Poronhoitoalueelle susia ennätysmäärä - LUKEn kantaennuste ei huomioi Ukrainan sodan vaikutusta
14.10.2025 15:54:08 EEST | Suomen Metsästäjäliitto ry | Uutinen
Poronhoitoalueella niin susien aiheuttamat vahingot kuin poikkeusluvilla kaadettujen susien määrä on kasvanut ennätysmäiseksi. Tutkija Ilpo Kojolan mukaan DNA-näytteet osoittavat, että valtaosa kaadetuista susista on tullut Venäjältä.
LUKEn ennustemallin mukaan Venäjältä jää vuosittain Suomeen pysyvästi noin kaksi sutta.

Poronhoitoalueen susikanta on kasvanut poikkeuksellisen voimakkaasti Ukrainan sodan aikana. Emeritusprofessori Ilpo Kojolan mukaan kehityksen taustalla on todennäköisimmin Venäjän metsästyksen väheneminen.
– Venäjän puolella susien metsästys ei ole jatkunut entiseen tapaan, mikä on mahdollistanut niiden vapaamman lisääntymisen ja liikkumisen, toteaa Kojola.
Historiallisten havaintojen mukaan Venäjän susikanta on kasvanut myös aiempien sotien aikana, kuten toisen maailmansodan vuosina. Suomen puolella susille riittää runsaasti ravintoa etenkin poroista, mikä houkuttelee niitä lisääntymään pohjoisen itärajan tuntumaan. Susivahingot ovat lisääntyneet paitsi poronhoitoalueilla, myös etelän lammastiloilla.
– Susi lisääntyy nopeasti ja kanta kasvaa, ellei sitä rajoiteta. Suomen puolella suurpetoja odottaa ”katettu pöytä”, Kojola kuvailee tilannetta.
Neljä viidestä sudesta Venäjältä
Venäjältä Suomeen tulleilla susilla on ollut merkittävä vaikutus poronhoitoalueen tilanteeseen, sillä susien aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet selvästi.
– Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla poronhoitoalueella kaadettiin vuosina 2022–2023 noin 50 sutta vuodessa, kun aiemmin määrä oli vain 10–20. DNA-tutkimusten mukaan myös noin 80 prosenttia viime vuosina poikkeusluvilla kaadetuista susista on peräisin Venäjältä, Kojola sanoo.
Kojolan mukaan vuodesta 2025 näyttää muodostuvan susivahinkojen osalta ennätyksellinen. Eniten rajan ylittäneitä susia on havaittu alueella, joka ulottuu Suomusalmelta Kuusamon, Sallan ja Savukosken kautta pohjoiseen.
Finnmarkissa rajanylittäjiä enemmän kuin neljään vuosikymmeneen
Vaeltavat sudet kulkevat parhaimmillaan jopa 1000 kilometriä vuodessa. Rajan ylittävät sudet ovat yleensä nuoria, 1–2-vuotiaita yksilöitä, jotka etsivät omaa reviiriään. Poronhoitoalueelle saapuu vuosittain myös pitkän matkan kulkijoita, useimmiten uroksia, mutta myös naaraita.
Lisäksi osa pentuelaumoista liikkuu säännöllisesti rajan molemmin puolin. Susia saapuu Suomeen paitsi idästä, myös Skandinaviasta.
– Mielenkiintoista on, että Norjasta, erityisesti Kirkkoniemen alueelta, on tullut rajan yli enemmän susia kuin 19 vuoteen. Norjalaiset tutkijat arvelevat tämänkin voivan liittyä Ukrainan sotaan. Näyttää siltä, että Venäjän sudet ovat levittäytyneet Norjan puolelle, Kojola kertoo.
Norjan Finnmarkissa on kahden viime vuoden aikana havaittu enemmän susia kuin edeltävien 39 vuoden aikana yhteensä, raportoi viime marraskuussa Norjan kansallinen suurpetotiedon tuottaja Rovdata.
LUKE: Venäjältä poronhoitoalueen ulkopuolelle noin kaksi sutta pysyvästi vuosittain
Poronhoitoalueen eteläpuolisista tunnetuista rajalaumoista Luonnonvarakeskus ilmoittaa huomioivansa suden kanta-arviossa 50 prosenttia. Sen sijaan susikannan ennuste poronhoitoalueen ulkopuolelle ei huomioi rajalla asuvia laumoja samalla tapaa.
Kuinka susien muuttoliike Suomen ja Venäjän välillä huomioidaan ennustemallissa, vaikka rajareviirit eivät ole siinä mukana, suden kantaennustemallin matemaattisesta mallinnuksesta vastaava Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Samu Mäntyniemi?
– Vuonna 2021 kehitetty susikannan ennustemalli perustuu siihen, että Venäjän susikannan oletetaan pysyvän vuosien 2010–2020 -tasolla. Oletus on, että Suomeen jää Venäjältä vuosittain oleskelemaan keskimäärin noin kaksi sutta pysyvästi. Määrä voi vaihdella vuosittain nollasta yli kymmeneen yksilöön. Susien tekemiä yksittäisiä rajanylityksiä tapahtuu molempiin suuntiin luonnollisesti huomattavasti enemmän, avaa Mäntyniemi Suomen luonnonvarakeskuksen käyttämää ennustemallia, joka on Suomessa nyt tehtyjen päätösten taustalla koskien suojeltavan susikannan kokoa.
Suurpetotutkija Ilpo Kojolan haastattelu on julkaistu alun perin Jahtimediassa 10.10.2025.
Asiantuntija taustalla
Ilpo Kojola on kansainvälisesti arvostettu suurpetotutkija ja tieteellisten julkaisujen tekijä. Hän jäi eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta (Luke) vuonna 2024 ja toimii nykyisin laitoksella vierailevana asiantuntijana.
Korjaus 15.10. klo 9.11 alkuperäinen kysymysmuotoilu "Miksi ennustemalli ei ota rajalaumoja huomioon" muutettu muotoon "Kuinka susien muuttoliike Suomen ja Venäjän välillä huomioidaan ennustemallissa, vaikka rajareviirit eivät ole siinä mukana?"
Myös väliotsikko muutettu korostamaan, että ennustemalli koskee nimenomaan poronhoitoalueen ulkopuolista aluetta.
Avainsanat
Kuvat

Suomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Tehtävämme on edistää metsästystä, luontoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Metsästäjäliitto ry
Metsästäjäliiton liittokokous päätti eduskuntavaalien tavoitteista19.11.2026 14:37:47 EET | Uutinen
Metsästäjäliiton liittokokous päätti liiton viidestä hallitusohjelmatavoitteesta vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Liiton puheenjohtajana jatkaa Petteri Lampinen ja toisena varapuheenjohtajana jatkaa Harri Käsmä. Kokouksessa valittiin myös hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä myönnettiin huomionosoituksia metsästyksen eteen tehdystä työstä.
EU:n lyijyhaulirajoitus voimaan – seitsemän vuoden siirtymäaika alkaa joulukuussa17.11.2026 10:25:52 EET | Uutinen
EU:n lyijyhaulirajoitus tulee voimaan seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen 7.12.2033. Lyijyhaulien käyttö metsästyksessä pääsääntöisesti päättyy siirtymäajan jälkeen, mutta lyijyluoteihin ei tule rajoituksia. Ampumaurheilussa lyijyhaulien käyttö voi jatkua tiukoin edellytyksin.
Tavoitteena lisätä nuorten metsästystietoutta – Wihurin rahastolta tukea Metsästäjäliiton hankkeelle20.10.2026 08:36:21 EEST | Uutinen
Suomen Metsästäjäliitto suunnittelee digitaalisen oppimateriaalin hanketta, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten tietämystä suomalaisesta metsästyskulttuurista ja luonnon kestävästä käytöstä. Tarkoituksena on luoda avoin ja maksuton selainpohjainen materiaali, jota voitaisiin hyödyntää kouluissa, nuorisoryhmissä sekä erilaisissa koulutus- ja yhteistyötilaisuuksissa.
Villisikasaalis kasvaa – Metsästäjäliitto kannustaa yhteistyöhön ja aktiiviseen sikajahtiin taudin leviämisriskiä vastaan14.10.2026 14:56:15 EEST | Uutinen
Afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjunnassa ratkaisevin työ tehdään metsästysseuroissa. Metsästäjät ovat jo tarttuneet toimeen ahkerasti, ja saalismäärät ovat kasvussa. Suomen Metsästäjäliitto painottaa viranomaisille edelleen, että villisikojen näytepalkkio kuuluu maksaa ainoastaan seuroille. Näin saalistieto ja tilannekuva pysyvät avoimina ja hyöty jää seuran yhteiseen taloudenhoitoon.
Lyijyhaulirajoituksen käsittely päätökseen: seitsemän vuoden siirtymäaika ja rajattu poikkeus ampumaradoille12.10.2026 14:41:59 EEST | Uutinen
Pitkä seitsemän vuoden siirtymäaika antaa metsästäjille, ampumaurheilijoille, ampumaradoille ja patruunanvalmistajille aikaa sopeutua muutokseen ja kehittää edelleen lyijyhauleja korvaavia ratkaisuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme