Selvitys: Hankintalain uudistamisesta satojen miljoonien kustannukset kunnille – Huoli huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta nousee

Vaikka lakiuudistusta on valmisteltu pian kahden vuoden ajan, tähän mennessä ei ole arvioitu uudistuksen kustannusvaikutuksia. Nyt julkaistu selvitys on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa arvio uudistuksen taloudellisista vaikutuksista kuntiin ja kaupunkeihin.

Selvitykseen osallistuneet pienet kunnat arvioivat lakiuudistuksen muutoskustannuksiksi keskimäärin 473 euroa/asukas, ja keskisuuret kunnat keskimäärin 41 €/asukas.

– Tuloksissa on nähtävissä, että uudistus vaikuttaa eri tavalla pieniin ja isompiin kuntiin, selvityksen tekijä, vanhempi neuvonantaja Tuomas Riihivaara FCG:stä toteaa.

– Pienempien kuntien keskeisenä haasteena on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja uusien tuotantotapojen ratkominen in house-yhteistyön mahdollisen päättymisen jälkeen. Suuremmilla kunnilla kyse on korostetummin in house-yhtiöiden omistusjärjestelyihin liittyvistä haasteista.

Lakiuudistuksen kustannusvaikutuksia selvitettiin 11 erilaisen ja eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan ja kaupungin kanssa. Kun näiden kuntien arviot suhteutetaan kaikkien Suomen kuntien yhteenlasketuiksi muutoskustannuksiksi, kustannusarvioksi muodostuu noin 600 miljoonaa euroa.

Mahdolliset poikkeukset vähentävät kustannuksia jonkin verran

Hallitus valmistelee hankintalakiin muutosta, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan in house-yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia. Julkisuudessa on mainittu, että jätehuollon ja jäteveden sekä kirjastopalvelujen toiminta suljetaan 10 prosentin sääntelyn piiristä ulos.

Jos nämä poikkeukset toteutuvat, koko maan kattava muutoskustannus on noin 455 miljoonaa euroa. Pienten kuntien kustannusten keskiarvo olisi tässä tilanteessa noin 323 euroa asukasta kohden ja keskisuurten kuntien noin 37 euroa asukasta kohden.

– Työministeri Matias Marttisen julkisuudessa mainitsemat poikkeukset ovat välttämättömiä, jotta ihmisille tärkeiden palvelujen jatkuvuus jätehuollossa ja jätevesihuollossa sekä kirjastopalveluissa voidaan turvata. Kuten kustannuslaskelmista voi huomata, nämä poikkeukset eivät kuitenkaan vielä ratkaise kuntien talousahdinkoa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi.

ICT-sidosyksiköiden purkaminen on turvallisuusriski

Selvityksessä kunnat toivat esiin huolensa huoltovarmuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyen etenkin ruoka- ja ICT-palveluissa.

Kuntien kaikkea dataa, myös kriittisiä turvallisuustietoja, ylläpidetään digialustoilla. Kriittisiä tietoja ovat esimerkiksi valmius- ja evakuointisuunnitelmat sekä tietyt paikka- ja henkilötiedot. Useat kuntaomisteiset kriittisen infran yhtiöt ovat riippuvaisia kunnan ICT-palveluista.

– Monet kunnat ovat järjestäneet ICT-palvelunsa yhteisten in house -yhtiöiden kautta. Jos nämä yhtiöt puretaan, kuntien ICT-osaaminen ja -kyvykkyys romuttuu varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. On todennäköistä, että hinnat karkaavat ja riskit kasvavat. On myös yhä vaikeampaa varmistaa, etteivät kriittiset tiedot missään olosuhteissa joudu vääriin käsiin, toteaa kuntien varautumisesta ja turvallisuudesta vastaava kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kuntaliitosta.

Jos kunnalla ei ole resursseja eikä osaamista kehittää omaa ICT-hallinnointia tai kyberturvaa, kunta on markkinatoimijoiden armoilla myös kriittisten tietosisältöjen suhteen.

– Kuntien kriittiset tiedot ovat osa kansallista turvallisuutta. Yksittäinen kunta ei ehkä näyttäydy merkittävänä, mutta useamman toimijan suunnitelmia vertaamalla voi päästä jäljille esimerkiksi laajemmista puolustuksellisista linjauksista. Meidän tulisi vahvistaa kuntien ICT-varautumista poikkeusoloihin ja kriittisten tietojen suojausta, ei rikkoa sitä, Ari Korhonen lisää.

Osaamisen puute huolettaa

Kunnat ovat uudistuksen vastustuksessaan poikkeuksellisen yksimielisiä. Keskeisimpiä vastustusargumentteja ovat toimivien in house -järjestelyjen purkaminen, vaikka toimivia markkinoita ei tule useimmille sektoreille syntymään, uudistuksesta aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen taakka sekä huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat.

Selvityksestä käy ilmi, että pienemmissä kunnissa on harvoin erillistä hankintaresurssia. Osaamisen ja resurssien puutteet liittyvät etenkin hankinta-, sopimus- ja yhtiöjärjestelyosaamiseen. Osaamisvajetta paikataan mm. hankkimalla ulkoisia asiantuntijapalveluita, mikä aiheuttaa huomattavia kustannuksia.

Tietoa selvityksen toteuttamisesta

Selvitykseen osallistuivat Hartola, Hämeenlinna, Kempele, Kärsämäki, Lappeenranta, Mikkeli, Nurmijärvi, Salla, Savitaipale, Taivassalo ja Toivakka.

FCG keräsi syksyllä 2025 valituilta yhdeltätoista kunnalta tietoja hankintalakiuudistuksen vaikutuksista. Fokuksena oli uudistuksen vaikutus kuntien in house-yhtiöiden asemaan ja se, miten suuria muutoskustannuksia uudistus mahdollisesti aiheuttaa. Lisäksi jokaisen kunnan edustaja haastateltiin, jossa tuloksia syvennettiin.

Kaikissa muutoskustannusarviossa ovat mukana sekä tähän mennessä syntyneet kustannukset että tulevat kustannukset aina siirtymäkauden loppuun saakka. Arviot muutoskustannusten suuruudesta ovat tässä vaiheessa karkeita ja suuntaa antavia.

Muutoskustannuksia ovat esimerkiksi oman organisaation tekemä valmistelutyö, ulkopuolisen asiantuntemuksen ostotarve muutoksen toteuttamiseksi, mahdollisiin omistusjärjestelyihin liittyvät kustannukset, tietojärjestelmiin liittyvät muutoskustannukset sekä muut kertaluonteiset muutoskustannukset.

Lisätietoja:

Selvityksestä: vanhempi neuvonantaja Tuomas Riihivaara FCG, p. 050 350 4632
Turvallisuudesta ja varautumisesta: kehittämispäällikkö Ari Korhonen Kuntaliitto, p. 044 797 1550
Hankintalain uudistamisesta yleisesti: johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs Kuntaliitto, p. 041 506 3414