Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Osa- tai kokoaikaisia kuntapuheenjohtajia 24 kaupungissa tai kunnassa

27.10.2025 06:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kaikkiaan 24 kaupungissa tai kunnassa toimii päätoimisia tai osa-aikaisia puheenjohtajia. Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osa- tai kokoaikaisesti. Kuntaliiton selvityksessä tarkasteltiin kaupunkien ja kuntien puheenjohtajia valtuustokauden 2025–2029 alussa. Tarkastelussa olivat mukana niin puheenjohtajan kuin pormestarin roolissa toimivat.

Osa- tai kokoaikaisia puheenjohtajia on kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Kaupungeista, joissa asukkaita on 50 001–100 000, tällaisia puheenjohtajia on runsaassa 40 prosentissa. Noin joka viidennessä 20 001–50 000 asukkaan kaupungissa tai kunnassa toimii osa- tai kokoaikainen puheenjohtaja. Alle 20 000 asukkaan kunnissa nämä tehtävät ovat harvinaisia – poikkeuksia ovat Naantali, Sodankylä, Posio ja Puolanka.

Osa- tai kokoaikaisista puheenjohtajista 46 % on naisia ja 54 % miehiä. Puheenjohtajien keski-ikä on 48 vuotta. Nuorin on 30-vuotias ja vanhin 77-vuotias.

Runsas puolet puheenjohtajista, 54 prosenttia, toimii parhaillaan myös oman hyvinvointialueensa aluevaltuutettuna. 

Puolet osa- tai kokoaikaisista puheenjohtajista toimi osa- tai kokoaikaisesti myös edellisellä vaalikaudella.

Osa- tai kokoaikaisesti puheenjohtajan tehtäviä hoitavien määrä on pysynyt ennallaan

Ensimmäisenä päätoimiseen kunnanhallituksen puheenjohtajuuteen siirryttiin jo vuonna 2005 Turussa, ja Tampere oli ensimmäinen pormestarimallin käyttöön ottanut kaupunki vuonna 2007.

– Sääntelyä päätoimisesta ja osa-aikaisesta luottamushenkilöstä sekä pormestarista lisättiin vuoden 2015 kuntalakiin. Muutoksella haluttiin selkiyttää kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa. Kunnanhallituksen puheenjohtajan työmäärän lisääntymisen seuraus on ollut kasvava paine hoitaa tehtävää osa- tai kokoaikaisena, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Koko- ja osa-aikaisten puheenjohtajien määrä kasvoi voimakkaasti erityisesti ennen valtuustokautta 2017-2021. Viime valtuustokaudella resursoitujen puheenjohtajien ja kuntien määrä oli lähes saman verran kuin tämän valtuustokauden alussa. Kouvola on tuorein päätoimisen hallituksen puheenjohtajuuden käyttöön ottanut kaupunki. Joensuussa, Lappeenrannassa ja Vaasassa on hallintosääntöön kirjattu mahdollisuus puheenjohtajalle toimia koko- tai osa-aikaisesti, mutta joissa hallituksen puheenjohtaja ei käytä tätä mahdollisuutta. Joensuussa ja Lohjalla hallituksen puheenjohtajuutta hoitaa kansanedustaja.

Koko- ja osa-aikaisen puheenjohtajuuden mahdollistamista on pidetty hyvänä, mutta järjestelmä kaipaa myös jatkuvasti kehittämistä. 

– Kuntapäättäjätutkimuksen 2024 tuloksista selviää, että luottamustehtävän hoitaminen osa- tai kokopäivätoimisesti kehittämistoimenpiteenä tai toimintatapana omassa kunnassa jakaa kuntapäättäjien mielipiteitä aika voimakkaasti; 39 % suhtautuu siihen myönteisesti, 36 % kielteisesti, toteaa Pekola-Sjöblom

Lisätietoja

Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 337 5634

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto: Peruskoulun visio tarvitsee rinnalleen konkreettiset uudistusaskeleet11.2.2026 14:29:18 EET | Tiedote

Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille. “On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.

Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande

Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.

Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote

Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye