Taidetestaus vaarassa loppua – säätiörahoitus päättyy kesään 2027

Taidetestaajat-ohjelma alkoi viedä kahdeksasluokkalaisia taiteen äärelle Suomen Kulttuurirahaston Suomi 100 -hankkeena syksyllä 2017. Rahoittajana on ollut alusta asti mukana myös Svenska kulturfonden. Ensimmäisen kolmivuotisen rahoituskauden jälkeen myös Opetus- ja kulttuuriministeriö tuli eduskunnan päätöksellä kolmanneksi rahoittajaksi säätiöiden rinnalle. Tämä yhteistyö kesti neljä vuotta, minkä jälkeen uutta päätöstä valtionrahoituksesta ei tehty, eli syksystä 2024 alkaen ohjelma on toiminut jälleen täysin yksityisten säätiöiden rahoituksella. Säätiöt ovat luvanneet jatkaa rahoitusta kesään 2027 asti.

"Tämän jälkeen taidetestauksen on siirryttävä valtion budjettiin tai toiminta päättyy", kertoo Taidetestaajat-ohjelman päällikkö Joonas Keskinen.

Kuluneen kahdeksan lukuvuoden aikana yli 500 000 nuorta on päässyt ohjelman vuoksi taidevierailuille osana koulupäivää. Vierailuja on tehty yli 920 000, ja miljoonan vierailun raja ylittyy kuluvan lukuvuoden 2025–2026 aikana. Taidetestaajat.fi-sivustolle on kertynyt jo yli 300 000 nuorten taidearviota.

Laajat yhteiskunnalliset vaikutukset

Syyskuussa 2025 julkaistu MDI Publicin tuottama raportti Taidetestaajat-ohjelman vaikuttavuudesta tunnistaa taidetestauksella olevan laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen, tulevaisuudenuskoon ja demokratiataitoihin sekä koulujen taideopetukseen ja liikennealaan. Selvityksen mukaan Taidetestaajat-ohjelma tuo taiteelle uutta yleisöä ennenkokemattomalla volyymilla, vahvistaa taidetoimijoiden ja koulujen välistä yhteistyötä sekä luo jatkuvaa työtä taiteilijoille, oppaille ja esiintyjille. 

Taidetestaus paitsi toteuttaa kulttuuripoliittisen selonteon (2024) keskeisiä tavoitteita, istuu myös hyvin perusopetuslain 2 pykälän 2 momentissa määriteltyihin perusopetuksen tavoitteisiin mm. sivistyksen ja tasa-arvoisuuden edistämisestä. Se myös tukee YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen § 31 – oikeus kulttuurielämään ja taiteisiin osallistumiseen – toteutumista. Taidetestaajat-ohjelma on palkittu muun muassa Sivistysala ry:n eli Sivistan myöntämällä Sivistyksen puolesta -palkinnolla (2023) sekä oikeusministeriön demokratiapalkinnon kunniamaininnalla (2022).

"Taidetestauksen kerrannaisvaikutukset ovat suuret, sillä se tukee esimerkiksi kunnallisten kulttuurikasvatussuunnitelmien toteuttamista. Lisäksi nuorten antama palaute on ainutlaatuinen aineisto taidekentälle ja auttaa ymmärtämään nuoria yleisönä", kertoo Keskinen.

Valtion budjettiin?

Taidetestaus on kehitetty vuosien aikana kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi, jossa yhden taidevierailun keskimääräinen hinta kahdeksasluokkalaista kohden on matkoineen 54 € ja hallinnon osuus kuluista noin 10 %. Kokonaissumma, jonka Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ohjelman kehittämiseen ja toteuttamiseen investoivat kevääseen 2027 mennessä, tulee olemaan liki 56 miljoonaa euroa. 

"Nyt valtion on aika ottaa vastuu sille kuuluvasta taide- ja kulttuurikasvatuksesta peruskoulussa sekä taidetestauksen enintään 7 miljoonan euron lukuvuosibudjetista. Mikäli Taidetestaajat-ohjelmaa ei saada valtion budjettiin syksystä 2027 alkaen, taidetestaus päättyy kokonaan kesään 2027", kertoo Keskinen.
"Alustava tieto valtionrahoituksesta tarvittaisiin jo kevään 2026 budjettiriihessä, jotta ohjelmaa ei täydy alkaa syksystä 2026 alkaen ajaa alas."

Kulttuurialan tilanne on kauttaaltaan haastava, ja kulttuuriin suuntautuvat leikkaukset ovat olleet mittavat. Taidetestaajat-ohjelma pitäisikin saada perusopetuksen budjettiin, sillä kyse on ensisijaisesti koululaisten oikeudesta taidevierailuihin ja peruskouluun vakiintuneesta oppisisällöstä, ei tuesta taidelaitoksille. Taidetestaajat-ohjelman keväällä 2025 toteuttaman koulukyselyn mukaan alle viidennes kouluista olisi tehnyt taidematkoja ilman taidetestausta. 

"Mikäli Taidetestaajat-ohjelma lopetetaan, menetetään palkittu ja laajalti arvostettu osa suomalaista peruskoulua ja taidekenttää. Samalla heikennetään niin kulttuuripoliittisen selonteon kuin perusopetuslaissa määriteltyjen opetuksen tavoitteiden toteutumista, vaikeutetaan alueellisten kulttuurikasvatussuunnitelmien toteuttamista ja viedään nuorilta jotain, mitä he ehdottomasti tarvitsisivat ja ansaitsisivat: taidekokemuksia herkässä identiteetin muodostumisen vaiheessa", vetoaa Keskinen.