VAS Saramo: Velkajarrun perustelu EU-säännöillä on täyttä sumutusta

Velkajarrua perusteltaessa nostetaan jatkuvasti esiin EU:n uudistuneet finanssipoliittiset säännöt, jotka Suomenkin on tuotava kansalliseen lainsäädäntöön. Europarlamentaarikko Jussi Saramo työskentelee vasemmistoryhmän koordinaattorina talousvaliokunnassa (ECON) ja seuraa siten aitiopaikailta finanssipoliittisten sääntöjen seurantaa eri jäsenvaltioissa. Velkajarrussa päätetyt velka- ja alijäämätavoitteet ovat merkittävästi EU:n sääntöjä tiukemmat.

– Velkajarrua on täysin turha perustella EU-säännöillä. Suomalaiset poliitikot päättivät tässä aivan itse hirttäytyä EU-sääntöjä tiukempiin tavoitteisiin, Saramo huomauttaa.

Velkajarru sementoi sen kurjistamispolitiikan, jolla Orpo ja Purra ovat tehneet Suomesta Euroopan heikoimmin menestyvän talouden. Tämän hallituksen leikkauksien ja surkean talouspolitiikan myötä Suomi on pudonnut kahdessa vuodessa ennätystyöllisyydestä ennätystyöttömyyteen, samaan aikaan kun EU nauttii kokonaisuutena historian korkeimmasta työllisyydestä.

– Ei ole mitään taloudellista tai muutakaan kestävää syytä, miksi Suomen pitäisi sitoutua EU-sääntöjä tiukempiin tavoitteisiin. Tarkoitus näyttää olevan talouspoliittisten vaihtoehtojen sulkeminen vaalikeskusteluista pois jo ennen vaaleja, Saramo huomauttaa.

Suomen paras taloudellinen tilanne vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen saavutettiin edellisen hallituksen aikana 2022 kun alijäämä oli vain 0,2 %. Se oli elvyttävän talouspolitiikan ansiota, joka nyt ollaan käytännössä estämässä. Velkajarru sitoisi päättäjät kireään leikkauspolitiikkaan myös sellaisessa tilanteessa, jossa talouden suhdanne edellyttäisi elvyttävää talouspolitiikkaa. Velkajarru pakottaa päättäjät sopeuttamaan eli leikkaamaan menoja tai korottamaan veroja myös taantumassa, mikä asiantuntijoiden mukaan syventää talousahdinkoa ja lisää julkista velkaantumista entisestään.   

– Jos kaikki menee hyvin, on velkajarru tarpeeton. Jos taas huonosti, velkajarrun myötä me emme edes voisi korjata tilannetta. Velkajarru sitoo tulevaisuuden päättäjien kädet ja estää normaalin demokraattisen päätöksenteon, Saramo kritisoi.

On arvioitu, että velkajarru voisi edellyttää jopa 20 miljardin edestä sopeutusta yhden vaalikauden aikana. Tämän kokoluokan sopeuttaminen tarkoittaa moninkertaisesti sitä leikkauspolitiikkaa, jota nykyinen hallitus on ajanut.

– Käytännössä velkajarru voi siis tarkoittaa suomalaisten hyvinvointivaltion romuttamista.