Kiusaaminen ja ongelmien sivuuttaminen heikentävät yhdenvertaisuutta koulussa

Lapset eri puolilla Suomea kertoivat lapsiasiavaltuutetulle näkemyksiään koulun ja koulutuksen yhdenvertaisuudesta. Tapaamisten perusteella koulu ei ole yhdenvertainen paikka kaikille lapsille, ja tähän ovat syynä lasten näkemysten mukaan etenkin kiusaaminen ja ongelmien sivuuttaminen.

Lapset eivät saa yhdenvertaista kohtelua koulussa. Näin kertoivat lapset, kun lapsiasiavaltuutettu jutteli heidän kanssaan koulun ja koulutuksen yhdenvertaisuudesta keväällä 2025. Eri puolilla Suomea pidettyihin tapaamisiin osallistui yhteensä 115 ala- tai yläkoululaista, lukiolaista tai ammattiin opiskelevaa, alle 18-vuotiasta lasta. Lasten mielestä kiusaaminen ja syrjintä estää lasten yhdenvertaisuuden toteutumista koulussa.

– Joidenkin mielestä koulu ei ole hyvä paikka, koska heitä kiusataan ja lyödään melkein aina, totesi lapsiasiavaltuutetun tapaamiseen osallistunut alakoululainen Turusta.

Myöskään opettajat eivät aina kohtele lapsia tasapuolisesti. Lapset kertoivat, että opettajilla on usein lempioppilaita, jotka saavat aseman yleensä hyvillä arvosanoilla. Jotkut oppilaat puolestaan leimautuvat häiriköiksi ja joutuvat opettajien silmätikuiksi, vaikka olisivat parantaneet käytöstään.

Taustatekijät vaikuttavat lasten asenteisiin ja oppimisen valmiuksiin

Lasten mielestä heidän taustansa vaikuttaa siihen, toteutuuko yhdenvertaisuus koulussa. Esimerkiksi oppimisvaikeudet, oppimiseen vaikuttavat sairaudet, vaikeat kotiolot ja koettu stressi nähtiin syinä sille, ettei koulu aina ole hyvä paikka kaikille lapsille. Lapset kertoivat, että näitä ongelmia ei huomioida koulussa riittävän hyvin.

– Oppilaiden erilaisuus, esimerkiksi oppimistyyli, oppimis­vaikeudet; luonne ja persoonallisuus; perussairaudet kuten astma, diabetes; tai henkilö­kohtaiset ongelmat, esimerkiksi ADHD, ahdistus, masennus, univaikeudet ja perheongelmat. Ne kaikki vaikuttaa eri tavalla koulunkäyntiin ja sitten muut ei tajua sitä. Kaikilla pitäisi olla sellainen perusmuotti, miten pitää oppia ja milloin pitää oppia ja missä ajassa, kuvaili kotkalainen yläkoululainen.

Lapset tunnistivat oppilaiden välillä isoja osaamiseroja. Kun heiltä kysyttiin, pitäisikö eroja yrittää tasoittaa, lasten näkemykset jakautuivat. Osa lapsista oli sitä mieltä, että niitä lapsia, jotka osaavat vähemmän, pitäisi auttaa muita enemmän. Näin kaikilla olisi samat mahdollisuudet jatko-opintoihin. Toiset lapset ajattelivat, että kaikkien ei tarvitsekaan olla hyviä kaikessa ja että osaamiserot pitää hyväksyä.

Lapset tunnistivat, että myös heidän oma asenteensa koulunkäyntiä ja opiskelua kohtaan on tärkeä. Lasten asenteissa on kuitenkin isoja eroja. Jotkut kertoivat haluavansa opiskella, oppia uutta ja saada hyvän ja mieluisan opiskelupaikan ja työn tulevaisuudessa. Osa puolestaan kertoi olevansa koulussa pelkästään pakon vuoksi tai siksi, että siellä näkee kavereita.

Lapset kertoivat, että asenteisiin vaikuttavat monet taustatekijät, kuten vanhemmilta saatu tuki: jos vanhempia ei kiinnosta lapsen koulun­käynti, ei se kiinnosta lastakaan.

Lapsille tukea ja kouluihin myönteinen ilmapiiri

Lasten mielestä yhdenvertaisuutta voitaisiin edistää kouluissa tarjoamalla lapsille enemmän oppimisen tukea. Olisi tärkeää tarjota tukea suoraan oppilaille, sillä nykyisin tilanne voi olla se, että oppilaat joutuvat pyytämään ja hakemaan tukea itse. Enemmän tukea toivottiin myös opinto-ohjaajilta ja kouluterveydenhuollon ammattilaisilta.

– Matalampi kynnys avun hakuun, että olisi helpompi saada apua ja että ei tarvis hävetä sitä avun hakemista, sanoi kuhmolainen lukiolainen.

Yhdenvertaisuuden edistämiseksi lapset panostaisivat koulussa monipuolisiin opetustapoihin, lasten yksilölliseen kohtaamiseen, kaverisuhteiden tukemiseen sekä myönteiseen ja kannustavaan ilmapiiriin. Myös vanhemmilta lapset odottavat tukea ja positiivista asennetta lapsen koulunkäyntiä kohtaan.

********

Barn på olika håll i Finland berättade för barnombudsmannen om sina åsikter om likabehandling i skolan och utbildningen. På basis av mötena är skolan är inte en plats där alla barn behandlas lika och orsaken till detta är enligt barnen i synnerhet mobbning och förbiseende av problem.

Barnen får inte likabehandling i skolan. Detta berättade barnen när barnombudsmannen diskuterade med dem om likabehandling i skolan och inom utbildningen våren 2025. I mötena på olika håll i Finland deltog sammanlagt 115 låg- eller högstadieelever, gymnasieelever eller yrkesstuderande barn under 18 år. Enligt barnen förhindrar mobbning och diskriminering att barnens likabehandling förverkligas i skolan.

– En del anser att skolan inte är en bra plats eftersom de mobbas och slås nästan alltid, konstaterade en lågstadieelev från Åbo som deltog i mötet med barnombudsmannen.

Lärarna behandlar inte heller alltid barnen likvärdigt. Barnen berättade att lärarna ofta har favoritelever som i allmänhet uppnår sin ställning med hjälp av goda vitsord. Vissa elever stämplas å sin sida som störande och blir hackkycklingar för lärarna, även om de har förbättrat sitt beteende.

Bakgrundsfaktorerna påverkar barnens attityder och inlärningsfärdigheter

Barnen anser att deras bakgrund påverkar om likabehandling förverkligas i skolan. Till exempel inlärningssvårigheter, sjukdomar som påverkar inlärningen, svåra hemförhållanden och upplevd stress ansågs vara orsaker till att skolan inte alltid är en bra plats för alla barn. Barnen berättade att dessa problem inte beaktas tillräckligt väl i skolan.

– Elevernas olikheter, till exempel inlärningsstil, inlärningssvårigheter; karaktär och personlighet; grundsjukdomar såsom astma, diabetes; eller personliga problem, till exempel ADHD, ångest, depression, sömnsvårigheter och familjeproblem. Alla dessa påverkar skolgången på olika sätt och sedan förstår andra inte det. Alla borde ha en grundmall för hur man ska lära sig och när man ska lära sig och inom vilken tid, beskrev en högstadieelev i Kotka.

Barnen identifierade stora kunskapsskillnader mellan eleverna. När man frågade dem om man borde försöka jämna ut skillnaderna, delades barnens åsikter. En del av barnen ansåg att de barn som kan mindre borde få mer hjälp än andra. På så sätt skulle alla ha samma möjligheter till fortsatta studier. Andra barn tänkte att alla inte behöver vara bra på allt och att kunskapsskillnaderna måste godkännas.

Barnen identifierade att även deras egen inställning till skolgången och studierna är viktig. Det finns dock stora skillnader i barnens attityder. Vissa berättade att de vill studera, lära sig nytt och få en bra och trevlig studieplats och ett trevligt arbete i framtiden. En del berättade att de är i skolan endast på grund av tvång eller för att de ser kompisar där.

Barnen berättade att attityderna påverkas av många bakgrundsfaktorer, såsom stöd av föräldrarna: om föräldrarna inte är intresserade av barnets skolgång, intresserar det inte heller barnet.

Stöd för barn och en positiv atmosfär i skolorna

Barnen anser att likabehandling kunde främjas i skolorna genom att erbjuda barnen mer stöd för inlärningen. Det är viktigt att erbjuda stöd direkt till eleverna, eftersom situationen numera kan vara att eleverna själva måste be om och söka stöd. Man önskade också mer stöd av studiehandledare och yrkesutbildade personer inom skolhälsovården.

– En lägre tröskel för att söka hjälp, att det skulle vara lättare att få hjälp och att man inte behöver skämmas för att söka hjälp, sade en gymnasist från Kuhmo.

För att främja likabehandling skulle barnen i skolan satsa på mångsidiga undervisningssätt, individuellt bemötande av barn, stöd för kamratrelationer samt en positiv och uppmuntrande atmosfär. Även av föräldrarna förväntar sig barnen stöd och en positiv attityd till barnets skolgång.