Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous
15.10.2025 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt alenevat keskimäärin 3,6 prosenttia vuosien 2025–2029 aikana, ennustaa Etla tuoreessa päästöennusteessaan (Etla Erikoisartikkeli 15). Päästöjen aleneminen on hieman hidastunut 2020-luvun alusta, mikä oli poikkeusaikaa.
Merkittävin osa kokonaispäästöjen vähenemisestä on kertynyt energiahuollosta, jossa on vähennetty voimallisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja tilalle on noussut tuuli- ja ydinvoimaa. Lisäksi kivihiilen käyttö päättyi tänä vuonna kokonaan, ja myös turpeen käyttö on vähentynyt selvästi. Energiahuolto on ollut aiemmin Suomen päästösyöppö, mutta nyt suurimmiksi päästöjen lähteiksi ovat nousseet liikenne ja maatalous, sillä niiden päästöt ovat vähentyneet hitaammin kuin energiahuollon.
Kasvihuonekaasujen päästökehitys on Suomessa kuitenkin ristiriitaista. Samalla kun kokonaispäästöt ovat vähentyneet, ovat maankäyttösektorin päästöt päinvastoin kasvaneet. Viime vuonna Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 2,3 miljoonaa tonnia eli 5,6 prosenttia - mutta kun mukaan laskuihin otetaan maankäyttösektori, päästöt alenivatkin vain 1,4 prosenttia.
─ Energiahuollon päästöjen aleneminen jatkuu ennusteemme mukaan tulevina vuosina, ja liikenteenkin päästöt laskevat päästökaupan laajenemisen myötä suuremmassa määrin viimeistään 2030-luvulla. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen esteenä on tällä hetkellä maankäyttösektori, joka on muuttunut merkittävästä hiilinielusta päästölähteeksi. Tähän ei näytä olevan tulossa muutosta lähivuosina, toteaa Etlan ennusteen laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Kasvaneet hakkuut selittävät päästölähdettä
Maankäyttösektorin muuttuminen hiilinielusta päästölähteeksi selittyy pitkälti hakkuiden kasvulla: erityisesti raakapuun käyttö energiahuollossa on lisääntynyt. Toisaalta ilmaston lämpeneminen lisää itsessään maaperän päästöjä, eikä Suomi voi itse siihen vaikuttaa. Tämä tulisi Kaitilan mukaan myös huomioida päästöjen tilastoinnissa.
─ Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet hienosti kolmanneksella. Mutta kun maankäyttösektori otetaan huomioon, kokonaispäästöt ovat päinvastoin kasvaneet ja etäännymme asetetusta hiilineutraalisuustavoitteesta. Tähän kiteytyy tilanteen mahdottomuus. Maankäyttösektorikin olisi ehkä hyvä saada jonkinlaisen päästökaupan piiriin nielujen vahvistamiseksi, Kaitila pohtii.
Maankäyttösektorin hiilinielujen tulisi laskennallisesti vahvistua 3,6 miljoonaa tonnia vuodessa, jotta Suomi saavuttaisi hiilineutraalisuustavoitteensa. Sen sijaan Etla ennustaa, että sektorin päästöt jatkavat yhä kasvuaan - kuluvan vuoden tammi-elokuussakin hakkuut kasvoivat viisi prosenttia vuodentakaisesta.
Etlan päästöennuste perustuu Etlan uusimpaan toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen sekä tuotannon päästöintensiivisyyden historialliseen kehitykseen ja arvioihin sen tulevasta kehityksestä eri toimialoilla. Etla julkaisee uuden toimialakohtaisen ennusteensa 5. marraskuuta 2025.
Liitteet:
Kaitila, Ville: Liikenne ja maatalous suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet (Etla Erikoisartikkeli 15)
Kuvio 2: Osuus kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2023, %
Kuvio 3: Kasvihuonekaasupäästöt ja ennuste 2025─2029, milj. tonnia
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme