Kalaöljylisä vaikuttaa ihmisiin eri tavoin ja voi vähentää sydänsairauksien riskiä myös terveillä
Tuoreen tutkimuksen mukaan kalaöljystä peräisin olevan EPA-rasvahapon positiiviset vaikutukset vaihtelevat merkittävästi yksilöiden välillä. Tutkimus korostaa yksilöllisen aineenvaihdunnan merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
Suomalaistutkijat selvittivät, miten kalaöljystä peräisin oleva omega-3-rasvahappoihin kuuluva EPA eli eikosapentaeenihappo vaikuttaa terveiden henkilöiden veren rasva-arvoihin ja aineenvaihduntaan.
EPA:n tiedetään vähentävän sydän- ja verisuonitautia henkilöillä, joilla on kohonneet veren rasva-arvot tai sydänsairauksia. EPA:n vaikutuksista terveisiin on kuitenkin ollut vain vähän tietoa. Lisäksi EPA:n kertymisestä verenkierrossa rasvoja kuljettaviin niin kutsuttuihin lipoproteiineihin on ollut niukasti tietoa.
Tutkimuksessa annettiin 38 osallistujalle poikkeuksellisen suuri määrä EPA-lisää. Näytteitä kerättiin ennen EPA-lisää, sen aikana ja sen jälkeen. Tulokset osoittivat, että EPA:n vaikutukset vaihtelevat suuresti henkilöstä toiseen.
– Lisän aikana otetuissa näytteissä näkyy selvästi EPA:n vaikutus kaikilla osallistujilla. Siitä huolimatta kaikki näytteet poikkesivat toisten henkilöiden näytteistä. Niinpä jokaisella ihmisellä on verenkierrossaan yksilöllinen lipoproteiinien lipidomi, eräänlainen “rasvasormenjälki”, joka säilyi EPA-lisästä huolimatta, kertoo toinen artikkelin pääkirjoittajaista, professori Katariina Öörni Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta ja Wihurin tutkimuslaitoksesta.
EPA imeytyy tehokkaasti, mutta sen pitoisuudet veressä laskevat nopeasti
Tutkimuksessa selvisi myös, että EPA imeytyy tehokkaasti ja nostaa veren EPA-tasot moninkertaisiksi. Pitoisuudet kuitenkin laskevat nopeasti käytön loputtua. Kaikkein voimakkain vaste havaittiin henkilöillä, joilla oli lähtötilanteessa matalat EPA-pitoisuudet.
Lisäksi EPA parantaa veren rasvaprofiilia ja vähentää kolesterolia kuljettavien lipoproteiinien herkkyyttä tarttua verisuonten seinämiin. Sen vähentäminen on tärkeää, koska juuri tällainen tarttuminen käynnistää valtimokovettumataudin.
Tutkimus oli kestoltaan lyhyt, joten pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä tietoa. Tulokset kuitenkin osoittavat, kuinka EPA muokkaa veren rasvakoostumusta ja valtimokovettamataudin riskimekanismeja myös terveillä.
– Tulokset korostavat yksilöllisen aineenvaihdunnan merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. EPA:n vaikutukset vaihtelivat enemmän yksilöiden välillä kuin osasimme odottaa. Osoitimme myös, että EPA:n vaikutukset poistuvat nopeasti, mikä on hyvä tietää, mikäli EPA aiheuttaisi haittavaikutuksia, väitöskirjatutkija Lauri Äikäs summaa.
Seuraavaksi tutkijat selvittävät solukokeiden avulla, miten EPAn lisääminen vaikuttaa tulehdussolujen toimintaan ja erityisesti tulehdusta hillitsevien lipidivälittäjäaineiden määrään.
– On kiinnostavaa, miten esimerkiksi esimerkiksi ruokavalion muutokset vaikuttavat lipoproteiinen laatuun eli juuri tuohon yksilölliseen rasvasormenjälkeen, Öörni pohtii.
Alkuperäinen artikkeli:
Lauri Äikäs, Petri T. Kovanen, Martina Lorey, Reijo Laaksonen, Minna Holopainen, Hanna Ruhanen, Reijo Käkelä, Matti Jauhiainen, Martin Hermansson, Katariina Öörni: Icosapent ethyl–induced lipoprotein remodelling and its impact on cardiovascular disease risk markers in normolipidemic individuals. JCI Insight. 2025;10(19):e193637.
EPA eli eikosapentaeenihappo
EPA on lyhenne sanasta eikosapentaeenihappo. Se on tärkeä omega-3-rasvahappo, jota saadaan erityisesti rasvaisesta kalasta. Sillä on useita hyödyllisiä terveysvaikutuksia, kuten sydänterveyden tukeminen triglyseridipitoisuuksia alentamalla ja elimistön matala-asteista tulehdusta vähentämällä. EPA saattaa edistää myös aivojen ja maksan toimintaa. Sen on raportoitu auttavan myös painonhallinnassa ja tukevan mielialan säätelyä. EPA:n positiiviset vaikutukset on havaittu pääasiassa vain kalaöljyvalmisteilla, joissa on korkea EPA-pitoisuus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katariina Öörni
professori
Molekulaaristen ja integratiivisten biotieteiden tutkimusohjelma
katariina.oorni@helsinki.fi
0294159864
0504105894
Lauri Äikäs
väitöskirjatutkija
lauri.aikas@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vanhemmat isät lisäävät koiranpentujen geenimutaatioita10.10.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimus on selvittänyt, miten ja milloin aivan uudet DNA-muutokset, eli de novo -mutaatiot, syntyvät koirilla. Keskeinen havainto on, että isän iän noustessa pentuihin siirtyvien uusien DNA-muutosten määrä kasvaa; myös äidin iällä on vaikutusta.
Lemmikkien nimipäiväkalenterit on uudistettu9.10.2025 08:11:00 EEST | Tiedote
Lucifer-kissa, Lysti-koira ja Luoti-hevonen saavat pian viettää nimipäiväjuhlia, kun Helsingin yliopisto on päivittänyt kissojen, koirien ja hevosten nimipäiväkalenterit. Uudistuksessa kalentereihin lisättiin yhteensä 176 nimeä ja se astuu voimaan vuonna 2027.
Väitöstutkimus paljastaa jännitteen suomalaisessa historiakulttuurissa9.10.2025 08:09:00 EEST | Tiedote
2020-luvun kriisit pandemia ja sota ovat herättäneet suljettujen kansallisten kertomusten myytit. Demokratia tarvitsisi kuitenkin avointa historiakertomusta.
Tutkijat kehottavat huomioimaan eläinten levittämien tautien riskin ennallistamishankkeissa7.10.2025 12:01:44 EEST | Tiedote
Häiriöt villieläinten elinympäristöissä lisäävät myyräkuumeen kaltaisten eläimestä ihmiseen tarttuvien tautien puhkeamisriskiä. Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama tutkimus osoitti kuitenkin, että myös luonnon ennallistamiseen liittyy vaaroja, jotka on otettava huomioon.
Rasva ruokkii aivoja – läpimurto aivojen aineenvaihduntasairauksien hoidossa6.10.2025 11:58:07 EEST | Tiedote
Tiesitkö, että aivot voivat käyttää rasvaa energianlähteenä? Lupaavat uudet tutkimustulokset osoittavat, että aivojen hermosolut voivat käyttää rasvaa ajattelun, liikkumisen ja muistamisen polttoaineena. Yllättävä löydös saattaa mahdollistaa uusien hoitojen kehittämisen vakaviin aivosairauksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme