Koulujen kännykkäkielto näkyy mobiiliverkossa: Datamäärät laskeneet paikoin merkittävästi, mutta koulukohtainen vaihtelu on suurta

Tälle lukuvuodelle voimaan astuneen lain tarkoituksena on ollut parantaa työrauhaa ja oppilaiden keskittymistä opetukseen. Oppituntien lisäksi koulut ovat voineet järjestyssäännöissään määrätä laitteiden säilytyksestä koulupäivien aikana ja rajoittaa niiden käyttöä myös väli- ja ruokatunneilla. Käytännöt vaihtelevat suuresti kaupunkien ja koulujen välillä. Myös jo aiemmin voimassa olleissa rajoituksissa on ollut suuria koulukohtaisia eroja.

DNA vertaili koulujen lähistöllä mobiiliverkossaan siirretyn datan määrää vuoden 2025 huhti–toukokuun ja elo–syyskuun välillä. Vertailussa tarkasteltiin useiden kymmenien koulujen lähialueita ympäri Suomea. Vertailu osoittaa siirretyn datan määrän vähentyneen tyypillisesti 10–20 prosenttia, mutta paikoin jopa 50–70 prosenttia kännykkäkiellon myötä.

”Esimerkiksi Espoon Saunalahden koulun alueella siirretyn mobiilidatan määrä on tippunut tänä syksynä keskimäärin vain kolmannekseen viime keväänä siirretyistä määristä. Vastaavasti Espoon Olarin koulun Olarinniityntien kiinteistön lähistöllä siirretyn mobiilidatan määrä on tippunut noin puoleen. Saunalahden koulua käy oppilaita vuosiluokilta 1–9, Olarinniityntiellä taas vuosiluokilta 5–9, eli jälkimmäisessä oppilaat ovat keskimäärin hieman vanhempia. Tämä saattaa selittää eroja”, DNA:n verkkojohtaja Jarkko Laari arvioi.

Erot muutoksessa suuria koulujen välillä

Vaikka siirretyn mobiilidatan määrät ovat pudonneet useiden koulujen alueilla merkittävästi, ovat myös koulukohtaiset erot valtavia. Monien koulujen alueella siirretyn datamäärän lasku viime kevään ja tämän syksyn välillä jää vain 0–20 prosenttiin. Oppilaiden ikäjakauman lisäksi vaihtelu voi selittyä koulukohtaisilla eroilla siinä, miten ne ovat rajoittaneet kännykän käyttöä jo viime keväänä, tai kuinka laajasti niissä on toteutettu kännykkäkielto tänä syksynä.

”Osassa kouluista on ollut laajoja rajoituksia puhelimen käytössä jo aiemmin, jolloin lakimuutoksen vaikutus tänä syksynä on ollut varsin vähäinen. Toisaalta osa kouluista on kieltänyt kännykät elokuusta alkaen kokonaan myös väli- tai ruokatunneilla, kun osassa kouluista ne edelleen oppituntien ulkopuolella sallitaan. On kuitenkin hyvä todeta, että lähes yhdenkään tarkastellun koulun alueella mobiilidatan keskimääräinen kulutus ei ollut ainakaan noussut viime keväästä, vaikka koko Suomessa datamäärän kasvu on yleinen trendi. Liittymäkohtainen mobiilidatan käyttö on DNA:n liittymissä noussut kuluneen 10 vuoden aikana 5,9 gigatavusta liki 59 gigatavuun kuussa”, Laari kertoo.

Vähentyminen siirretyn mobiilidatan kokonaismäärässä jäi tarkastelujaksolla 0–20 prosentin välille esimerkiksi Helsingin Vesalan peruskoulun ja Maunulan yhteiskoulun, Vantaan Aurinkokiven koulun, Tampereen Kaarilan koulun, Turun Luostarivuoren koulun, Kuopion Minna Canthin koulun, Vaasan Merenkurkun koulun, Rovaniemen Napapiirin peruskoulun sekä Mikkelin Kalevankankaan koulun alueilla.

Suuria, jopa 20–70 prosentin tipahduksia siirretyn mobiilidatan määrässä oli sen sijaan nähtävissä esimerkiksi Espoon Saunalahden ja Olarin koulujen (Olarinniityntien kiinteistö), Vantaan Länsimäen koulun, Lahden Salpausselän, Kivimaan ja Kärpäsen koulujen, Hämeenlinnan Lyseon koulun, Seinäjoen lyseon, Joensuun Pataluodon koulun, Oulun Laanilan koulun sekä Kajaanin lyseon alueilla.

DNA ei suosittele älypuhelinta nuorimmille koululaisille

Koululaisten kännykänkäytöstä puhuttaessa on hyvä muistaa, että aikuisen läsnäolo on aina ikärajoja tärkeämpää. Myös ne lapset, joilla ei omaa älylaitetta ole, altistuvat monenlaisille sisällöille kavereidensa älylaitteiden kautta. Jos kaverilla on jo älypuhelin, pääsevät siihen tutustumaan myös he, keillä puhelinta ei vielä ole.

”Tilannetta voi verrata liikennetaitoihin: ensin harjoitellaan aikuisen kanssa, eli katsotaan vaaranpaikat, turvalliset tienylityspaikat ja säännöt yhdessä läpi”, Laari toteaa.

Aikuisten on tärkeä muistaa, että mikään teknologia tai turva-asetukset eivät täysin suojaa lasta verkossa. Moni uskoo virheellisesti, että diginatiivi nuoriso osaa automaattisesti navigoida digiympäristössä. Näppäryys laitteiden kanssa ei kuitenkaan tarkoita pitkälle kehittynyttä medialukutaitoa, jota sisältöjen parissa tarvitaan. Nämä taidot nuorilla vaihtelevat suuresti. Puhuminen aikuisen kanssa voi tasata lähtötasoissa olevia eroja.

Ikäkysymyksen osalta DNA on kuitenkin linjannut, ettei se suosita vielä ykkös- ja kakkosluokkalaisille hankittavaksi omaa älypuhelinta. Näin nuorten sosiokognitiiviset kyvyt eivät vielä riitä turvalliseen netinkäyttöön. Jos laitteelle on kuitenkin yhteydenpidon vuoksi tarvetta, oikein käyttöönotettu kellopuhelin on turvallisempi ratkaisu kuin älypuhelin.

Näin mobiilidatamäärien vertailu tehtiin

DNA toteutti mobiilidatamäärien vertailun koulujen alueella valikoimalla ensin ympäri Suomea teknisesti sopivia kouluja mukaan tarkasteluun. Tekninen sopivuus edellytti riittävän isoa koulua ja toisaalta myös selkeästi juuri kyseistä koulua palvelevan tukiaseman olemassaoloa. Rajaukset johtuvat siitä, ettei hyvin pienen koulun aiheuttamaa datankäyttöä voida luotettavasti tunnistaa aluetta palvelevan tukiaseman kokonaisdatamäärästä. Sama ongelma syntyy tilanteessa, jossa yksittäinen tukiasema palvelee merkittävästi koulua laajempaa aluetta.

Tämän jälkeen DNA:lla otettiin tarkasteluun valittuja kouluja pääsääntöisesti palvelevat mobiilitukiasemat ja niiden kautta kulkevan mobiilidatan määrä. Koska tukiasemat palvelevat aina myös yksittäistä koulua laajempaa aluetta, on tarkastelluissa datamäärissä mukana myös koulujen lähistöllä oleilleiden muiden datankäyttäjien siirtämää mobiilidataa. Tällaisen muusta kuin koulun palvelemisesta aiheutuvan pohjadatan osuus on laskettu pois vertailussa käytettävistä mobiilidatan kokonaismääristä siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Pois lasketun pohjadatan määrä perustuu valittujen tukiasemien viikonloppu- ja kesälomakauden 2025 datamääriin, sillä noina aikoina koulurakennusten käyttöaste on ollut pienimmillään.

Vertailu tehtiin huhti–toukokuun ja elo–syyskuun 2025 välillä. Kaikki tarkasteltu data on täysin anonyymiä. DNA on vertaillut yksinomaan valittujen tukiasemien kautta siirtyneen datan kokonaismäärää. Tarkastelu kohdistui vain DNA:n liittymien kautta siirrettyyn mobiilidataan. Vertailua tehtäessä on ollut mahdotonta tunnistaa yksittäisiä verkon käyttäjiä. Vertailu on toteutettu päivittäisen kokonaissiirtomäärän tarkkuudella.

Vertailun lopputulema on parhaimmillaankin suuntaa antava, minkä vuoksi tarkkoja koulukohtaisia muutoksia mobiilidatan määrissä ei raportoida julkisesti. Kerrotut muutokset perustuvat oletukseen, että vertailuajankohtien merkittävät erot siirretyn datan määrissä johtuvat lähinnä koulurakennuksen käyttäjien mobiilidatan vähentyneestä käytöstä. Oletusta tukee valittujen tukiasemien kautta siirretyn mobiilidatan määrän selkeä lasku kesälomakauden ajaksi ja viikonloppuisin, jolloin koulujen käyttöaste on ollut merkittävästi arkipäiviä vähäisempää.

Vertailussa oli mukana kriteerit täyttäviä kouluja palvelevia tukiasemia Suomen 20 isoimmasta kunnasta. Nämä ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Joensuu, Kouvola, Lappeenranta, Vaasa, Hämeenlinna, Seinäjoki, Rovaniemi, Porvoo, Mikkeli ja Salo.

Lisätietoja medialle:

Jarkko Laari, verkkojohtaja, DNA Oyj, puh. 044 044 4949, jarkko.laari@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi