Turun yliopisto

Väitös: Formiiniproteiinit avaavat uusia näkökulmia syövän hoitoon

Jaa

FM Minna Peipon väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aktiinitukiranka ja formiiniproteiinit vaikuttavat syöpäsolujen toimintaan ja taudin etenemiseen melanoomassa ja HER2-positiivisessa rintasyövässä.

Vuosikymmenten aikana tehty syöpätutkimus on auttanut ymmärtämään syöpien monimuotoista ja etenevää tautikuvaa. Tutkimusten myötä syöpien hoidot ja potilaiden ennusteet ovat merkittävästi parantuneet. Syöpähoidot kuitenkin menettävät usein tehoaan sairauden edetessä, ja osa kasvaimista ei reagoi lainkaan lääkehoitoon. Syynä näihin haasteisiin ovat esimerkiksi kasvaimien suuri mutaatiokuorma ja syöpäsolujen kehittämä vastustuskyky lääkeaineelle.

FM Minna Peipon väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin syöpäsoluja aktiinitukirangan ja erityisesti formiiniproteiinien kautta ja osoitettiin, että DAAM1-, FHOD1- ja INF2-formiinit ilmentyvät runsaammin tutkituissa syöpäkudoksissa kuin vastaavissa hyvänlaatuisissa kasvaimissa tai terveessä kudoksessa ja vaikuttavat syöpäsolujen toiminnallisuuteen.

Solujen normaalin toiminnan kannalta on välttämätöntä, että solun aktiinitukirankaa sekä sen eri rakenteita ja toimintaa säädellään tarkasti. Yksi säätelystä vastaava proteiiniperhe on formiinit, joihin ihmisellä kuuluu 15 jäsentä.

– Formiinit osallistuvat solulle merkityksellisiin toimintoihin, kuten solujen jakautumiseen, aktiinista riippuvaiseen soluviestintään ja solujen liikkumiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että formiinit liittyvät usein syövän kehittymiseen ja taudin etenemiseen, mutta lisää tietoa tarvitaan formiinin ja syövän yhteydestä sen eri alatyypeissä, kertoo Peippo.

Peipon väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin eri formiinien ilmentymistä sekä niiden vaikutusta syöpäsolujen toimintaan kahdessa eri syöpätyypissä: ihon melanoomassa ja HER2-positiivisessa rintasyövässä.

Tutkimuksissa osoitettiin, että FHOD1-formiinin ilmentyminen on korkeampaa melanoomassa kuin hyvänlaatuisissa luomissa, ja FHOD1 on osallisena syöpäsolujen jakautumisen ja liikkumisen säätelyssä. Se vaikutti myös kasvaimen kasvuun hiirimallissa.

HER2-positiivisessa rintasyövässä tutkijat pystyivät osoittamaan DAAM1-, FHOD1- ja INF2-formiinien ilmentymistasojen olevan yhteydessä HER2-kasvutekijäreseptori geenin (ERBB2:n) ilmentymisen kanssa ja liittyvän syövän huonompaan ennusteeseen. Kyseiset formiinit vaikuttavat syöpäsolujen liikkumis- ja invaasiokykyyn, ja lisäksi niiden osoitettiin toimivan osana HER2-proteiiniin liittyvää soluviestintää.

Tutkimusten perusteella DAAM1-, FHOD1- ja INF2-formiinit ilmentyvät enemmän syöpäkudoksissa kuin hyvänlaatuisessa kasvaimessa tai normaalikudoksessa, ja näin ollen lisäselvitykset niiden hyödyntämisestä ennusteellisina biomerkkiaineina ovat paikallaan.

– Osoitimme tutkimuksissa myös formiinien osallistuvan syöpäsolujen toimintojen säätelyyn lääkehoidollisesti tärkeiden signalointireittien kautta. Tämä soluviestintään osallistuminen tekee niistä potentiaalisia lääkekehityksen kohdemolekyylejä. Niiden tarkempi ymmärtäminen voikin siis avata uusia mahdollisuuksia entistä tehokkaampien hoitojen kehittämiseen, selittää Peippo.

Väitöstilaisuus 17. lokakuuta 2025

FM Minna Peippo esittää väitöskirjansa ”FORMINS DAAM1, FHOD1 AND INF2 in Melanoma and HER2-Positive Breast Cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsi Rilla (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori, LT Pekka Taimen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on patologia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Väitöstutkimus selvittää kasviyhdisteiden ja loislääkkeiden molekyylitason vuorovaikutuksia14.10.2025 13:09:26 EEST | Tiedote

Väitöskirjatutkija Mimosa Sillanpää tutki, miten kasvien tuottamat yhdisteet, erityisesti tanniinit, voivat vaikuttaa eläinten loislääkkeisiin. Tutkimus osoittaa, että yhdisteiden ja lääkkeiden välillä tapahtuu suoria vuorovaikutuksia, jotka voivat myös vaikuttaa lääkkeiden tehoon. Erilaiset vuorovaikutukset on tärkeää ottaa huomioon, kun suunnitellaan kasvitanniinien käyttöä loislääkinnässä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye