Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.
Maaseudun kehittämiselle ovat kunnissa luoneet pohjaa hallinnon uudistukset, Euroopan unionin ohjelmiin pohjautuva aluekehittäminen sekä kuntien elinkeinopolitiikan laajeneminen koko kuntaa koskevaksi elinvoimapolitiikaksi. Silti kuntien strateginen kiinnostus ja hankkeet kohdistuvat usein jo entuudestaan kehittyvään maaseutuun, kuten työssäkäyntialueilla sijaitseviin kyliin tai matkailualueisiin.
Kunnat nojautuvat maaseudun kehittämistoiminnassaan myös Leader-ohjelmaan, jota ne ovat Suomen EU-jäsenyyden alusta saakka osarahoittaneet. Vastuu maaseudun paikallisesta kehittämisestä on siten siirtynyt kunnissa yhä selvemmin Leader-toimintaryhmille ja kylille. Kunnat odottavat kyliltä myös aktiivisuutta.
– Niissä kylissä, jotka jäävät kehittyvien alueiden ulkopuolelle ja joissa myös kylätoiminnan osalta eletään hiljaiseloa, kohtalo voi olla kova. Nykyisessä asetelmassa kunnan kehittäjäroolin korostuminen on omiaan vain voimistamaan kunnan sisäistä alueellista eriarvoistumista, Ella Mustakangas toteaa.
Muutos voi lähteä liikkeelle kunnan sisäisistä prosesseista
Vaikka kuntapäättäjät noteeraavat kuntastrategiat maaseudun kehittämisvälineinä heikosti, piilee kunnissa mahdollisuuksia myös muutokseen. Kunnanjohtajan vaihtuminen, kunnan taloudellisen tilanteen muutos tai käänne kuntapolitiikassa voivat muuttaa kunnan suhtautumista maaseutuun ja siellä nähtyyn potentiaaliin.
– Kokonaisuudessaan tutkimus saa kuitenkin pohtimaan, missä määrin kunnat pystyvät vaikuttamaan maaseudun kehityksen suuntaan. Maaseudun kehittäminen on kunnissa paitsi kuntayhteisöjen myös kansallisen tason toimijoiden vastuulla oleva kysymys, Mustakangas tiivistää.
Väitöstutkimus tutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta ja kohdistuu yhteentoista kuntaan eri puolilla Suomea. Aineistona ovat olleet haastattelut, kuntien strategiadokumentit ja muut julkiset asiakirjat, kenttämuistiinpanot kuntastrategioiden laadinnan havainnoinnista sekä valikoidusti kuntien kehittämistä koskeva uutisointi paikallislehdissä.
Ella Mustakangas asuu Sotkamossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. lokakuuta
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Ella Mustakankaan aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Maaseutukunta ja hallinta – kunnan strategiatyö ja hanketoiminta maaseutualueiden kehittämisessä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 31.10.2025 klo 12 Pinni B -rakennuksessa, salissa B1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jouni Häkli johtamisen ja talouden tiedekunnasta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ella Mustakangas
ella.mustakangas@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.
Kutsu: Pelikulttuuristrategiapäivässä 5. marraskuuta kehitetään kestävämpää pelikulttuuria21.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Jotta pelien yhteiskunnalliset mahdollisuudet tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin täysin, pelikasvattajien mukaan tarvitaan kansallista pelikulttuuristrategiaa. Marraskuun 5. päivänä Tampereen yliopiston Paidia-tilassa järjestettävä Pelikulttuuristrategiapäivä kokoaa yhteen Suomen johtavat pelikulttuurin parissa työskentelevät toimijat keskustelemaan kestävän pelikulttuurin kehittämisestä.
Väitös: Näkökyvyn heikkeneminen maksaa Suomelle jopa kolme miljardia euroa vuodessa21.10.2025 08:42:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Taipaleen väitöstutkimus osoittaa, että näkökyvyn ylläpitämisellä on merkittävä positiivinen vaikutus kansantalouteen. Näkökyvyn heikkeneminen aiheuttaa vuodessa jopa kolmen miljardin euron kustannukset, mutta niistä vain 1,9 prosenttia johtuu silmälääketieteellisestä hoidosta. Lisäksi näkökyvyn heikkeneminen alentaa huomattavasti elämänlaatua. Kun terveydenhuoltojärjestelmää kehitetään kustannustehokkaammaksi, laskelmissa tulisi ottaa huomioon myös hoitamatta jättämisen ja hoidon lykkääntymisen tuomat kustannukset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme