Väärän kohdan leikkaaminen on harvinaista – tarkistuslistojen käyttö vähentää virheitä
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit on toimenpidepainotteinen erikoisala, jossa kaksi kolmasosaa potilasvahingoista aiheutuu erilaisten toimenpiteiden yhteydessä. Potilasvahinkojen välttämiseksi on kehitetty toimivia keinoja, joiden ottaminen käyttöön on ensiarvoisen tärkeää.
Potilasvakuutuskeskuksen tuoreen raportin mukaan vuosina 2012–2023 Potilasvakuutuskeskuksessa tilastoitiin 317 korvattua korva-, nenä- ja kurkkutauteihin (KNK) liittyvää potilasvahinkoa. Kaksi kolmasosaa (67 %) korvatuista KNK-vahingoista tapahtui toimenpiteiden yhteydessä. Toiseksi yleisimmin vahinko liittyi riittämättömään tai epäsopivaan hoitoon (24 %).
– Potilasvahinkoilmoitukset kertovat paitsi siitä, missä vahinkoja tapahtuu, myös siitä, missä potilasturvallisuutta voidaan parantaa. Tavoitteena on, ettei yksikään potilas kärsi vahinkoa, joka olisi ollut estettävissä, Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi sanoo.
Useimmiten korvattavia vahinkoja tapahtui nenän sivuonteloiden tähystyskirurgiassa, nielurisaleikkauksissa ja kilpirauhasen poistoleikkauksissa. Nämä kaikki ovat yleisiä operaatioita, joita tehdään runsaasti.
Tyypillisimpiä KNK-alan vahinkoja olivat viereisten anatomisten rakenteiden vauriot, hermovammat sekä infektiot. Lisäksi joukossa esiintyi tilanteita, joita ei koskaan pitäisi tapahtua, eli niin sanottuja "never event" -tapahtumia, kuten väärän kohdan leikkaamista tai vierasesineen jäämistä potilaaseen.
– Tällaisten tapahtumien ehkäisemiseksi on olemassa tehokkaita, tutkitusti toimivia keinoja, jotka on tärkeää ottaa käyttöön kaikissa hoitoyksiköissä. Esimerkiksi WHO:n kirurginen tarkistuslista auttaa varmistamaan, että oikea leikkauskohta on tunnistettu ja että kaikki välineet ja taitokset on laskettu. Mikään tarkistuslista ei kuitenkaan auta, jos se ei ole aktiivisessa käytössä, Tolvi muistuttaa.
Osa vahingoista liittyi kiireeseen, resurssipulaan tai puutteelliseen kommunikaatioon. Tällaisia vahinkoja olivat mm. jälkitarkastusten ja jatkohoito-ohjeiden puutteet.
– Potilasturvallisuuden parantaminen edellyttää riittävää perehtymistä potilaan taustatietoihin ja riskitekijöihin. Esimerkiksi lääkeaineallergioiden ja sekä potilaan käytössä olevien lääkkeiden huomiointi ovat olennainen osa turvallista hoitoa, Tolvi korostaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Luomanpääviestinnän asiantuntija
Puh:040 922 5586riikka.luomanpaa@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15.
Kuvat
Linkit
Potilasvakuutuskeskus lyhyesti
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Korvaus potilasvahingosta tuo potilaalle oikeutta7.10.2025 06:11:00 EEST | Tiedote
Valtaosa korvattavista potilasvahingoista on lieviä, ja vahingoista maksettavat korvaukset ovat satoja tai korkeintaan muutamia tuhansia euroja. Monelle potilaalle korvaus ei kuitenkaan ole pelkästään taloudellinen asia, vaan kyse on oikeudenmukaisuudesta.
Potilasvahingoista miljardikustannukset yhteiskunnalle9.9.2025 06:06:00 EEST | Tiedote
Potilasvahingoista maksettiin vuonna 2024 korvauksia yhteensä 25 miljoonaa euroa. Kalleimpia vahinkoja ovat ne, joista aiheutuu pitkäaikainen työkyvyttömyys ja ansionmenetys. Vahingot aiheuttavat myös yhteiskunnalle merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia.
BLOGI | Turvallinen synnytys on jokaisen oikeus – myös muuttuvassa sairaalakartassa8.4.2025 07:10:00 EEST | Blogi
Suomessa on alhainen äiti- ja lapsikuolleisuus, mutta potilasvahinkoja voi yhä tapahtua. Synnytyksen etenemistä ja mahdollisia ikäviä yllätyksiä ei voi ennustaa. Nostaako synnytysten keskittäminen isompiin keskuksiin kotisynnytysten määriä entisestään, ja miten se vaikuttaa potilasturvallisuuteen, pohtii potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi blogissaan.
BLOGI | Hoito ei vastannut odotuksia - onko kyseessä potilasvahinko?2.4.2025 06:50:00 EEST | Blogi
Suomen korkeatasoiseen terveydenhuoltoon kohdistuu suuria odotuksia. Aina hoidon lopputulos ei kuitenkaan vastaa toiveita, ja mieleen voi hiipiä epäilys hoitovirheestä. Terveydenhuoltoon liittyy väistämättömiä riskejä, eikä kaikkia sairauksia voida parantaa tai edes lievittää, muistuttaa Minna Plit-Turunen blogissaan.
BLOGI | Vuosiraportin suurin uutinen: valtakunnassa kaikki hyvin19.3.2025 06:19:00 EET | Blogi
Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme