VAS Kyllönen: Suomi säästi miljoonia, kun EU-byrokratia ei rantautunut Saimaalle

– Pidän tätä merkittävänä työvoittona. Suomessa Saimaan vesistöalueella liikenne toimii jo nyt kansainvälisen merenkulkujärjestön määräyksiin ja EU:n merenkulun sääntelyyn perustuvien kansallisten sääntöjen mukaisesti. Erillisen EU-jokitiedotusjärjestelmän rakentaminen ei olisi tuonut lisähyötyjä, mutta olisi merkinnyt veronmaksajille miljoonien eurojen kustannuksia, Kyllönen toteaa.

Kyllönen toimi Euroopan parlamentin liikennevaliokunnan neuvottelijana eli varjoraportoijana direktiivin käsittelyssä. Hän ajoi Suomen kannalta järkevää linjaa, jonka mukaan direktiivin soveltamisalaa ei tule laajentaa maihin, joissa ei ole muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteydessä olevia sisävesiväyliä.

Direktiivi on ollut EU:n käsittelyssä jo vuodesta 2005 lähtien. Kyllösen mukaan päätös osoittaa, että järki ja suhteellisuus voivat voittaa myös monimutkaisissa sääntelyprosesseissa.

– Tätä asiaa on veivattu EU:ssa lähes 20 vuotta. Nyt saatiin pidettyä järki mukana: Suomi ei ole vapaamatkustaja, mutta emme myöskään tarvitse turhaa byrokratiaa sinne, missä se ei palvele ketään, Kyllönen sanoo.

Komissio kirjasi lopulliseen ratkaisuun myös mahdollisuuden selvittää tulevaisuudessa RIS-järjestelmän ulkopuolelle jääneiden maiden kustannusvaikutuksia, jos sääntelyn laajentamista harkitaan myöhemmin.

RIS-direktiivin tavoitteena on parantaa sisävesiliikenteen turvallisuutta ja tiedonkulkua. Suomessa nämä tavoitteet saavutetaan kehitteillä olevalla kansallisella merenkulun tiedonhallintajärjestelmällä, joka valmistuu vuonna 2025.