Etlan päästöennuste: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät edelleen energiahuollon ansiosta, suurimmat päästölähteet ovat nyt liikenne ja maatalous
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina keskimäärin liki neljä prosenttia vuodessa, arvioi Etla tuoreessa päästöennusteessaan. Merkittävin osuus pudotuksesta tulee energiahuollosta, joka on voimallisesti vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Aiemmin energiahuolto on ollut Suomen suurin päästöjen tuottaja, mutta nyt kärkipaikkaa pitävät liikenne ja maatalous. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoite karkaa yhä kauemmas: vaikka muilla sektoreilla päästöt vähenevät, maankäyttösektorin päästöt jatkavat kasvamistaan.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt alenevat keskimäärin 3,6 prosenttia vuosien 2025–2029 aikana, ennustaa Etla tuoreessa päästöennusteessaan (Etla Erikoisartikkeli 15). Päästöjen aleneminen on hieman hidastunut 2020-luvun alusta, mikä oli poikkeusaikaa.
Merkittävin osa kokonaispäästöjen vähenemisestä on kertynyt energiahuollosta, jossa on vähennetty voimallisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja tilalle on noussut tuuli- ja ydinvoimaa. Lisäksi kivihiilen käyttö päättyi tänä vuonna kokonaan, ja myös turpeen käyttö on vähentynyt selvästi. Energiahuolto on ollut aiemmin Suomen päästösyöppö, mutta nyt suurimmiksi päästöjen lähteiksi ovat nousseet liikenne ja maatalous, sillä niiden päästöt ovat vähentyneet hitaammin kuin energiahuollon.
Kasvihuonekaasujen päästökehitys on Suomessa kuitenkin ristiriitaista. Samalla kun kokonaispäästöt ovat vähentyneet, ovat maankäyttösektorin päästöt päinvastoin kasvaneet. Viime vuonna Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 2,3 miljoonaa tonnia eli 5,6 prosenttia - mutta kun mukaan laskuihin otetaan maankäyttösektori, päästöt alenivatkin vain 1,4 prosenttia.
─ Energiahuollon päästöjen aleneminen jatkuu ennusteemme mukaan tulevina vuosina, ja liikenteenkin päästöt laskevat päästökaupan laajenemisen myötä suuremmassa määrin viimeistään 2030-luvulla. Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomen hiilineutraalisuustavoitteen toteutumisen esteenä on tällä hetkellä maankäyttösektori, joka on muuttunut merkittävästä hiilinielusta päästölähteeksi. Tähän ei näytä olevan tulossa muutosta lähivuosina, toteaa Etlan ennusteen laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Kasvaneet hakkuut selittävät päästölähdettä
Maankäyttösektorin muuttuminen hiilinielusta päästölähteeksi selittyy pitkälti hakkuiden kasvulla: erityisesti raakapuun käyttö energiahuollossa on lisääntynyt. Toisaalta ilmaston lämpeneminen lisää itsessään maaperän päästöjä, eikä Suomi voi itse siihen vaikuttaa. Tämä tulisi Kaitilan mukaan myös huomioida päästöjen tilastoinnissa.
─ Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat kymmenessä vuodessa vähentyneet hienosti kolmanneksella. Mutta kun maankäyttösektori otetaan huomioon, kokonaispäästöt ovat päinvastoin kasvaneet ja etäännymme asetetusta hiilineutraalisuustavoitteesta. Tähän kiteytyy tilanteen mahdottomuus. Maankäyttösektorikin olisi ehkä hyvä saada jonkinlaisen päästökaupan piiriin nielujen vahvistamiseksi, Kaitila pohtii.
Maankäyttösektorin hiilinielujen tulisi laskennallisesti vahvistua 3,6 miljoonaa tonnia vuodessa, jotta Suomi saavuttaisi hiilineutraalisuustavoitteensa. Sen sijaan Etla ennustaa, että sektorin päästöt jatkavat yhä kasvuaan - kuluvan vuoden tammi-elokuussakin hakkuut kasvoivat viisi prosenttia vuodentakaisesta.
Etlan päästöennuste perustuu Etlan uusimpaan toimialoittaiseen tuotantoennusteeseen sekä tuotannon päästöintensiivisyyden historialliseen kehitykseen ja arvioihin sen tulevasta kehityksestä eri toimialoilla. Etla julkaisee uuden toimialakohtaisen ennusteensa 5. marraskuuta 2025.
Liitteet:
Kaitila, Ville: Liikenne ja maatalous suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet (Etla Erikoisartikkeli 15)
Kuvio 2: Osuus kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2023, %
Kuvio 3: Kasvihuonekaasupäästöt ja ennuste 2025─2029, milj. tonnia
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaTutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella18.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu12.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.
Etla: Pääomasijoittajilla ylivoimaisesti positiivisin vaikutus yritysten pidemmän aikavälin kasvuun – sote-ala kovimpien kasvualojen kärjessä10.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Työllisyyden ja tuottavuuden kasvu Suomessa keskittyy erityisesti pääomasijoittajien omistamiin yrityksiin, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Pääomasijoittajilla on muihin omistajaryhmiin verrattuna niin henkilötyövuosina kuin kasvuprosentteina massiivinen vaikutus kohdeyritystensä pitkäaikaiseen kasvuun. Myös ulkomaalaisomistus edistää kasvukehitystä, mutta pääomasijoitteisuutta maltillisemmin. Kotimaisuudella ei havaittu vaikutusta työllisyyden tai tuottavuuden kasvuun. Kasvukärjessä on sote-ala.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme