Itsellisten miesten lapsitoive on tabu

Yksin lasta toivovien itsellisten miesten lapsitoivetta ei tunnisteta eikä yhteiskunta tue heidän lapsiperheellistymistään tarpeeksi.

“Itsellisten miesten lapsettomuus on varsin iso tabu tänä päivänä edelleen. Se on ilmiö, jota ei tunnisteta. Tarvitaan kulttuurillinen muutos, että asioita tuodaan esille ja niistä puhutaan. Koska asia on tabu, lasta toivovan on vaikea tuoda asiaa esille”, sanoo Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori, dosentti Petteri Eerola.

Eerolan mukaan miesten lapsettomuus on tunnistettu julkisessa keskustelussa ilmiönä vasta viime aikoina. Miesten lapsitoiveesta ja lapsettomuudesta puhuttaessa kuitenkin kuuluvat lähinnä vain heterosuhteessa elävien miesten äänet. 

Vanhemmuuden ja perhe-elämän sukupuolittuneita kysymyksiä tutkiva Eerola on ilahtunut siitä, että kahden äidin perheet ovat jo tulleet osaksi yhteiskunnallista perhenormia. Heidän olemassaoloaan ja lapsiperheellistymistään ei enää samalla tavalla kyseenalaisteta kuin ennen. 

Eerola uskoo, että tämän muutoksen myötä on alettu ymmärtää ja tunnistaa myös miesparien lapsitoivetta. Samoin ei ole kuitenkaan käynyt itsellisten miesten kohdalla. 

Tutkimusten mukaan lapsettomiksi jäävät usein syrjäseudulla asuvat, matalasti kouluttautuneet miehet. Naiset lähtevät haja-asutusalueilta opiskelemaan kaupunkeihin, jolloin kohtaamisia ja suhteita ei synny niin helposti. 

“On itsessään kivulias asia, jos sinulla ei ole toiveestasi huolimatta puolisoa. Kun siihen lisää lapsitoiveen, on puheenaihe usein tabu. Miehet saattavat pohtia, että ajatellaanko hänen olevan peräkammarin poika, kun ei ole puolisoa eikä lasta.” 

Pärjäämisen kyseenalaistaminen satuttaa

Yksinhuoltajaisiä ja monimuotoisia perheitä on ollut aina. Nyt asioista vain puhutaan enemmän. 

“Ilmiö ei ole millään lailla uusi. Itsellisten isyyttä kyseenalaistavissa keskusteluissa mennään usein kuitenkin maskuliinisuuteen ja mieheyteen liittyviin asioihin ja pohditaan, että mies ei pärjää yksin lapsen kanssa. Vaikka suurimmalle osalle ihmisisistä on nykyään selvää, että aikuinen pystyy hoivaamaan ja huolehtimaan lapsesta sukupuolesta riippumatta, epäluulojakin on edelleen. Itseen ja omaan vanhemmuuteen kohdistuessa nämä voivat satuttaa”, Eerola sanoo.

Samaa epäilyä näkyy miesten hoitovapaaseen liittyvässä keskustelussa, jossa pohditaan, miten isä voi pärjätä lapsen kanssa kahdestaan äidin ollessa töissä. Tutkimusten mukaan hyvään ja turvalliseen arkeen riittää lapselle yksi rakastava vanhempi. 

Miehen rooliin vanhastaan yhdistettyjä taloudellista vastuunkantoa, siittäjän roolia ja vahvaa maskuliinisuutta ei nosteta esille, kun puhutaan lapsitoiveesta. 

“Nykyään miehet korostavat isyydessään ja lapsitoiveessaan enemmän hellyyttä, tunteita ja läsnäoloa lapsen kanssa kuin maskuliinisia stereotyyppisiä tekijöitä. Moni vanhempi korostaa myös, että heillä on elättäjän rooli, mutta vanhemmuus ei ole pelkästään sitä eikä ole enää sukupuolittunut kysymys siitä, kuka elättää”, hän sanoo. 

Ei-kaupallinen sijaissynnytys sallittava

Yhtenä ratkaisuna itsellisten miesten, miesparien ja muun muassa transtaustaisten isyyden mahdollisuuksien lisäämiseksi Eerola näkee perhesuunnittelupalveluiden kehittämisen. Ihanne olisi, että perhesuunnittelusta saisi tukea ja vinkkejä lapsiperheellistymisen vaihtoehtoihin ja oikeudellisiin kysymyksiin. 

Myös kumppanuusvanhemmuuden yleistyminen ja ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen Suomessa lisäisivät miesten mahdollisuuksia saada lapsi. 

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry korostaa jokaisen yhdenvertaista mahdollisuutta toivoa lasta ja saada mahdollisuuksia yrittää unelman toteuttamista. 

“Toive lapsesta kulkee usein mukana koko elämän aina lapsuudesta asti. Jokaisella on oikeus toivoa lasta riippumatta elämäntilanteesta, läheissuhteista, seksuaalisuudesta tai sukupuolesta. Tahattoman lapsettomuuden suru on näkymätöntä, ja siitä voi olla vaikeaa puhua muille. Jos suruun liittyy kokemus siitä, että muiden mielestä vanhemmuus ei ole hyväksyttyä minunlaiselleni, on kokemus musertava. Yhteiskunnan tulee mahdollistaa yhdenvertainen lapsiperheellistyminen esimerkiksi ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallivalla lainsäädännöllä”, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.

Miesten viikkoa vietetään 3.–9.11.2025

Miesten viikkoa vietetään 3.–9.11.2025. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry nostaa silloin esille miesten tahattoman lapsettomuuden kokemuksen. Viikon ajalle sijoittuu myös isänpäivä, jolloin Simpukka ry muistuttaa, että isyys ei ole itsestäänselvyys.

Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, josta selviytymiseen tarvitaan tietoa ja tukea. Kokemus vaikuttaa kokijansa terveyteen, mieleen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Kokemukselle tyypillistä on kokea voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, kateutta, toiseutta, epäonnistumista ja vihaa.

Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla lääketieteeseen tai elämäntilanteeseen liittyviä syitä, kuten että puolisoa ei ole tai että puoliso on samaa sukupuolta eivätkä lapsettomuushoidot ole mahdollisia. Joskus tahattoman lapsettomuuden syytä ei saada selville.

On tärkeää, että myös miehen jaksaminen ja tunteet otetaan huomioon tahattoman lapsettomuuden kokemuksessa ja esimerkiksi lapsettomuushoitojen aikana tai keskenmenon tapahtuessa.  

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry järjestää miesten viikolla somekampanjan, Miehestä johtuva lapsettomuuden hoito -verkkoluennon sekä vertaistuellisen miesten illan. 

Miehestä johtuvan lapsettomuuden hoito -luento 

Tiistaina 4.11.2025 kello 17.30–19. Luennon taltiointi on katsottavissa luennon jälkeen Simpukan jäsenten sivulla. Luennolla käsitellään miehestä johtuvaa lapsettomuutta ja sitä, miten sitä voidaan hoitaa ja tutkia. Luennon asiantuntijapuhujina ovat lapsettomuuslääkäri Eero Varila ja IVF-biologi Harri Mankonen sekä kokemuspuheenvuoron pitää Pyry Young. Teemaan johdattaa Simpukka ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Jesse Reponen.

Lisätiedot ja osallistumislinkki:  Miehestä johtuvan lapsettomuuden hoito -luento. 

Miesten ilta 

Tiistaina 4.11.2025 kello 19–20. Tahattoman lapsettomuuden kokeneille miehille sukupuolen moninaisuus huomioiden suunnattu vertaisten ilta, jota ohjaavat Simpukan vapaaehtoiset miehet. Mukaan pääsee avaamalla kameran. 

Lisätiedot ja osallistumislinkki: Miesten ilta.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry

Vuonna 1988 perustettu Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on valtakunnallinen tahattoman lapsettomuuden asiantuntija- ja vertaistukiorganisaatio, joka tarjoaa tietoa ja tukea tahattomasti lapsettomille. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, jonka kohtaa joka viides hedelmällisessä iässä oleva Suomessa. Kokemus vaikuttaa kokijansa terveyteen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Simpukan Helminauha-toiminta jakaa tietoa ja tukea lahjasoluperheille, lahjasolutaustaisille ja ammattilaisille. 

Simpukka tarjoaa haastatteluun asiantuntijoita sekä kokemuksen omaavia.