Kieli paljastaa asenteita ja toimii vastarinnan välineenä, kertoo suomalaisten sateenkaari-ihmisten kielenkäyttöä kartoittanut tutkimus
Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät sosiaaliset ja yhteiskunnalliset muutokset kytkeytyvät usein kieleen. Kieltä käytetään ihmisoikeuksien edistämiseen, niiden rajoittamiseen, erilaisista identiteeteistä keskustelemiseen ja yksittäisten ihmisten omaan sukupuolen ilmaisuun, sanoo FM Meri Lindeman.

Ihmisillä on usein stereotypioita eri väestöryhmien kielenkäytöstä.
Turun yliopiston väitöskirjatutkija FM Meri Lindeman on tutkinut, kuinka tavalliset suomen puhujat kuvailevat sateenkaari-ihmisten kielenkäyttöä. Samalla Lindeman tarkasteli sateenkaari-ihmisiin ja heidän kielenkäyttöönsä kohdistuvia asenteita.
Sateenkaari-ihmisiin kohdistuvat yhteiskunnalliset asenteet heijastuvat kielenkäyttöön ja käsityksiin kielestä.
– Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät sosiaaliset ja yhteiskunnalliset muutokset kytkeytyvät usein kieleen. Kieltä käytetään ihmisoikeuksien edistämiseen, niiden rajoittamiseen, erilaisista identiteeteistä keskustelemiseen ja yksittäisten ihmisten omaan sukupuolen ilmaisuun.
Lindemanilla oli kolme tutkimuskohdetta, joista ensimmäinen keskittyy asenteisiin ja käsityksiin homomiesten puheesta.
– Kävi ilmi, että stereotyyppiset käsitykset homoista heijastuvat kuvauksiin homomiesten puheesta. Sekä homoja että homojen puhetta kuvaillaan esimerkiksi feminiiniseksi, nuorekkaaksi, kaupunkilaiseksi ja ei-suomalaiseksi.
Lindemanin aineistossa kaikkein yleisimmin esiintyvä käsitys homomiesten puheesta oli kuitenkin se, että homot puhuvat ihan tavallisesti. Homomiehiä koskevassa representaatiossa onkin aiheellista huomioida, että esimerkiksi mediatuotteiden fiktiivisten homomieshahmojen tapa puhua ylläpitää näitä stereotypioita.
Toiseksi Lindeman tutki erään sukupuolivähemmistön, niin kutsuttujen monisukupuolisten (englanniksi genderfluid) käsityksiä omasta puheestaan. Monisukupuolisuus voidaan nähdä yhtenä muunsukupuolisuuden muotona.
Yhteiskunnalliset normit näkyvät Lindemanin tutkimuksen mukaan monisukupuolisten arjessa.
– Keskustelussa he voivat joutua korjaamaan väärinsukupuolittamista tai tinkimään oman sukupuolensa ilmaisusta. Toisaalta he pystyvät ilmaisemaan sukupuolikokemuksensa vaihtelua esimerkiksi äänenkorkeuden säätelyn avulla.
Sukupuolineutraali kieli ja sateenkaari-ihmisyyteen liittyvä erikoissanasto puolestaan toimivat ahtaiden normien haastamisen välineinä.
Lindemanin mukaan yksinkertaisin tapa vähentää sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kuormitusta keskustelutilanteissa onkin käyttää lähtökohtaisesti sukupuolineutraalia kieltä, jos ihmisen sukupuoli-identiteetti ei ole tiedossa. Henkilöltä itseltään voi myös kysyä, millaista kieltä hän toivoisi itsestään käytettävän. On huomaavaista käyttää kustakin hänen toivomaansa etunimeä.
Kolmanneksi Lindeman tutki sateenkaari-ihmisten käsityksiä ja asenteita sanasta kvääri, joka on suomennos englanninkielisestä termistä queer.
Väitöskirjassa kvääri-sanan todetaan merkitsevän pääosin samaa kuin englannin sana queer, mutta sateenkaari-ihmiset liittävät siihen myös paikallisuuden.
– Sateenkaari-ihmisistä vain harva kutsuu itseään kvääriksi, ja keskimäärin asenne sanaa kohtaan on hiukan negatiiviseen kallellaan. Toisaalta sana koetaan työkaluksi, jolla voi kyseenalaistaa hyvinkin monenlaisia sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja läheissuhteisiin liittyviä normeja.
Vastauksista käy ilmi, että kvääri-sanaa ei hyväksytä ulkoryhmän eli sateenkaarivähemmistöihin kuulumattomien käyttämänä.
Lindeman on laatinut tutkimukseensa pohjautuvia kielenkäytön suosituksia. Suositusten tarkoituksena on antaa tukea seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden huomioivaan, yhdenvertaisuutta edistävään kielenkäyttöön.
– Tutkimukseni on lisä kielitieteeseen, jossa selvitetään, millä tavoilla toisiinsa nähden erilaiset ihmiset puhuvat eri tilanteissa.
FM Meri Lindeman esittää väitöskirjansa ”Sateenkaari-ihmisten kielenkäyttö. Kansanlingvistinen aineisto ikkunana identiteettiin, performatiivisuuteen ja normatiivisuuteen” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Jarmo H. Jantunen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena dosentti Tommi Kurki (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on suomen kieli.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kauttaVäitöskirja Turun yliopiston julkaisuarkistossa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin klo 9-15
Puh:+358 50 567 7197viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleMeri LindemanVäitöskirjatutkija
meri.l.lindeman@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/meri-lindemanKuvat

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Tuore tutkimus: Istumisen vähentäminen voi piristää mieltä27.10.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan päivittäisen istumisen vähentäminen voi lisätä koettua vireyttä vähän liikkuvilla aikuisilla.
Väitös: Ylipaino on yhteydessä heikompaan tulokseen alaselkäleikkauksissa24.10.2025 09:21:41 EEST | Tiedote
Tuore väitöstutkimus osoittaa, että ylipaino, heikko leikkausta edeltänyt toimintakyky ja kova leikkausta edeltänyt kipu lisäävät huonon tuloksen riskiä alaselkään kohdistuvien leikkausten yhteydessä.
Väitös: Vanhuuseläkeläisten taloudellinen asema vahvistunut – kaikki eivät ole hyötyneet kehityksestä23.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa vanhuuseläkeläisten taloudellinen hyvinvointi on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta terveysongelmista kärsivät ja yksinasuvat eläkeläiset ovat muita hauraammassa asemassa. Tuoreessa väitöstutkimuksessa on tarkasteltu vanhuuseläkeläisten taloudellista hyvinvointia tulojen, kulutuksen, varallisuuden, subjektiivisen kokemuksen ja kotitalouden rakenteen kautta.
Väitös: Hoitomuoto vaikuttaa elämänlaatuun suunielusyöpään sairastuneilla23.10.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Elämänlaatutulokset ovat Suomessa hyviä suunielusyövän hoidon jälkeen. Hoitomuodolla on kuitenkin merkitystä. Turun yliopistossa tarkastetun väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaan varhaisen vaiheen suunielusyövissä leikkaus näyttää olevan paras hoitomuoto.
Väitös: Lapset oppivat numerojärjestystaitoja jo 3–5-vuotiaina22.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimusten mukaan lapsilla on suuria yksilöllisiä eroja matemaattisissa taidoissa jo koulun alkaessa. Nämä erot ovat hyvin pysyviä tai jopa kasvavat koulupolun edetessä. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää matemaattisten taitojen varhaista kehitystä ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme