Ei vain päivettynyttä pintaa – väitöstutkimus osoitti melanokortiinijärjestelmän tuntemattoman roolin sydämessä
28.10.2025 08:30:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että sydämestä löytyy aktiivinen melanokortiinijärjestelmä, joka säätelee sen toimintaa, vaikuttaa sydämen liikakasvun ja vajaatoiminnan muodostumiseen ja toimii potentiaalisena lääkekehityskohteena uusille sydämen vajaatoiminnan hoitomuodoille.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy ja sydämen vajaatoiminta johtava syy joutua sairaalahoitoon. Vaikka sydän- ja verisuonisairauksien ja niiden riskitekijöiden hoito on parantunut, samanaikainen väestön ikääntyminen ja elintapojen muutoksesta johtuva riskitekijöiden yleistyminen pitävät sydämen vajaatoimintaan sairastuvuuden korkealla; jopa joka viides ihminen sairastuu siihen elämänsä aikana. Sen lisäksi, että sydämen vajaatoiminta on yksilön elämänlaatua merkittävästi heikentävä sairaus, on sillä myös suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikutus.
– Koska sydämen vajaatoimintaan ei ole sairautta parantavia lääkkeitä ja se on jo yksinään hyvin vakava sairaus ja lisäksi usein joko altistava syy muille sydän- ja verisuonisairauksille tai seuraus niistä, on sen tutkiminen ja uusien lääkekehityskohteiden löytäminen tärkeää, perustelee väitöskirjatutkija, FM Anni Hallanheimo.
Elimistön keskeisten säätelytoimintojen moniottelija
Melanokortiinijärjestelmä koostuu melanosyyttejä stimuloivista hormoneista eli melanokortiineista (α-, β- ja γ-MSH), jotka sitoutuvat melanokortiinireseptoreihin (MC1R-MC5R).
– Melanokortiinien sitoutuminen melankortiinireseptoreihin saa aikaan erilaisia vaikutuksia elimistössä, vähän samalla tavalla kuin avain sopii lukkoon, jonka seurauksena ovi aukeaa. Tämä järjestelmä vain on osallisena monessa elimistömme toiminnassa, joista tunnetuin on visuaalisesti havaittava erilaisuutemme ihon- ja hiusten värissä eli pigmentaatiossa. Erityisesti MC1R osallistuu tähän ultraviolettisäteilyn seurauksena ihollamme tapahtuvaan ilmiöön eli ruskettumiseen, kertoo Hallanheimo.
Melanokortiinijärjestelmällä on lisäksi keskeinen rooli lukuisissa muissa elimistön toiminnoissa, kuten immuunivasteiden ja tulehduksen säätelyssä, energia-aineenvaihdunnassa, umpieritysrauhasten toiminnassa sekä sydän- ja verenkiertoelimistön keskushermostoperäisessä säätelyssä.
Potentiaalia lääkekehityskohteena
Hallanheimon väitöstutkimus osoitti solu- ja eläinmalleilla, että α-MSH:a, MC1R:a ja MC5R:a tuotetaan paikallisesti sydämessä ja niiden määrä vähenee sydämen vajaatoiminnan seurauksena. Tutkimuksissa havaittiin, että MC1R:n puutos hillitsi sydämen liikakasvua, kun taas MC5R:n puutos pahensi sitä. Molemmissa tapauksissa reseptorin puutos aiheutti sydämen toiminnan heikkenemistä. Tutkimuksissa osoitettiin myös lääkkeellisen melanokortiinihoidon hillitsevän sairauteen liittyvää sydämen liikakasvua ja suojelevan sydämen supistumisvaiheen toiminnan heikkenemistä vastaan.
Tulokset tukevat melanokortiineja vastaavien lääkeaineiden kehitystä sekä MC1R:n ja MC5R:n mahdollisuuksia toimia uusina lääkekehityskohteina sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Väitöskirjatutkimuksen tulokset ovat lääkekehitykselle merkittäviä myös siinä valossa, että ne tuottivat uutta tietoa melanokortiinijärjestelmän aktivoinnin sydänvaikutuksista, mikä on tärkeä ottaa huomioon melanokortiinijärjestelmään vaikuttavien kehitteillä olevien ja uusien, käyttöönotettujen lääkeaineiden turvallisuudessa, vaikka käyttöaihe olisi jokin muu kuin sydänsairaudet.
– Tutkimustemme perusteella melanokortiinijärjestelmällä on keskeinen rooli sydämen toiminnassa, mutta sen vaikutuksia on tutkittava vielä lisää, päättää Hallanheimo.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. lokakuuta
FM Anni Hallanheimo esittää väitöskirjansa ”The Roles of Melanocortin 1 and 5 Receptors in Cardiac Remodelling and Their Potential as Therapeutic Targets” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Eero Mervaala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Eriika Savontaus (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anni HallanheimoVäitöskirjatutkijaTurun yliopisto
anmasuo@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/anni-hallanheimoTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turun yliopisto ja Åbo Akademi uudistavat strategisen kumppanuutensa16.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopisto ja Åbo Akademi haluavat syventää pitkää yhteistyötään tutkimuksessa, opetuksessa ja vaikuttavuudessa.
Historialliset lehtiaineistot tarkentavat aikaisempia tietoja Suomen eliölajiston levinneisyydestä16.4.2026 09:24:52 EEST | Tiedote
Uudessa tutkimuksessa selvitettiin Suomen eliölajistossa tapahtuneita muutoksia 1800-luvulta 1900-luvulle. Digitoitujen sanomalehtiaineistojen avulla tutkijat saivat selville, että esimerkiksi hirvi, supikoira ja harmaahaikara ovat olleet Suomessa laajemmalle levinneitä kuin aiemmin on tiedetty. Turun yliopiston historioitsijoiden ja biodiversiteettitutkijoiden yhteistyönä syntynyt uusi tutkimus avaa mahdollisuuksia ymmärtää eliölajistossa tapahtuvia muutoksia.
Tutkimus: Monilla mikrobeilla on kyky hajottaa muovia15.4.2026 12:05:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tunnistivat yli 600 000 mikrobiproteiinia, joilla on kyky hajottaa luonnollisia ja synteettisiä muoveja. Tulokset osoittavat, että mikrobien kyky hajottaa muovia on huomattavasti yleisempää kuin aiemmin on arvioitu.
Hyönteiskarkotteiden myrkky häiritsee kimalaisten suunnistuskykyä15.4.2026 09:01:49 EEST | Tiedote
Jo lyhyt altistuminen hyönteiskarkotteissa käytetylle myrkylle voi heikentää merkittävästi kimalaisten kykyä löytää takaisin pesälleen. Kimalaisten kyky suunnistaa takaisin pesälleen on koko yhdyskunnan elinehto.
Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita14.4.2026 09:41:45 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan, joka perustuu vahvaan luottamukseen ja ihmisen jatkuvaan lukemiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme