Tekoälyn käyttö työnhaussa tuplaantui – 5 yleisintä tapaa

• Työnhakupalvelu Duunitorin uuden työnhakijatutkimuksen mukaan tekoälyä käyttää 37 prosenttia aktiivisista työnhakijoista, kun vuosi sitten niin teki 18 prosenttia.

• 69 prosenttia tekoälyä hyödyntäneistä hakijoista pitää sitä hyödyllisenä työnhaussa.

Kuljemme kuitenkin jälkijunassa:

”Suomessa tekoälyn käyttö työnhaussa on vähäisempää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa alustavien arvioiden mukaan jo yli puolet työhakemuksista on tekoälyn avustamia”, kertoo tekoälyyn erikoistuneen Reilu rekrytointi -tutkimushankkeen tutkija Heidi Lehtovaara.

Näin työnhakijat käyttävät tekoälyä

Hakijat hyödyntävät tekoälyä aiempaa monipuolisemmin. Duunitorin tutkimuksen mukaan tekoälyn yleisimmät käyttötavat työnhaussa ovat:

1. Oman osaamisen sanoittaminen ja kuvaaminen hakemuksessa tai CV:ssä (61 prosenttia)

2. Hakemuksen ja CV:n räätälöinti tehtävään sopivaksi (52 prosenttia)

3. Hakemuksen ja CV:n oikoluku ja kielen parantaminen (41 prosenttia)

4. Työhaastatteluun valmistautuminen (25 prosenttia)

5. Avainsanojen etsiminen työpaikkailmoituksista (22 prosenttia)

”Tutkimuskirjallisuus tukee havaintoa, että tekoälyn käyttö hakemusten viimeistelyssä voi olla työnhakijalle merkittävä etu”, Lehtovaara kertoo.

Harvinaisempia tapoja käyttää tekoälyä ovat esimerkiksi sopivien työtehtävien keksiminen, taustatiedon kerääminen ja palkkatoiveen määrittely.

”Mitä enemmän ihmiset käyttävät tekoälyä, sitä paremmin he ymmärtävät, missä kaikessa siitä voi olla hyötyä”, sanoo Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto.

”Paras hyöty riippuu yksilön tarpeista. Yksi haluaa apua työpaikkailmoituksen jäsentämiseen, toinen päästä alkuun hakemustekstissä ja kolmas rohkaisua jännittävään haastattelutilanteeseen. Tärkeintä on kuitenkin, että hakija istuu itse kuskin penkillä. Viimeistään haastatteluvaiheessa täytyy pärjätä omillaan. Silloin voi käydä köpelösti, jos kaiken edeltävän ajattelun on ulkoistanut koneälylle.”

Harva työnhakija käyttää tekoälyä työpaikkojen löytämiseen. Vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa avoimiin paikkoihin tulee valtavasti hakijoita, joten Lehtovaara vinkkaa valjastamaan tekoälyn piilotyöpaikkojen metsästämiseen. Tekoäly voi auttaa esimerkiksi kartoittamaan sopivia työnantajia, tiimejä ja tehtäviä sekä tukea verkostoitumisessa.

Riskinä hukkua generoituun massaan – puolin ja toisin

Tekoäly auttaa niin työnhakijoita kuin työnantajiakin, mutta sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta.

”Riskiksi on tutkimuksissa tunnistettu tekoälyn käytöstä seuraava geneerinen ja tasalaatuinen kieli, mikä vaikeuttaa joukosta erottautumista. Toisaalta tekoälyä taitavasti hyödyntävät työnhakijat voivat vahvistaa hakemusten persoonallisuutta ja saada siten etumatkaa”, Lehtovaara kertoo.

Geneerisyys vaikeuttaa myös sopivien osaajien löytämistä – etenkin kun hakijoita on paljon.

”Tekoälyn kasvava rooli on saanut työnantajat tarkkailemaan, onko hakemuksia laadittu tekoälyn avulla. Työnantajat saattavat tunnistaa hakemuksissa tekoälytyylin piirteitä, kuten liiallista sanojen toiston, ajatusviivojen tai luetteloinnin viljelyä. Se voi vaikuttaa epäaidolta ja mekaaniselta.”

Tekoälyn tuoma murros voi tarkoittaa, että rekrytointiprosesseja täytyy miettiä uusiksi.

”Kannustan työnantajia pohtimaan luovasti, miten työnhakudokumenttien muotoa ja rakennetta voisi kehittää. Niiden olisi hyvä ohjata hakijoita tuomaan  tekoälyn avulla osaamistaan selkeästi esiin niin, ettei yksilöllisyys katoa massatuotannon sekaan.”

”Myös moni työnhakija tuskailee tasapaksujen työpaikkailmoitusten kanssa, eli ongelmaa esiintyy pöydän molemmin puolin. Tekoäly tuottaa keskiarvoista tekstiä, ellei sitä ohjeista toimimaan toisin. Sekä hakijoiden että työnantajien kannattaa antaa sille enemmän tietoa ja kysyä, miten itseä tai organisaation erityispiirteitä voisi tuoda paremmin esiin”, Lauri Vaisto lisää.

Tekoälyn varjopuolista Lehtovaara nostaa esille myös yksityisyyden.

”Suositut tekoälypalvelut, kuten ChatGPT ja Gemini, saattavat käyttää etenkin ilmaisversioiden keskusteluja arvaamattomilla tavoilla. Tämä on erityisen ongelmallista työnhaun kontekstissa, jossa käsitellään usein arkaluonteisia ja henkilökohtaisia tietoja.”

Tekoäly epäilyttää etenkin naisia

Duunitorin Lauri Vaisto yllättyi tutkimustuloksissa siitä, että ikä ei vaikuttanut asenteisiin tekoälyn käyttöä kohtaan. Sen sijaan sukupuolet suhtautuivat tekoälyyn eri tavoin.

Miehet pitävät vastausten perusteella tekoälyä työnhaussa useammin hyödyllisenä ja hyväksyttävänä keinona, kun taas naisilla korostuu varovaisuus ja kokemus tekoälyn käytöstä epäreiluna. Naisille on myös miehiä tärkeämpää, että työnantaja kertoo tekoälyn hyödyntämisestä hakemusten käsittelyssä.

”Työnantajan on tärkeää viestiä avoimesti ja selkeästi, miten se käyttää tekoälyä rekrytointiprosessissa. Tämä ei ole pelkästään eettinen velvollisuus, vaan myös strateginen mahdollisuus erottautua edukseen kilpailijoista”, Lehtovaara sanoo.

Lue lisää tekoälystä ja rekrytoinnista.

Näitä aloja tekoäly mullistaa eniten

Neljä kymmenestä työnhakijasta pitää tekoälytaitoja tärkeinä tulevissa työtehtävissään. Merkitys korostuu tietotyön tekijöillä ja on vähäisempää suorittavassa työssä.

Vastaajat pelkäävät tekoälyn vievän työpaikkoja etenkin korkeapalkkaisen asiantuntijatyön aloilla. Näiden toimialojen ammattilaiset uskovat tekoälyn vähentävän eniten oman alan työpaikkoja:

1. Taloushallinto ja pankkiala

2. Muut palvelut liike-elämälle, konsultointi, tutkimus

3. Markkinointi, mainonta, media ja viestintä

4. Hallinto ja yleiset toimistotyöt

5. Tietotekniikka ja ohjelmistokehitys

”Kaikki teknologiset innovaatiot ovat vaikuttaneet työhön. Puhelin, tietokone ja internet ovat tehneet joitain työnteon muotoja tarpeettomiksi, mutta myös tuoneet tilalle uusia. Tekoälyyn kannattaa suhtautua apuvälineenä, jonka voi opetella valjastamaan hyödykseen”, Vaisto kommentoi.

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä!

Lataa Työnhaku Suomessa -tutkimuksen raportti.

Duunitorin Työnhaku Suomessa -tutkimus toteutettiin 14.8.–12.9.2025 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa. Vastaajia oli yhteensä 3 026 eri puolilla Suomea. Aineisto kerättiin Duunitorin sivustolla ja Taloustutkimuksen verkkopaneelissa. Tulokset on painotettu valtakunnallisesti iän, sukupuolen ja alueen mukaan.

Reilu rekrytointi -hankkeessa rekrytointitutkijoiden Heidi Lehtovaaran, Matti Laukkarisen ja Sami Koivusen tavoitteena on tukea rekrytoijien digikyvykkyyttä ja edistää reiluja rekrytointikäytäntöjä. Hanketta rahoittaa AMI-säätiö ja koordinoi Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus. Duunitori on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista.