista oli viimeisen vuoden aikana osallistunut työtään tukevaan täydennyskoulutukseen, kun OECD:n keskiarvo on 55 %. 

– Esimerkiksi tekoäly on jo vallannut tiensä kouluihin. Opettajien on pitänyt omaksua uutta teknologiaa, mutta samalla suojella oppilaita sen haitallisilta vaikutuksilta. Tehtävässä onnistumiseen tarvitaan kipeästi täydennyskoulutusta, kuten elokuussa julkaistu OAJ:n digikyselykin osoitti.

Suomalaisopettajat tuntevat arvostusta työstään, mutta suunta on väärä

Puolet suomalaisopettajista tuntee yhteiskunnan arvostavan heidän työtään. OECD-maissa yhteiskunnan arvostusta tuntee keskimäärin vain noin joka viides. Arvostuksen kokemus on kuitenkin Suomessakin laskenut kymmenellä prosentilla vuodesta 2018, jolloin TALIS-tutkimus tehtiin edellisen kerran.

– Eri kyselyistä tiedämme suomalaisten arvostavan opettajan ammattia, mutta arvostus ei vieläkään välity tarpeeksi opettajille asti. Lisäksi vain joka neljäs opettaja tuntee, että päättäjät arvostavat heidän näkemyksiään. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi se, että koulutuksen rahoituksesta on edelleen leikattu. Päättäjien pitäisi selvästi paremmin kuunnella opettajia, Päivi Lyhykäinen sanoo.

Haasteita on TALIS-tutkimuksen mukaan esimerkiksi koulujen työrauhassa.

– Kurinpitoon käytetty aika on lisääntynyt lähes kaikissa maissa vuodesta 2018. Suomessa kurinpito on TALIS-tutkimuksen mukaan myös yleisin stressin aihe oppilaiden erilaisten tuen tarpeiden huomioimisen ohella, Lyhykäinen sanoo.

Oppitunnit ovat vain yksi puoli opettajan työstä

TALIS pureutui myös siihen, mihin opettajan työaika kuluu. Suomessa noin puolet opettajien työajasta on opetusta.

– Tämä jälleen muistuttaa alan ulkopuolisillekin, että opettajan työpäivä ei pääty siihen, kun lasten ja nuorten oppitunnit loppuvat. Opetuksen lisäksi työhön kuuluu paljon esimerkiksi viestittelyä huoltajien kanssa sekä opetuksen valmistelua ja oppilaiden arviointia, Lyhykäinen sanoo.

TALIS kertoo myös positiivisesta kehityksestä. 

– Suomalaisten opettajien tyytyväisyys omaan ammattiin on noussut edellisestä selvityksestä, Lyhykäinen kertoo. 

Mikä ihmeen TALIS?

• TALIS on OECD:n laajin kansainvälinen opettajia ja rehtoreita koskeva tutkimus. Suomi osallistui Talikseen kolmatta kertaa.
• Suomessa tutkimuksen kansallisesta toteutuksesta vastaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusta koordinoi Suomen osalta opetus- ja kulttuuriministeriö.