Osa- tai kokoaikaisia kuntapuheenjohtajia 24 kaupungissa tai kunnassa
27.10.2025 06:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kaikkiaan 24 kaupungissa tai kunnassa toimii päätoimisia tai osa-aikaisia puheenjohtajia. Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osa- tai kokoaikaisesti. Kuntaliiton selvityksessä tarkasteltiin kaupunkien ja kuntien puheenjohtajia valtuustokauden 2025–2029 alussa. Tarkastelussa olivat mukana niin puheenjohtajan kuin pormestarin roolissa toimivat.
Osa- tai kokoaikaisia puheenjohtajia on kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Kaupungeista, joissa asukkaita on 50 001–100 000, tällaisia puheenjohtajia on runsaassa 40 prosentissa. Noin joka viidennessä 20 001–50 000 asukkaan kaupungissa tai kunnassa toimii osa- tai kokoaikainen puheenjohtaja. Alle 20 000 asukkaan kunnissa nämä tehtävät ovat harvinaisia – poikkeuksia ovat Naantali, Sodankylä, Posio ja Puolanka.
Osa- tai kokoaikaisista puheenjohtajista 46 % on naisia ja 54 % miehiä. Puheenjohtajien keski-ikä on 48 vuotta. Nuorin on 30-vuotias ja vanhin 77-vuotias.
Runsas puolet puheenjohtajista, 54 prosenttia, toimii parhaillaan myös oman hyvinvointialueensa aluevaltuutettuna.
Puolet osa- tai kokoaikaisista puheenjohtajista toimi osa- tai kokoaikaisesti myös edellisellä vaalikaudella.
Osa- tai kokoaikaisesti puheenjohtajan tehtäviä hoitavien määrä on pysynyt ennallaan
Ensimmäisenä päätoimiseen kunnanhallituksen puheenjohtajuuteen siirryttiin jo vuonna 2005 Turussa, ja Tampere oli ensimmäinen pormestarimallin käyttöön ottanut kaupunki vuonna 2007.
– Sääntelyä päätoimisesta ja osa-aikaisesta luottamushenkilöstä sekä pormestarista lisättiin vuoden 2015 kuntalakiin. Muutoksella haluttiin selkiyttää kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa. Kunnanhallituksen puheenjohtajan työmäärän lisääntymisen seuraus on ollut kasvava paine hoitaa tehtävää osa- tai kokoaikaisena, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Koko- ja osa-aikaisten puheenjohtajien määrä kasvoi voimakkaasti erityisesti ennen valtuustokautta 2017-2021. Viime valtuustokaudella resursoitujen puheenjohtajien ja kuntien määrä oli lähes saman verran kuin tämän valtuustokauden alussa. Kouvola on tuorein päätoimisen hallituksen puheenjohtajuuden käyttöön ottanut kaupunki. Joensuussa, Lappeenrannassa ja Vaasassa on hallintosääntöön kirjattu mahdollisuus puheenjohtajalle toimia koko- tai osa-aikaisesti, mutta joissa hallituksen puheenjohtaja ei käytä tätä mahdollisuutta. Joensuussa ja Lohjalla hallituksen puheenjohtajuutta hoitaa kansanedustaja.
Koko- ja osa-aikaisen puheenjohtajuuden mahdollistamista on pidetty hyvänä, mutta järjestelmä kaipaa myös jatkuvasti kehittämistä.
– Kuntapäättäjätutkimuksen 2024 tuloksista selviää, että luottamustehtävän hoitaminen osa- tai kokopäivätoimisesti kehittämistoimenpiteenä tai toimintatapana omassa kunnassa jakaa kuntapäättäjien mielipiteitä aika voimakkaasti; 39 % suhtautuu siihen myönteisesti, 36 % kielteisesti, toteaa Pekola-Sjöblom
Lisätietoja
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLiitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Finlands bostadspolitik behöver ses över i sin helhet – Kommunförbundets bostadspolitiska vision publicerad16.4.2026 14:01:35 EEST | Pressmeddelande
I Kommunförbundets vision Med sikte på en ny bostadspolitik som publiceras idag, presenterar förbundet en ny, egen modell för den framtida bostadspolitiken. Den finländska bostadspolitiken genomgår en stor omställning: den nuvarande regeringen har genomfört omfattande förändringar i bostadspolitiken, kommunernas verksamhetsmiljöer och bostadsmarknader har utvecklats i olika riktning, bostadsproduktionen är i en konjunktursvacka och bostadslösheten har ökat kraftigt. Kreditflödet för finansiering har skärpts avsevärt till följd av en stigande räntenivå och ändringar i den finansiella regleringen.
Suomen asuntopolitiikka vaatii kokonaisvaltaista uudistamista – Kuntaliiton asuntopoliittinen visio julki16.4.2026 14:01:15 EEST | Tiedote
Kuntaliitto esittää uuden, oman mallinsa asuntopolitiikan suuntaviivoiksi tänään julkaistussa visiossa Kohti uutta asuntopolitiikkaa. Suomalainen asuntopolitiikka on suuressa murroksessa: nykyhallitus on tehnyt mittavia uudistuksia asuntopolitiikkaan, kuntien toimintaympäristöt ja asuntomarkkinat ovat eriytyneet, asuntotuotanto on lamassa ja asunnottomuus on kääntynyt jyrkkään nousuun. Rahoituksessa luotonsaanti on kiristynyt merkittävästi korkotason noustua ja finanssisääntelyn muututtua.
Kommunförbundet och OAJ: Kommunerna i trångmål när arbetslöshetssituationen fortgår – lösningen står att finna i kompetens16.4.2026 10:47:33 EEST | Pressmeddelande
Den växande långtidsarbetslösheten belastar kommunerna på ett aldrig tidigare skådat sätt och försämrar arbetsmarknadens funktionsförmåga. Kommunförbundet och OAJ föreslår snabba och tidsbegränsade åtgärder som möjliggör både kompetenshöjning och verktyg för att främja sysselsättningen samt förebygger en orimlig ökning av förmånsutgifterna för kommunerna.
Kuntaliitto ja OAJ: Kunnat ahtaalla työttömyystilanteen jatkuessa – ratkaisu löytyy osaamisesta16.4.2026 10:39:15 EEST | Tiedote
Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuormittaa kuntia ennennäkemättömällä tavalla ja heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Kuntaliitto ja OAJ esittävät kiireellisiä ja määräaikaisia toimia, joilla sekä mahdollistetaan osaamisen vahvistaminen sekä työkalut työllisyyden hoitoon ja ehkäistään etuuskulujen kohtuuton kasvu kunnille.
Alltmer olika förutsättningar att ordna gymnasieutbildning – utmaningarna måste tas på allvar14.4.2026 06:05:00 EEST | Pressmeddelande
En ny utvärdering av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) visar att förutsättningarna för att ordna gymnasieutbildning blir allt mer olika och att denna utveckling går snabbt. Minskande årskullar och mindre finansiering är en utmaning för kommunerna när utbildningens kvalitet och tillgången till utbildning ska säkerställas i olika delar av landet. Enligt Kommunförbundet kräver situationen bland annat ett tätare samarbete mellan utbildningsanordnarna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme