Suomen kuntien välillä eroja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa - riskejä ei arvioida riittävästi
Valtaosa Suomen kunnista on ryhtynyt toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Kuitenkin vain alle puolet kunnista on asettanut tavoitteita tai laatinut toimintasuunnitelmia ilmastonmuutokseen sopeutumista varten, selviää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tekemästä tuoreesta kyselystä.
Syke arvioi vastausten pohjalta kuntien tilannetta sen mukaan, kuinka pitkälle ne ovat edistyneet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Suurista kunnista pisimällä ovat Espoo, Turku ja Vantaa. Keskikokoisista kunnista pisimällä olivat Pirkkala, Kirkkonummi ja Ylöjärvi. Pienistä kunnista pisimällä olivat Pielavesi, Kitee, Kruunupyy, Kivijärvi ja Urjala.
Kysely toteutettiin keväällä 2025 ja siihen vastasi 118 kuntaa. Vastaajina olleet kunnat edustavat yhteensä noin 4,1 miljoonaa asukasta, mikä kattaa arviolta 73 prosenttia Suomen väestöstä. Selvityksen tilasi vakuutusyhtiö If. Vastaavia kyselyitä on toteutettu Ruotsissa ja Norjassa useamman vuoden ajan.
Ilmastonmuutos näkyy kunnissa
Kyselyyn vastanneista kunnista 87 prosenttia kertoi ilmastonmuutoksen näkyneen kunnassa. Eniten havaintoja on tehty sademäärän lisääntymisestä, lämpötilan kohoamisesta ja järvien ja jokien virtausten muuttumisesta. Ainoastaan 13 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti, etteivät ole havainneet mitään sään ääri-ilmiöitä eikä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai etteivät voi ottaa kantaa.
Yli 80 prosenttia vastanneista isoista kunnista on laatinut tai valmistelee suunnitelmia, kun taas pienissä ja keskikokoisissa kunnissa luvut ovat 35 ja 48 prosenttia.
Vain noin 10 prosenttia vastanneista kunnista on laatinut kattavan arvion siitä, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa kuntaan tulevaisuudessa. Suomi poikkeaa tässä suhteessa naapurimaista Ruotsista ja Norjasta, joissa valtaosa kunnista on vastaavien selvitysten mukaan arvioinut ilmastoriskejä ja haavoittuvuuksia kattavasti.
”Suomesta puuttuu kuntia velvoittava kokonaisvaltainen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä lainsäädäntö ja alueellinen tuki vaihtelee alueen mukaan. Ruotsissa ja Norjassa valtaosa kunnista on tehnyt syvällisempiä riskiarvioita ja moni on lisäksi arvioinut ilmastonmuutoksen epäsuoria vaikutuksia. Näiden vaikutusten arvioiminen on tärkeää, sillä ilmastonmuutoksen välilliset vaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa ja ne voivat olla yhtä merkittävät kuin suorat vaikutukset”, ryhmäpäällikkö Johan Munck af Rosenschöld Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Vaikka suurin osa vastaajista ilmoitti, että ovat havainneet kuntaan kohdistuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksia, vain noin kolmannes kyselyyn vastanneista kunnista on arvioinut, miten aiemmat sään ääri-ilmiöt ovat vaikuttaneet kuntaan tai tuottaneet pohjatietoa tai arvioita tietyistä sään ääri-ilmiöistä.
Sopeutuminen työllistää kuntia
Vastanneista kunnista lähes yhdeksän kymmenestä ilmoitti tekevänsä työtä ilmastonmuutokseen sopeutumisen parissa. Yli 60 prosentilla kunnista sopeutumistyöstä on tehty poliittinen päätös ja liki kahdessa kolmesta kunnassa on tehty konkreettisia sopeutumistoimenpiteitä. Vastaajista noin neljä viidestä kertoi, että kunnassa aiotaan toteuttaa toimenpiteitä tulevaisuudessa.
Tulosten perusteella vähän alle puolet kunnista on sisällyttänyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen nykyisiin kunnan prosesseihin, kuten asemakaavoitukseen, hulevesien hallintaan, yleiskaavoitukseen, varautumissuunnitteluun, vesihuollon suunnitteluun ja riski- ja haavoittuvuusarviointeihin.
Kyselyn tulosten mukaan suomalaiset kunnat seuraavat Norjan ja Ruotsin kuntiin verrattuna selkeästi useammin kunnan omaa ilmastonmuutokseen sopeutumistyötä, mikä auttaa työn suunnittelua ja mahdollistaa oppimisen työn onnistumisista ja haasteista.
Tutkijat laativat kyselyn pohjalta joukon suosituksia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
”Resurssointia tulee vahvistaa. Kaikkien kuntien tulisi arvioida ilmastoriskejä ja haavoittuvuuksia ja asettaa selkeät tavoitteet ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Yhteistyötä kuntien toimialojen välillä ja kuntien kesken tulisi vahvistaa. Viestintää täytyy tehostaa. Ilmastonmuutos koskettaa laajasti eri tahoja ja esimerkiksi kiinteistönomistajia on tarpeen informoida erilaisista riskeistä ja vastuista”, Munck af Rosenschöld sanoo.
Sään ääri-ilmiöiden voimistuminen näkyy vakuutusalalla
Selvityksen tilanneen vakuutusyhtiö Ifin mukaan sään ääri-ilmiöiden voimistuminen näkyy Ifin toimintamaista erityisesti Norjassa ja Tanskassa. Viimeisimpänä tämän syksyn Amy-myrsky aiheutti maissa laajoja vahinkoja, vaikka se laantuikin ennen Suomeen rantautumista.
”Olemme havainneet, että usein toimenpiteisiin ryhdytään vasta, kun ääri-ilmiö on kohdattu. Ilmiöt ovat kuitenkin arvaamattomia emmekä ole Suomessakaan niiden ulottumattomissa, joten täälläkin tulisi ryhtyä toimeen,” Ifin korvausjohtaja Tia Mäki sanoo.
Vaikka varautuminen vaatii investointeja, Mäki muistuttaa, että ne maksavat itsensä takaisin. Norjassa on laskettu, että yksi sijoitettu kruunu tuottaa kuusinkertaiset säästöt vältettyinä vahinkokustannuksina.
"Ennakointi ja varautuminen on kustannustehokkaampaa ja hallitumpaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen. Sillä voidaan estää myös henkilövahinkoja, joita ei voi koskaan mitata rahassa."
Kuntavertailu
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö Johan Munck af Rosenschöld, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 29 525 1513, etunimi.sukunimi@syke.fi
Head of Press Henna Nikkari, If Vakuutus, puh. +358 10 514 1245, etunimi.sukunimi@if.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Finnish municipalities have progressed to varying degrees in climate change adaptation – risks are not sufficiently assessed28.10.2025 06:00:00 EET | Press release
The majority of Finnish municipalities have taken action to adapt to climate change. However, only less than half of the municipalities have set targets or prepared action plans for climate change adaptation, reveals a recent survey conducted by the Finnish Environment Institute (Syke).
Finska kommuner har kommit olika långt i klimatanpassning – riskerna bedöms inte tillräckligt28.10.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av kommunerna i Finland har vidtagit åtgärder för att anpassa sig till klimatförändringen. Däremot har endast färre än hälften av kommunerna ställt upp mål eller utarbetat handlingsplaner för klimatanpassning, framgår det av en färsk enkät som gjorts av Finlands miljöcentral (Syke).
Suomella on vielä mahdollisuus saavuttaa hiilineutraalisuus – ratkaisevat päätökset puhtaista teknologioista ja maankäytöstä tarvitaan nyt27.10.2025 13:20:01 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus, VTT, GTK ja Luonnonvarakeskus tiedottavat: Uudet pitkän aikavälin ilmastoskenaariot osoittavat, että Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa hiilineutraalisuus vuoden 2040 jälkeen ja hiilinegatiivisuus vuosisadan puoliväliin mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on lisättävä sekä teknisiä että luonnon omia hiilinieluja. VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen, Luken ja Geologian tutkimuskeskuksen raportista selviää myös, että niin kansalaiset kuin yrityksetkin ovat erittäin sitoutuneita ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Viikkokatsaus 27.–31.10.202523.10.2025 11:46:41 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Restaurering av Finlands natur är en investering i framtiden15.10.2025 07:02:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands natur kan återhämta sig genom omfattande restaurering. Finlands miljöcentrals nya Policy Brief-publikation erbjuder rekommendationer som stöd för den nationella restaureringsplaneringen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme