Tutkimus: Valtiolliset toimijat vasta toiseksi suurin kyberturvallisuuden huolenaihe suomalaisyrityksille
DNA:n teettämän tuoreen tietoturvatutkimuksen* mukaan 70 prosenttia Suomessa toimivien yritysten ICT-päättäjistä on huolissaan kyberturvallisuudesta. Konkreettisessa varautumisessa on yrityksillä kuitenkin petrattavaa, sillä vain reilu neljännes harjoittelee kyberkriisitilanteita ja toiminnan palauttamista. Merkittävimpänä huolenaiheena pidetään yhä tietojen joutumista vääriin käsiin. Valtiollisiin toimijoihin kohdistuvan huolen osuus on laskenut hieman edellisvuodesta, mutta niihin liittyvä uhkakuva nähdään edelleen vasta toiseksi suurimpana. Tietoturvaan tehtävät investoinnit ovat puolestaan edelleen kasvussa.
Huoli kyberturvallisuudesta on pysynyt yrityksissä korkealla tasolla jo toista vuotta. Suomalaisyritysten ICT-päättäjät pitävät merkittävimpinä huolenaiheina tietomurtoja, -vuotoja ja yritysvakoilua (32 %), valtiollisia toimijoita (18 %) sekä palvelunestohyökkäyksiä (13 %). Tekoälyn käytön lisääntyminen organisaatioissa koetaan myös riskien aiheuttajana erityisesti salassa pidettävien tietojen vuotamisessa. Uhkakuviin varautumisessa ei ole kyse pelkästään yksittäisten yritysten ongelmasta, vaan Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta vakavasti otettavasta haasteesta.
”Kun Euroopassa käydään sotaa, on selvää, että myös kyberkentällä sivuvaikutukset ovat mahdollisia. On äärimmäisen tervettä, että yritykset pysyvät varpaillaan ja tiedostavat laajemman turvallisuustilanteen sekä siihen liittyvät uhat. Tämä osoittaa, että viranomaisten viestit ovat menneet yrityksissä perille ja niistä on kannettava yhdessä vastuuta”, toteaa DNA:n yritysliiketoiminnan verkko- ja pilvipalveluiden johtaja Kaapro Kanto.
Varautuminen ei ole kehittynyt uhkien tahdissa
Vaikka varautumissuunnitelmien tekeminen on yrityksissä kasvanut hieman viime vuoteen verrattuna, käytännön harjoittelu laahaa yhä perässä. Tutkimuksesta ilmenee, että hieman yli puolella (54 %) yrityksistä on jo oma varautumissuunnitelma, kun vastaavasti viime vuonna luku oli vielä 47 prosenttia. Siitä huolimatta vain reilu neljännes harjoittelee kyberkriisitilanteita ja 26 prosenttia kokee olevansa täysin varautunut nykyiseen kyberuhkatilanteeseen. Tietoturvavakuutuksen ilmoittaa hankkineensa noin viidennes yrityksistä.
Hyvä tilannetietoisuus ei siis ole johtanut isossa kuvassa liiketoimintojen kriittisten tietoturvaprosessien loppuun asti vietyyn uudistamiseen. Kannon mukaan suomalaisyritysten varautumisen tasossa kyberuhkiin onkin huomattavasti parannettavaa nykyisestä.
”Tämän hetken geopoliittinen tilanne kirittää meitä korkeampaan varautumisen tasoon, mikä vaatii yrityksiltä investointien ja hyvän suunnitelmallisuuden ohella aitoa harjoittelua tositilanteiden varalle. Pidän tuloksista ilmenevää harjoittelun puutetta huolestuttavana, sillä ilman sitä kyberuhkiin varautumisessa ollaan käytännössä vasta puolitiessä. Kun samaan aikaan lähes puolelta suomalaisyrityksistä puuttuu edelleen koko suunnitelma, voidaan kyllä puhua huomionarvoisesta riskistä kokonaisturvallisuuteen varautumisen näkökulmasta.”
Hitaanpuoleiselle kehitykselle löytyy selkeä jarruttava tekijä. Peräti 74 prosenttia yrityksistä pitää tietoturvaosaajiin kohdistunutta jatkuvaa pulaa esteenä hyvän kyberturvan saavuttamiselle. Osaajapula korostuu erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa resurssien rajallisuus vaikeuttaa riskien tunnistamista ja hallintaa. Tutkimustulokset osoittavat, että osaajapulan ongelmaa taklataan ensisijaisesti kumppaneiden avulla. Kumppaneiden tukea tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen liittyen hyödyntää 94 prosenttia vastaajista, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna.
Investointeja jatketaan ja henkilöstön tietoturvaosaamiseen panostetaan
Kannon mukaan NIS2-direktiivi ja huhtikuussa 2025 voimaan tullut kansallinen kyberturvallisuuslaki ovat osaltaan nostaneet yritysten tietoisuutta tietoturvavelvoitteista.
Puolella yrityksistä onkin suunnitelmana kasvattaa kokonaisinvestointeja tietoturvaan ensi vuoden aikana. Lähes kolmannes kokee investointien tuovan kilpailuetua. Eniten panostuksia kaavaillaan henkilöstön tietoturvatietoisuuteen, toiminnan jatkuvuuteen ja häiriötilanteiden hallintaan sekä prosessien kehittämiseen. 66 prosenttia vastaajista ilmoitti tulevana vuotena panostavansa lisäksi jonkin verran uusien tietoturvapalveluiden hankintaan.
”On selvää, että asetetut velvoitteet pakottavat organisaatiot miettimään kyberturvaa nyt entistä useammalta taholta ja tekemään lisää konkreettisia toimia. Tämä näkyy tietoturvainvestointien jatkuvuutena sekä teknologioiden käytäntöön ottojen realisoitumisena”, lisää Kanto.
*DNA:n tietoturvatutkimuksessa selvitettiin, miten Suomessa toimivissa yrityksissä suhtaudutaan tietoturvaan ja kyberturvallisuuteen. Tutkimus toteutettiin verkko- ja puhelinkyselynä elokuussa 2025 ja siihen osallistui 156 ICT-päättäjää vähintään 10 henkilöä työllistävistä Suomessa toimivista yrityksistä ja julkishallinnon toimijoista. 20 prosenttia vastaajista edustaa vähintään 250 henkilöä työllistäviä organisaatioita tai yrityksiä. Tutkimuksen toteutti Dagmar Oy.
TOP5 havainnot tutkimuksesta:
1. Huoli kyberturvallisuudesta on suurta, mutta varautuminen ontuu edelleen
70 % päättäjistä on huolissaan, mutta käytännön valmiuksissa on edelleen parannettavaa. Vain reilu neljännes yrityksistä harjoittelee kyberkriisitilanteita ja toiminnan palauttamista. Varautumissuunnitelman tekeminen on hieman yleistynyt, mutta se puuttuu vieläkin lähes puolelta yrityksistä.
2. Osaajapula on kriittinen haaste – painoarvo kasvanut viime vuodesta
74 % vastaajista pitää osaajien puutetta esteenä hyvän kyberturvatason saavuttamiselle. Luku on noussut viime vuodesta 7 prosenttiyksikköä. Kumppaneita hyödynnetäänkin yhä useammin.
3. Tietoturvaa pidetään aiempaa useammin kilpailuetuna
Jo 28 % päättäjistä uskoo tietoturvainvestointien tuovan yritykselle kilpailuetua. Luku on kasvanut 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2024.
4. Tietoturvainvestoinnit kasvavat edelleen, mutta maltillisemmin
Yritykset aikovat panostaa erityisesti henkilöstön tietoturvakoulutukseen, toiminnan jatkuvuuteen ja prosessien kehittämiseen.
5. Tekoälyn sääntöjä on määritelty yhä useammassa yrityksessä
Tekoälyn käytöstä on laadittu sääntöjä jo lähes puolessa yrityksistä (2024: 34 %), mutta huoli datan ja liikesalaisuuksien vuotamisesta on edelleen suuri.
Koko tutkimusraportti on luettavissa täältä.
Lisätietoja medialle:
Kaapro Kanto, verkko- ja pilvipalveluiden johtaja, yritysliiketoiminta, DNA, puh. 040 059 9020, kaapro.kanto@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Liitteet
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työnantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2024 liikevaihtomme oli 1 100 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Facebookissa @DNA.fi, Instagramissa ja Threadsissa @dna_fi sekä LinkedInissä @DNA-Oyj.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
DNA:n joulukuun ja koko vuoden 2025 myydyimmät puhelimet, älykellot ja tietokoneet2.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Puhelinten, älykellojen ja tietokoneiden lisäksi jouluna oli kysyntää erityisesti puhelinten tarvikkeissa, älykotituotteissa sekä pelikonsoleissa. Apple oli vuoden suosituin älypuhelinvalmistaja niin kuluttajien kuin yritysasiakkaiden keskuudessa. Vuoden myydyin tietokone oli Acer Chromebook ja älykellojen suosituin oli puolestaan Xplora XGO2 -lasten kellopuhelin.
Tiedätkö mitä sometileillesi tai kryptovaluutoillesi tapahtuu kuolemasi jälkeen? Asiantuntija vinkkaa, mitä jokaisen pitäisi varmuudeksi tehdä19.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Digitaalisiin palveluihin kirjautuessa ei välttämättä tule miettineeksi, mitä omille tileille kuoleman jälkeen tapahtuu. Syytä olisi, sillä jätämme koko ajan isomman digitaalisen jäljen jälkeemme. Digitestamentilla tai digitaalisella tahdolla kerrotaan kuolinpesän hoitajille, mitä palveluja on ollut käytössä, ja mitä niille toivoo kuoleman jälkeen tehtävän. DNA:n asiantuntija valottaa, miksi jokaisen olisi syytä laatia yhteenveto käytössään olevista digipalveluista.
Do you know what will happen to your social media accounts or cryptocurrencies after your death? An expert advises what everyone should do just in case19.12.2025 08:30:00 EET | Press release
When logging into digital services, it may not occur to you what will happen to your accounts after your death. It should, as we are leaving an increasingly larger digital footprint behind us. A digital testament or digital will informs the estate administrators about which services have been used and what you wish to be done with them after your death. An expert from DNA explains why everyone should create a summary of the digital services they use.
DNA vahvistaa runkoverkkoaan Suomen ja Ruotsin välillä EU-rahoituksen tukemana – samalla yhteydet Länsi- ja Pohjois-Suomessa paranevat12.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
DNA toteuttaa vuosien 2026–2028 aikana kaksiosaisen runkoverkkojen maayhteyksien kehityshankkeen, joka parantaa kuituyhteyksiä erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä. Hanke hyödyntää osin myös DNA:n nykyistä infrastruktuuria, mutta vahvistaa samalla alueellisia verkkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Projektiin investoidaan yhteensä 5,4 miljoonaa euroa, josta 1,62 miljoonaa katetaan EU-rahoituksen tuella.
DNA strengthens its core network between Finland and Sweden with EU funding – improving connections in Western and Northern Finland12.12.2025 08:30:00 EET | Press release
DNA is implementing a two-part development project for land connections in core networks between 2026 and 2028, aimed at enhancing fiber connections, particularly between Finland and Sweden. The project will also utilize some of DNA's existing infrastructure while strengthening regional networks in Western and Northern Finland. A total investment of 5.4 million euros will be made in the project, with 1.62 million euros covered by EU funding support.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme