Kokoomuksen Satonen: Suomella on kaikki edellytykset uuteen nousuun – tarvitsemme rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja uskoa suunnan kääntymiseen

“Työllisyyden paranemisen edellytys on talouskasvu. Talouskasvu syntyy viennistä ja kotimarkkinoiden elpymisestä. Meillä on kaikki edellytykset uuteen nousuun – osaavat ihmiset, kasvuhaluisia yrityksiä, vahva tahto ja kyky nostaa Suomi omille jaloilleen. Nyt tarvitaan rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja uskoa siihen, että suunta kääntyy”, Satonen sanoi välikysymyskeskustelussa.

Satosen mukaan hallitus on tehnyt juuri niitä ratkaisuja, joita vienti ja työllisyys kaipaavat.

“Lakkolait on päivitetty, jotta tavara liikkuu satamista. Paikallista sopimista on lisätty ja vientivetoinen palkkamalli on luotu. Nämä uudistukset kurovat umpeen sitä eroa, joka meillä on ollut muihin Pohjoismaihin”, Satonen sanoo.

Satonen torjuu myös opposition arvostelun työttömyysturvauudistuksista. VATTin tutkimus osoittaa, että Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna hyvät kannusteet myös osa-aikatyön tekemiselle.

“Työn pitää kannattaa aina suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyön tulee kannattaa aina suhteessa osa-aikatyöhön. Tässä asiassa on tällä vaalikaudella päästy eteenpäin. Kannustimet kokoaikatyölle ovat kunnossa”, Satonen sanoo.

Satonen muistuttaa, että hallitus on tehnyt myös oikea-aikaisia täsmätoimia työllisyyden vahvistamiseksi.

“Tässä tilanteessa tarvitaan täsmätoimia ja niitä hallitus on tehnyt. Nuorten työllistämisseteli on juuri oikea keino auttaa niitä nuoria, jotka eivät ole päässet kiinni työelämään. Työttömän mahdollisuus opiskella laajemmin työttömyysturvalla ja hankkia täsmäosaamista auttaa, kun autoalalta siirrytään puolustusteollisuuteen tai insinööri vaihtaa metsäteollisuudesta energia-alalle”, Satonen luettelee.

“Hallituksen tekemät uudistukset nostavat valtiovarainministeriön virkamiesarvion mukaan pitkällä aikavälillä työllisyyttä 90000:lla ja parantavat julkista taloutta 2 miljardilla. Orpon hallituksen uudistuksilla tulee olemaan keskeinen rooli hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamisessa pitkällä aikavälillä”, Satonen päättää.


________________________

Ed. Satosen pitämä kokoomuksen eduskuntaryhmän puhe välikysymyskeskusteluun työttömyydestä.

Arvoisa puhemies,

Työllisyyden paranemisen edellytys on talouskasvu. Talouskasvu syntyy viennistä ja kotimarkkinoiden elpymisestä.

Viime viikolla saimme hienot uutiset isoista jäänmurtajakaupoista Yhdysvaltoihin. Ne tuovat suoraan 7000–10000 henkilötyövuotta ja epäsuorasti vielä moninkertaisesti. Jättikaupat voivat murtaa myös sen henkisen lukon, joka on kotimaassa kasvua pidätellyt.

Eväät talouskasvulle ovat olemassa. Hallitus on johdonmukaisesti parantanut viennin kilpailukykyä. On päivitetty lakkolait ja varmistettu, että tavara liikkuu satamista. On tehty vientivetoinen palkkamalli ja lisätty paikallista sopimista. Näillä uudistuksilla Suomi on kuronut kiinni sitä uudistusvelkaa, joka meillä on ollut suhteessa muihin Pohjoismaihin. Vasemmisto-oppositio on vastustanut näitä kaikkia uudistuksia, ja vientimallia on vastustanut myös välikysymyksen jättänyt Keskusta. Uudistukset ovat kuitenkin edellytys sille, että kasvua syntyy viennin kautta.

Koronan ja Marinin hallituksen aikana keskituloisen palkansaajan ostovoima laski 6 prosenttia. Nyt ostovoima on lähtenyt kasvuun. Palkat nousevat enemmän kuin inflaatio, korot ovat laskeneet ja tuloveroa on alennettu. Kotitalouksien velka on kääntynyt laskuun ja talletustileillä on enemmän rahaa kuin koskaan. Edellytykset myös kotimaisen kysynnän kasvulle ja työpaikkojen syntymiselle ovat olemassa.

Uusi työpaikka syntyy, kun työnantajan kannattaa palkata työntekijä. Siksi työnantajan riskin kohtuullistaminen esimerkiksi henkilökohtaista irtisanomista helpottamalla on tärkeää erityisesti pk-yrityksille.

Arvoisa puhemies,

Tällä hetkellä työttömyystilanne on haastava. Jokainen työpaikka, jokainen ihminen on tärkeä, ja juuri siksi teemme kaikkemme, että työllisyys kääntyisi kasvuun.

Tässä tilanteessa tarvitaan täsmätoimia ja niitä hallitus on tehnyt. Nuorten työllistämisseteli on juuri oikea keino auttaa niitä nuoria, jotka eivät ole päässet kiinni työelämään. Työttömän mahdollisuus opiskella laajemmin työttömyysturvalla ja hankkia täsmäosaamista auttaa, kun autoalalta siirrytään puolustusteollisuuteen tai insinööri vaihtaa metsäteollisuudesta energia-alalle. On myös syytä selvittää tarvitaanko muutoksia kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksen kriteereihin, jotta aktivointiaste kohenee.

Työttömien määrä on noussut enemmän, kuin työntekijöiden tai tehtyjen työtuntien määrä on vähentynyt. Työttömyyden kasvun selittää pitkälti työnhakijoiden määrän kasvu ja aktiivitoimien vähentyminen sen jälkeen, kun TE-palvelut siirrettiin kuntiin. Uusia työnhakijoita ovat mm. ukrainalaiset, muut ulkomaalaistaustaiset ja muulta sosiaaliturvalta työnhakijoiksi siirtyneet. Aktivoinitiasteen väheneminen selittää pitkälti pitkäaikaistyöttömyyden kasvun.

Päivittäin saamme sekä hyviä, että huonoja uutisia työmarkkinoilta. Eri aloilla ja eri osassa maata menee eri tavalla. Toimialojen välinen vaihtelu on poikkeuksellisen suurta. Toisille aloille syntyy työpaikkoja, toisilta poistuu. Siksi on tärkeää, että ihmiset voivat joustavasti siirtyä alalta toiselle ja liikkua maan sisällä työn perässä.

Arvoisa puhemies,

Työn pitää kannattaa aina suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyön tulee kannattaa aina suhteessa osa-aikatyöhön. Tässä asiassa on tällä vaalikaudella päästy eteenpäin. Kannustimet kokoaikatyölle ovat kunnossa ja kuten VATTin tutkimus osoittaa Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna hyvät kannusteet myös osa-aikatyön tekemiselle, kuten pitääkin olla.

Hallituksen tekemät uudistukset nostavat valtiovarainministeriö virkamiesarvion mukaan pitkällä aikavälillä työllisyyttä 90000:lla ja parantavat julkista taloutta 2 miljardilla. Yksittäisiä uudistuksia on arvosteltu, mutta uskottavaa vaihtoehtoa ei ole oppositiosta kyetty esittämään. Orpon hallituksen uudistuksilla tulee olemaan keskeinen rooli hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamisessa pitkällä aikavälillä.

Arvoisa puhemies. Jos mitään ei uskalleta muuttaa, niin suunta ei käänny. 

Meillä on kaikki edellytykset uuteen nousuun – osaavat ihmiset, kasvuhaluisia yrityksiä, vahva tahto ja kyky nostaa Suomi omille jaloilleen. Nyt tarvitaan rohkeutta, pitkäjänteisyyttä ja uskoa siihen, että suunta kääntyy.

Meidän tavoitteemme kokoomuksessa on selvä – vahva talous, korkea työllisyys ja hyvinvointiyhteiskunta, joka kestää myös tuleville sukupolville.