Lukiokoulutus eriytyy nopeasti – haasteet otettava vakavasti
14.4.2026 06:05:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore arviointi osoittaa, että lukiokoulutuksen järjestämisen edellytykset eriytyvät nopeasti. Ikäluokkien pieneneminen ja rahoituksen kiristyminen haastavat kuntia turvaamaan koulutuksen laadun ja saavutettavuuden eri puolilla maata. Kuntaliiton mukaan tilanteeseen vastaaminen edellyttää muun muassa tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien välillä.
Lukiokoulutus eriytyy Suomessa nopeasti: osassa maata kamppaillaan opiskelijoista, kun taas toisaalla aloituspaikkoja ei riitä kaikille. Samalla rahoitus kiristyy.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore arviointi vahvistaa Kuntaliiton huolen: lukiokoulutuksen järjestämisen edellytykset eriytyvät nopeasti. Kuntaliitto korostaa, että erityisesti rahoituksen riittävyys ja alueelliset erot on otettava vakavasti.
Kunnat ovat pääasiallisia lukiokoulutuksen järjestäjiä: 88 prosenttia opiskelijoista opiskelee kunnallisissa, joko kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämissä, lukioissa.
Ikäluokkien pieneneminen näkyy jo nyt
Lukiokoulutuksen toimintaympäristö on muuttunut pysyvästi.
”Usein kuvitellaan virheellisesti, että nuorten ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa vasta tulevaisuudessa lukiokoulutukseen. Todellisuudessa kyse on jo pitkään käynnissä olleesta kehityksestä. Pääasiallinen lukiokoulutuksen aloittava 16-vuotiaiden ikäluokka on 2000-luvulla pienentynyt kolmessa neljäsosassa Manner-Suomen kunnista, enimmillään jo 88 prosenttia”, Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri muistuttaa.
Lukiot ovat myös polarisoituneet voimakkaasti koon mukaan. Suurten lukioiden koko on kasvanut lähinnä yhdistymisten vuoksi ja pienten lukioiden koko on pienentynyt ikäluokkien paikallisen ja alueellisen pienentymisen takia.
”Karvin arviointi tuo ansiokkaasti esiin lukioiden ja lukiokoulutuksen järjestäjien toimintaympäristön eriytymisen. Lukiokoulutusta tuleekin entistä enemmän tarkastella paikallisesta ja alueellisesta näkökulmasta. Valtakunnallinen, keskiarvoistava tarkastelu ei enää kuvaa lukiokoulutuksen todellisuutta”, Värri toteaa.
Kunnat ovat suurin lukiokoulutuksen rahoittaja, mutta valtion leikkaukset osuvat silti kipeästi
Toinen keskeinen lukiokoulutuksen järjestämiseen vaikuttava tekijä on rahoitus. Valtio kohdistaa joka vuosi lukiokoulutuksen rahoitukseen yli sadan miljoonan euron leikkauksen.
Kunnat ovatkin lukiokoulutuksen suurin rahoittaja: ne rahoittavat ensinnäkin pääosan valtionosuusrahoituksesta ja sen lisäksi ne kompensoivat valtion rahoitusleikkauksia omalla vapaaehtoisella lisärahoituksellaan. Kunnat vastaavat lähes 70 prosentista lukiokoulutuksen rahoituksesta.
”Kuntatalouden tiukkeneminen tulee vaikuttamaan kuntien mahdollisuuksiin lisärahoittaa lukiokoulutustaan. Nythän vain kymmenen prosenttia lukiokoulutuksen järjestäjistä pystyy järjestämään lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksella. Valtion rahoitusleikkausten jatkuminen uhkaakin lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta”, Värri sanoo.
Yhteistyö korostuu muuttuvassa tilanteessa
Karvin arviointi tuo näkyviin lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehtojen nykytilanteen. Toimintaympäristöjen eriytyminen haastaa lukiokoulutuksen järjestämisen tulevina vuosina. Arviointi osoittaa myös, että koulutuksen järjestäjät tekevät jo tällä hetkellä yhteistyötä.
”Väestönmurroksen vaikutukset tulevat ulottumaan laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Siksikin on tärkeää, että koulutuksen järjestäjät tekevät jo yhteistyötä. Tahtia ja tavoitteita tässä yhteistyössä tulee kuitenkin merkittävästi tiivistää, jotta voimme taata kaikkien lasten ja nuorten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen eri puolilla Suomea. Tässä työssä myös lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyöllä on merkittävä rooli, jotta laadukas ja saavutettava lukiokoulutus voidaan varmistaa”, painottaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus ei ole itsestäänselvyys
Kuntaliitto tulee julkaisemaan toukokuussa laajan lukioselvityksen, jossa lukiokoulutuksen järjestämisen tulevia haasteita tarkastellaan maa- ja seutukunnittain.
Tällä hetkellä jokaisessa Manner-Suomen 66 seutukunnassa ja Ahvenanmaalla on tarjolla lukiokoulutusta. Lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus on siis hyvä. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys ikäluokkien pienenemisen ja julkisen talouden haasteiden edessä.
”Myös valtion tulisi huolehtia omasta osuudestaan. Rahoitusleikkausten lopettamisen lisäksi sen tulee yhteistyössä kuntien kanssa uudistaa rahoitusjärjestelmä, jotta kunnat pystyvät huolehtimaan lukiokoulutuksesta alueellaan joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa”, Värri toteaa.
Lisätietoja ja haastattelut:
erityisasiantuntija Kyösti Värri
050 431 1926
kyosti.varri@kuntaliitto.fi
varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen
050 432 0731
susanna.huovinen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet: Långtids- och ungdomsarbetslösheten behöver åtgärdas och kommunernas straffavgifter minskas9.4.2026 13:42:38 EEST | Pressmeddelande
Finlands kommuner och städer är medvetna om att den offentliga ekonomin är svag och behöver anpassas. I ramförhandlingarna i april behövs det beslut som förbättrar sysselsättningstjänsternas effekt, särskilt för långtidsarbetslösa och unga och beslut som ger kommunerna fler verktyg och minskar på straffavgifterna. Nya nedskärningar får inte göras i kommunernas basservice, kräver Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Kuntaliitto: Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen puututtava, kuntien sakkomaksuja kevennettävä9.4.2026 13:04:35 EEST | Tiedote
Suomen kunnat ja kaupungit tunnistavat julkisen talouden heikon tilanteen ja sopeutustarpeen. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan kipeästi päätöksiä, joilla parannetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta, lisätään kuntien työkaluja ja kevennetään sakkomaksutaakkaa. Uusia leikkauksia kuntien peruspalveluihin ei tule tehdä, edellyttää Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen.
Kommunförbundet: Undervisning via fjärruppkoppling ingen sparåtgärd – behövs för att trygga utbildningsutbudet8.4.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk utvärdering av Nationella centret för utbildningsutvärdering (NCU) används fjärruppkoppling tillsvidare bara i liten utsträckning inom den grundläggande utbildningen. Enligt Kommunförbundet är resultatet väntat, men samtidigt visar det att undervisning genom fjärruppkoppling behöver utvecklas på ett kontrollerat och välplanerat sätt. ”Det är viktigt att kommunerna får tydliga ramar för undervisning via fjärruppkoppling. I nuläget råder oklarhet”, säger Minna Lindberg, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. Enligt utvärderingen ger användning av fjärruppkoppling inga besparingar i undervisningskostnaderna. Kommunförbundet vill därför lyfta fram att den viktigaste rollen för undervisning via fjärruppkoppling inte är att minska kostnaderna, utan att säkerställa en tillgänglig och mångsidig undervisning.
Kuntaliitto: Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus on välttämätön ratkaisu sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamiseen8.4.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien toimintaympäristö on muutoksessa: ikäluokat pienenevät ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Tämä haastaa kuntia turvaamaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppilaille. ”Lasten määrä vähenee ja opetuksen järjestäminen vaikeutuu, mutta teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia – myös sellaisia, joita meillä ei vielä ole käytössämme”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg. ”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei korvaa lähiopetusta, vaan täydentää sitä. Lähtökohtana on koulussa tapahtuva oppiminen, jossa oppilas saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen”, Kuntaliiton Minna Lindberg painottaa. Karvin 8.4. julkaistavan arvioinnin mukaan etäyhteyksien hyödyntäminen ei tuo säästöjä opetuksen kustannuksiin. Kuntaliitto haluaakin nostaa esille, että etäopetuksen keskeinen rooli ei ole kustannusten leikkaaminen, vaan opetuksen saavutettavuuden ja monipuolisuuden turvaaminen.
Delade åsikter om kommunernas och välfärdsområdenas samarbete – en tredjedel av kommunerna tycker samarbetet fungerar8.4.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en enkät till kommun- och samkommunsledningen har samarbetet med välfärdsområdet utvecklats i en positiv riktning. Åsikterna går dock isär: en tredjedel anser att samarbetet fungerar bra, medan nästan en fjärdedel bedömer det som svagt. Enligt Kommunförbundets färska enkät har samarbetet utvecklats, men det försvåras av oklar arbetsfördelning, ekonomiska problem och motsättningar. ”Av enkätsvaren kan man tydligt utläsa växande utmaningar till följd av kärv ekonomi och delvis också ökande motsättningar mellan kommunerna och välfärdsområdena”, säger forskningschef Marianne Pekola-Sjöblom. Kommunförbundet har följt samarbetet mellan kommunerna och välfärdsområdena ända sedan 2022 då välfärdsområdesreformen bereddes. Uppföljningen har visat att det finns varierande utmaningar med samarbetet på de olika kontaktytorna. Framgångarna och utmaningarna varierar också mellan olika välfärdsområden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme