Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2026

Lohja-Karkkila työllisyysalue aloitti toimintansa 1.1.2025, ja vuoden alkupuoliskoa on leimannut toiminnan rakenteiden kehittäminen ja toisaalta vielä totuttelu uuteen normaaliin. Vaikka toiminta on käynnistynyt hyvin, uuden vastuualueen aloitusta ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista haastaa yleisen työllisyystilanteen heikkous, kun työllisyysluvut ovat matalimmat vuosikausiin. Työllisyystilanteen kehittyminen vaikuttaa merkittävästi paitsi yleiseen hyvinvointiin, myös kaupungin talouteen.

Vuoden 2026 talousarvion valmistelu on tehty tilanteessa, jossa vuoden 2025 talousennuste näyttää 6,1 miljoonan euron alijäämää. Alkuperäinen talousarvio vuodelle 2025 oli alijäämäinen noin 1,5 miljoonaa euroa. Keskeiset syyt alijäämän kasvuun ovat vuoden aikana noin neljällä miljoonalla eurolla heikentynyt verotuloennuste sekä 1,7 miljoonalla eurolla kasvaneet poistot.

Valtuustokauden alussa linjattiin, että pysyviä säästöjä on synnyttävä vuosittain 1,5–2 miljoonan euron edestä, jotta kaupungin talous voisi vuoteen 2029 mennessä saavuttaa tasapainon ja kääntyä ylijäämäiseksi. Nyt laadittu talousarvio vuodelle 2026 näyttää noin neljän miljoonan euron alijäämää, mutta siihen sisältyy 1,6 miljoonan euron sopeutuksia. Esitys ei sisällä esimerkiksi veronkorotuksia, vaan sopeutus on saatu aikaan ensisijaisesti menokehitykseen vaikuttamalla.

Suurimpana epävarmuustekijänä valtionosuusuudistus

Talouskehityksen suunnan kääntäminen ei ole helppo tehtävä, sillä tulevien vuosien suunnitteluun vaikuttavat useat epävarmuustekijät. Lohja ei ole kuntakentällä haasteineen yksin. Suurimmat huolet liittyvät valtionosuuksiin, verokertymän kehitykseen ja työllisyyden hoidosta aiheutuviin kustannuksiin.

Suurin yksittäinen huoli kohdistuu valtionosuuksiin. Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan, ja hallituksen on määrä antaa esitys uudistuksesta eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusi järjestelmä saattaa tulla voimaan jo vuoden 2027 alusta. Lohjan kannalta uudistus voi pahimmillaan tarkoittaa kaupungin rahoituspohjan heikkenemistä useilla miljoonilla euroilla.

Työhyvinvointi ja osaaminen keskiössä tulevina vuosina

Kunnan menestys rakentuu osaavan, motivoituneen ja hyvinvoivan henkilöstön varaan. Kuntien palvelut syntyvät ihmisten työstä – siksi henkilöstöön panostaminen on paitsi arvovalinta, myös edellytys kunnan elinvoimalle ja palvelujen laadulle. Tulevina vuosina henkilöstön osaamisen kehittäminen, työhyvinvoinnin vahvistaminen ja työn vetovoimaisuuden parantaminen ovat keskeisiä painopisteitä. Erityisesti johtamisen, työssä jaksamisen ja osaamisen uudistamisen tukeminen korostuvat toimintaympäristön muuttuessa.

Vuosi 2026 tuo kunnille uusia ja laajenevia tehtäviä. Hankintalain uudistus edellyttää kunnissa aiempaa strategisempaa ja vastuullisempaa otetta hankintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Oppimisen tuen uudistus kasvattaa kuntien vastuuta koulutuksen järjestämisessä, erityisesti varhaisen tuen, oppimisen yhdenvertaisuuden ja osaamisen jatkuvan kehittämisen näkökulmista. Näiden muutosten toimeenpano vaatii resursseja, yhteistyötä ja henkilöstön osaamisen vahvistamista yli toimialarajojen.

Lohjan kaupunki haluaa olla työnantaja, joka tarjoaa merkityksellistä työtä ja mahdollisuuden vaikuttaa oman työn ja yhteisön kehittämiseen. Panostamalla henkilöstöön – sen osaamiseen, hyvinvointiin ja osallistamiseen – varmistamme, että pystymme vastaamaan kasvaviin tehtäviin ja tuottamaan laadukkaita palveluita kuntalaisille myös tulevaisuudessa.

Strategiapäivitys kirkastaa suuntaa kohti kestävää kasvua

Taloustilanne ja rahoituspohjan muutokset otetaan huomioon, kun kaupungin strategiaa päivitetään. Nykyinen strategia on laadittu vuoteen 2030 saakka, ja päivityksen yhteydessä on tarkoitus kirkastaa asetettuja tavoitteita sekä tarkastella painopisteitä ja niiden mahdollisia täydentämistarpeita. Strategiaan kirjatun mission mukaisesti olemme ”Kestävän kasvun järvikaupunki, jossa on mahdollista elää suomalaista asumisen unelmaa”. Strategiapäivityksen on määrä edetä päätöksentekoon alkuvuodesta 2026.

Strategiaan peilaten – ja huolimatta siitä, että kuntataloudesta on viime aikoina kaikunut enemmän huolestuttavia kuin myönteisiä uutisia – meidän on syytä katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen ja uskoa vahvuuksiin, joita kaupungillamme kiistattomasti on. Vaikka Lohjalla viimeksi kuluneeseen viiteen vuoteen on mahtunut kaksi negatiivisen väestönkasvun vuotta, on kaupunkimme ollut muuttovoittoinen koko tarkastelujakson ajan. Vetovoimaa meillä siis on.

Jotta nettomuutto olisi myös jatkossa positiivinen, on kaupunkia kehitettävä määrätietoisesti. Seuraaville vuosille ajoittuu useita investointeja, jotka tukevat elinvoimaisuutta. Näihin lukeutuvat muun muassa Mäntynummen koulukeskuksen toteutus, Neidonkeitaan uudistaminen sekä Länsirata-hanke. Investointien ajoitukseen on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta kaupungin talous säilyy kestävällä uralla.

Taloudellinen epävarmuus aiheuttaa huolta, mutta vastuullisella ja huolellisella taloudenpidolla tästä selvitään. Tiukan talouden vuosien kautta meillä on edellytykset saattaa taloutemme kestävälle pohjalle, joka luo perustan kaupunkilaisten hyvinvoinnille.

Talousarvion käsittely ja keskeiset luvut

Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesityksen 27.10. ja 3.11.2025 ja kaupunginvaltuusto 17.11.2025.

Keskeisimmät luvut

• Toimintatuotot 81,9 milj. euroa
• Toimintakulut -209,0 milj. euroa
• Toimintakate -126,9 milj. euroa
• Verotulot 113,7 milj. euroa
• Valtionosuudet 29,5 milj. euroa
• Vuosikate 14,5 milj. euroa
• Poistot 18,5 milj. euroa
• Tilikauden tulos -4,0 milj. euroa
• Investoinnit 29,9 milj. euroa
• Lainakannan muutos 14,9 milj. euroa
• Lainakanta 207,1 milj. euroa
• Lainakanta/as. 4 551 euroa/as.

Veroprosentit vuonna 2026

• Lohjan tuloveroprosentti on 7,9 %
• Maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30 %,
• Yleinen kiinteistövero on 1,03 %
• Vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on 0,45 %
• Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on 1,05 %
• Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero on 1,03 %,
• Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero on 4,50 prosenttia ja
• voimalaitosten kiinteistövero on 3,10 %.