Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta
5.2.2026 15:10:53 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa.
Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita.
”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa.
Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita.
Kilpailun lisääminen edellyttää toimivia markkinoita
Kuntaliiton mukaan kilpailun lisääminen julkisissa hankinnoissa on kannatettava tavoite, mutta sen toteutus edellyttää toimivia markkinoita kaikkialla Suomessa.
”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
“Kotimaisessa ja eurooppalaisessa mitassa tarjousten määrä on vähentynyt sitä mukaa, kun sääntely on lisääntynyt. Julkiset hankinnat eivät riittävästi kiinnosta yrityksiä”, toteaa Kuntaliiton lakiasioiden johtaja Juha Myllymäki.
Hallitus on arvioinut, että sidosyksiköiden käytön rajaaminen lisää kilpailua.
”Kuntien kokemuksen mukaan in house -yhtiöt ovat monilla alueilla syntyneet juuri siksi, että toimivia markkinoita ei ole ollut ja kunnat tavoittelivat tehokkuutta. Kaikki in house -yhtiöt ovat hankintayksiköitä, joiden jo lain mukaan täytyy kilpailuttaa hankinnat omistajiensa puolesta. Mekaaninen omistusraja voi vähentää vaihtoehtoja, ei lisätä kilpailua”, jatkaa Myllymäki.
Kuntaliitto edellyttää, että muutosten läpiviemiseen varataan riittävästi aikaa ja rahoitusta. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava.
“Kunnille ei voida sälyttää uudistuksen kustannuksia ilman korvausta. Muutosten toteuttamiseen on varattava riittävä siirtymäaika ja rahoitus. Ilman näitä uudistusta ei voida viedä läpi hallitusti, eikä palveluja turvata”, Karhunen tiivistää.
Jätehuolto jätettävä kokonaan ulkopuolelle, siirtymäajan oltava riittävä
Kuntien jätehuolto on suljettava yksiselitteisesti lain soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä edellyttää, että jätehuoltoa koskeva rajaus kirjataan selkeästi lakiin ja käsitellään saman aikaisesti hankintalain kanssa. Eduskunnalla on kokonaisvaikutusten arvioimiseksi oltava selkeä kokonaiskuva sääntelystä.
Esityksen nopea voimaantulo yhdistettynä lyhyeen siirtymäaikaan luo kunnille merkittävän toteutusriskin. Samanaikaisesti EU:ssa valmistellaan hankintasääntelyn uudistusta, mikä lisää epävarmuutta markkinoilla.
Kuntaliitto korostaa myös, että kansallista lainsäädäntöä ei ole tarkoituksenmukaista kiristää juuri ennen EU-hankintadirektiivin uudistumista.
”Kansalliset ratkaisut olisi järkevää sovittaa tähän aikatauluun turhan työn ja päällekkäisten muutosten välttämiseksi. Sen lisäksi, että siirtymäaika on muutokseen liian lyhyt, ei se ehdi edes kulua loppuun ennen EU-sääntelyn selkeytymistä. Tämä voi johtaa uuteen solmuun sääntelyssä”, Juha Myllymäki toteaa.
Perustuslailliset vaikutukset arvioitava huolellisesti
Esityksen valmisteluun liittyy myös perustuslaillisia kysymyksiä. Oikeuskansleri edellytti tammikuussa, että hallituksen tulee perustella tarkemmin esityksen vaikutukset kuntien perustuslailla turvattuun itsehallintoon sekä arvioida vaikutuksia erikokoisiin kuntiin.
“Esityksen perustuslailliset vaikutukset on arvioitava huolellisesti eduskuntakäsittelyssä”, Karhunen edellyttää.
Palvelujen saatavuus ja turvallisuus turvattava
Kuntaliitto on valmistelun aikana nostanut esille huolensa myös palvelujen saatavuudesta, huoltovarmuudesta, kyberturvallisuudesta ja kuntien itsehallinnosta. Pienissä kunnissa vaihtoehtoisia markkinoita ei aina ole, mikä lisää riskiä palvelujen heikkenemisestä.
”Meillä on suuri huoli, miten pienet kunnat tämän uudistuksen kanssa pärjäävät. In house -järjestelyillä on aiemmin saatu osaamista hankintojen ja volyymietua hintojen kilpailutuksiin. Etenkin pienet kunnat joutuvat vaikeaan tilanteeseen sekä osaajapulan että heikon markkinatilanteen vuoksi. Pitkäjänteinen seudullinen yhteistyö on vaarassa kadota”, nostaa esille Karhunen.
Toimivien rakenteiden purkaminen voi joissakin kunnissa johtaa palvelujen palauttamiseen kunnan omaksi tuotannoksi. Tämä ei lisää kilpailua, mutta voi kasvattaa kustannuksia.
“Kuntien huolena eivät kuitenkaan ole vain kustannukset. Erityisesti ruoka- ja ICT-palveluissa on kyse myös huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta”, Karhunen toteaa.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Minna Karhunen, toimitusjohtaja, +358 50 380 5907
Juha Myllymäki, lakiasioiden johtaja, +358 50 408 4392
Eeva-Riitta Högnäs, johtava juristi, +358 41 506 3414
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme