Huolellisuus ehkäisee metsästysonnettomuudet
27.10.2025 09:00:00 EET | Suomen riistakeskus | Tiedote
Kuluvan syksyn aikana on uutisoitu metsästysonnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista. Suomen riistakeskus muistuttaa, että turvallinen metsästys edellyttää huolellisuutta, harkintaa ja sääntöjen noudattamista kaikilta metsästäjiltä.
Valtaosa metsästysonnettomuuksista johtuu huolimattomuudesta tai virhearvioista. Tyypillisesti vahinko sattuu, kun ammutaan vahingossa metsästyskaveria esimerkiksi kanalintujahdissa vierekkäin liikuttaessa.
Ennen laukausta tulee aina varmistua kohteesta ja sen taustasta. Ampua saa vain, kun kohde on varmasti tunnistettu ja tausta turvallinen.
– Ampumatta jäänyttä laukausta ei tarvitse katua. Hätäilyllä sen sijaan voi olla vakavat seuraukset, muistuttaa erikoissuunnittelija Marko Mikkola Suomen riistakeskuksesta.
Onnettomuuksia tapahtuu myös jahdin päätyttyä. Jos aseeseen on jäänyt patruuna, ase voi laueta vahingossa, kun sitä laitetaan pussiin tai autoon. Tai tauolla nojalleen asetettu ase laukeaa kaatuessaan. Nämä vaaratilanteet voidaan ehkäistä huolellisella aseenkäsittelyllä.
– On tärkeää varmistaa, ettei metsästyksen päättyessä aseeseen jää patruunoita. Ei patruunapesään eikä edes lippaaseen, jos lipas on kiinni aseessa, Mikkola korostaa.
Suomalainen metsästys on turvallista
Hirvieläinten seuruemetsästystä johtaa aina nimetty metsästyksenjohtaja, jonka tehtävänä on huolehtia jahdin turvallisuudesta.
– Metsästyksenjohtajan on hyvä kerrata turvallisuusohjeet jahtipäivän aluksi, vaikka metsästysseura olisi tuttu. Perusasioista, kuten turvallisista ampumasuunnista ja aseenkäsittelystä, on aina hyvä muistuttaa, Mikkola sanoo.
Suomessa metsästysonnettomuuksia sattuu vähän. Onnettomuuksia tapahtuu keskimäärin 10–20 tapausta vuodessa. Luku sisältää myös aserikot ja aseen laukeamisesta metsästäjälle itselleen aiheutuneet vahingot. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat harvinaisia, eikä niitä tapahdu joka vuosi. Sivullisten loukkaantuminen metsästysonnettomuuksissa on erittäin poikkeuksellista.
– Metsästysseurojen ja yksittäisten metsästäjien vastuullinen toiminta on tehnyt suomalaisesta metsästyksestä kansainvälisestikin tarkasteltuna turvallista.
Aseturvallisuuden neljä perussääntöä
Turvallisen metsästyksen perusta on aseenkäsittelyn osaaminen. Jokaisen metsästäjän on hyvä muistaa nämä neljä sääntöä:
1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja
Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä.
2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua
Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1).
3. Pidä sormi pois liipaisimelta
Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä.
4. Ole varma kohteesta
Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko MikkolaErikoissuunnittelija, Pohjois-Häme
Puh:029 431 2282marko.mikkola@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Ett hjortdjur som dött i en trafikolycka kan bli mat åt Högholmens kattdjur10.9.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Efter en kollision med ett hjortdjur behövs frivilliga som deltar i storviltsassistans (SRVA) för att spåra det skadade djuret. I Helsingfors blir en del av de djur som dött i trafiken mat åt kattdjuren på Högholmen.
Kolarissa kuolleesta hirvieläimestä voi tulla ateria Korkeasaaren kissaeläimille10.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Hirvieläinkolarin jälkeen paikalle tarvitaan suurriistavirka-apuun (SRVA) osallistuvia vapaaehtoisia jäljittämään loukkaantunutta eläintä. Helsingissä osa kolarieläimistä päätyy Korkeasaaren kissaeläinten ravinnoksi.
Jakten på skogshönsfåglar startar – jakttiderna begränsas enligt fågelbeståndets utveckling8.9.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Jakten på skogshönsfåglar inleds den 10 september. Fågelstammarnas utveckling följs upp med hjälp av vilttriangelinventeringar och jakttiderna regleras årligen för att säkerställa jaktens hållbarhet. Det är viktigt att jägarna kontrollerar jakttiderna före jakten och anpassar bytesmängderna efter fågelstammarnas tillstånd i området.
Metsäkanalinnustus alkaa – metsästysaikoja rajoitetaan lintukannan kehityksen mukaan8.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Metsäkanalintujen metsästys käynnistyy 10. syyskuuta. Lintukantojen kehitystä seurataan riistakolmiolaskennoilla ja metsästysaikoja säädellään vuosittain metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi. Metsästäjien on tärkeää tarkastaa metsästysajat ennen pyyntiä ja huomioida alueen lintukantojen tila saalismäärissä.
Jakt i skuggan av ASF utanför smittzonen7.9.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
De jaktförbud som utfärdats på grund av afrikansk svinpest (ASF) påverkar tusentals jägares fritidsaktivitet. De som reser från smittzonen till andra delar av Finland för att jaga bör se till att utrustningen och hundarna tvättas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme