Tutkimus: Miehillä ja naisilla on eri prioriteetit perhearjen turvaamisessa

Pohjoismaisen, vakuudellisiin asuntolainoihin erikoistuneen Bluestep Bankin teettämän tutkimuksen mukaan nykyinen taloustilanne ja huoli omasta toimeentulosta vaikuttaa suomalaisten lapsiperheiden arjen prioriteetteihin: lähes puolet (48 %) suomalaisista perheellisistä kokee, että taloudellinen vakaus ja riittävä toimeentulo on tärkein tekijä lapsiperhearjen turvaamisessa. Iro Researchin Bluestep Bankille teettämässä tutkimuksessa selvitettiin vanhempien prioriteetteja lapsiarjen turvaamisessa. Tutkimukseen vastasi 300 lapsiperheellistä vanhempaa.

Toiseksi tärkein tekijä vanhemmille on työnteon ja perhearjen välinen tasapaino. Suomalaisista perheellisistä 14 prosenttia ajattelee, että työ- ja perhe-elämän sujuva yhteensovittaminen on tärkeintä lapsiperhearjen turvaamisessa. Näkemys korostui erityisesti hyvätuloisten keskuudessa. Kolmanneksi tärkein tekijä perhearjen turvaamisessa on turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö (13 %).

Vähiten tärkeimmiksi tekijöiksi lapsiarjessa koettiin arjen sujuvuus ja logistiikka, kuten liikkuminen ja palveluiden sijainti (2 %), terveydenhuoltopalvelujen saatavuus (2 %) sekä lasten monipuoliset harrastusmahdollisuudet (0 %).

”Nykyinen talous- ja työllisyystilanne ja kohonneet elinkustannukset vaikuttavat siihen, että taloudellinen vakaus koetaan tärkeimmäksi tekijäksi lapsiperhearjen turvaamiseksi, kuin esimerkiksi rauhallinen ympäristö, yhteinen aika tai vähiten tärkeimmäksi tekijäksi jääneet harrastusmahdollisuudet”, Bluestep Bankin maajohtaja Petri Matikainen kuvailee.

Sukupuolten välillä mielipide-eroja

Suomalaiset perheelliset ovat yhtä mieltä taloudellisen vakauden tärkeydestä perhearjen turvaamisessa, mutta sukupuolten välillä esiintyy näkemyseroja muiden prioriteettien osalta. Miehille tärkeää lapsiperhearjen turvaamisessa on elämän puitteiden varmistaminen, kuten turvallinen ympäristö ja perheelle soveltuva, riittävän suuri asunto. Naiset taas painottavat enemmän sosiaalisia ulottuvuuksia, kuten läheisten ja tukiverkoston läsnäoloa. 

Matikaisen mukaan vanhemmat haluavat erilaisista katsantokulmista huolimatta varmistaa perheensä hyvinvoinnin ja turvan.

”Elämän epävarmuus, työttömyys ja arjen kuormitus saavat perheet palaamaan perustarpeiden äärelle. Hyvinvointi ei enää välttämättä tarkoita kulutusta tai suuria elämyksiä, vaan turvallista arkea, yhteisöllisyyden tunnetta ja yhdessä vietettyä aikaa”, hän sanoo.

Koti valitaan perheen nykyhetken tarpeita ajatellen

Kodin valinnassa suomalaisille perheille tärkeintä on asunnon riittävä koko ja hyvä pohjaratkaisu (25 %), kohtuulliset asumisen kokonaiskustannukset (24 %) sekä lapsiystävällinen ja rauhallinen ympäristö (23 %). Vähiten tärkein tekijä kotia perheelle valittaessa on mahdollisuus asunnon laajentamiseen tai muutoksiin elämäntilantilanteen muuttuessa (1 %), mikä osoittaa, että suomalaiset perheet keskittyvät asunnon hankinnassa nykyhetken tarpeiden täyttämiseen tulevaisuuteen katsomisen sijasta.

Myös kodinvalinnassa näkyy sukupuolten välisiä mielipide-eroja. Naisille tärkeintä on kohtuulliset asumisen kokonaiskustannukset ja lapsiystävällinen ja rauhallinen ympäristö. Naiset kokevat naapuruston yhteisöllisyyden ja läheisten läsnäolon tärkeämmäksi kuin miehet. Miehille kodin valinnassa tärkeintä on rauhallisen ympäristön lisäksi asunnon riittävä koko ja hyvä pohjaratkaisu. Miehet myös painottavat enemmän perheelle sopivaa asuntotyyppiä suhteessa naisiin.

”On ehdottoman tärkeää, että jokainen lapsiperhe Suomessa saa elää turvallisessa ympäristössä ja voi hankkia omalle perheelle soveltuvan kodin. Yhä useammalla tulisi olla mahdollisuus saada asuntolainaa sopivan kodin hankkimiseksi, ja siksi toivotamme jokaisen tervetulleeksi Bluestep Bankiin elämäntilanteesta riippumatta”, Matikainen sanoo.

Tietoa tutkimuksesta

Iro Researchin Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä 16.–29.9.2025 Iro Researchin valtakunnalliseen IroNet-kuluttajapaneeliin. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 2 000, joista 300 on lapsiperheellistä vanhempaa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +3,2 prosenttiyksikköä.