Jyväskylän yliopisto

Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla kaipaa kehittämistä – tutkimus nostaa esiin kriittiset kohdat

Jaa

Jyväskylän yliopiston johtama, Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettu tutkimus nostaa esiin merkittäviä kehittämistarpeita ikääntyneiden palveluohjauksessa hyvinvointialueilla. Tulosten mukaan palveluohjaus ei kaikilta osin toteudu suunnitellusti tai asiakaslähtöisesti. Tutkijat tunnistivat palveluohjauksessa kriittisiä kohtia, kuten vaikeudet päästä palvelun piiriin, avun tarpeen arvioinnin kapea-alaisuuden ja resurssien riittämättömyyden. Tutkijat tarjoavat viisi konkreettista suositusta, joiden avulla hyvinvointialueiden palveluohjausta voidaan kehittää kohti ennakoivaa ja paremmin ikääntyneiden tarpeet huomioivaa palvelua.

Vanhempi rouva istuu ulkoportailla ja puhuu puhelimeen. Hänellä on päällään ulkoiluvaatteet ja pinkin värinen pipo.
Ikääntyneiden palveluohjauksen kehittäminen on keskeinen osa kestävää ja asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kuva: Gerentologian tutkimuskeskus

Suomalainen ikääntynyt on oikeutettu hyviin palveluihin. Tämä edellyttää palvelutarpeiden monimuotoistumisen huomioimista ja palvelupolkujen selkiyttämistä.  

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa IPO-hankkeessa (Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla – asiakasturvallisen ja vaikuttavan palveluohjauksen kehittäminen muuttuvissa paikoissa ja tiloissa) tarkasteltiin palveluohjausta kolmella hyvinvointialueella vuosina 2024–2025. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjausta hyvinvointialueilla siten, että se tukee asiakasturvallisuutta, vaikuttavuutta ja sosiaalityön periaatteita. Tarkastelun kohteena oli palveluohjausprosessi viiden vaiheen kautta: tavoitettavuuden, arvioinnin, palveluiden järjestämisen, seurannan ja prosessin päättämisen. 

Kohti kokonaisvaltaista ja asiakkaan äänen huomioivaa palveluohjausta

Tulokset osoittavat, että palveluohjaus ei tällä hetkellä aina toteudu asiakaslähtöisesti tai riittävän suunnitellusti koko prosessin ajan. Tutkimus tunnisti palveluohjausprosessin kriittisiä kohtia, kuten vaikeudet päästä palvelujen piiriin, palvelutarpeiden arvioinnin kapea-alaisuuden, resurssien riittämättömyyden ja palveluiden vaiheet, jotka eivät kytkeydy saumattomasti yhteen. Samalla esiin nousi hyviä käytäntöjä, kuten asiakkaan kokemuksen huomioiminen arvioinnissa ja asiakkaalle nimetty työntekijä, jonka avulla asiakas tulee kokonaisvaltaisesti huomioiduksi palveluprosessissa ja yhteydenpito on sujuvaa. 

”Nykyinen järjestelmä ei aina tunnista asiakkaan tarpeita riittävän ajoissa tai kokonaisvaltaisesti. Palveluiden hajanaisuus ja resurssien puute heikentävät palveluiden vaikuttavuutta”, kommentoi hanketta johtanut sosiaalityön professori Heli Valokivi. 

”Tulostemme perusteella voimme sanoa, että palveluohjauksen onnistuminen edellyttää kokonaisvaltaista arviointia, riittäviä resursseja ja jatkuvaa seurantaa. Kun ohjaus on suunnitelmallista, läpinäkyvää ja asiakkaan ääni kuuluu prosessissa, voimme vahvistaa asiakkaan hyvinvointia ja kehittää kestävää ja ennakoivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.” 

Suositukset ja tulevaisuuteen varautuminen ikääntyneiden palveluohjauksessa

Tulosten perusteella tutkijat kehittivät viisi politiikkasuositusta, jotka tarjoavat konkreettisia keinoja palveluohjauksen kehittämiseksi. 

  1. Parannetaan palveluohjauksen tavoitettavuutta – matalan kynnyksen palvelut ja nimetyt yhteyshenkilöt ovat avainasemassa. 

  1. Arvioidaan palvelutarve kokonaisvaltaisesti – asiakkaan oma kokemus ja arjen kokonaisuus on huomioitava. 

  1. Huolehditaan riittävästä resursoinnista – ammatillinen harkintavalta ja osaaminen on tunnistettava ja mahdollisuutta näiden käyttöön on tuettava. 

  1. Seurataan asiakkaan tilannetta säännöllisesti – jatkuvuus ja oikea-aikainen reagointi ehkäisevät ongelmien kärjistymistä. 

  1. Päätetään palveluprosessi suunnitellusti – asiakkaan näkökulma ja osallistuminen ovat keskeisiä.

"Palveluohjauksen kehittäminen on keskeinen osa kestävää ja asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa”

Tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden palvelurakenteiden kehittämisessä, sosiaalityön käytäntöjen uudistamisessa sekä ikääntyneiden palveluiden suunnittelussa. Hyötyjiä ovat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, hyvinvointialueiden päättäjät, asiakasohjaajat sekä ikääntyneet itse ja heidän läheisensä. Asiakasohjaajien tavoitettavuus ja palveluiden oikea-aikaisuus toisi kustannussäästöjä eli resurssit saataisiin riittämään palveluohjausta vahvistamalla. 

”Meidän on tulevaisuudessa varauduttava ikääntyneiden määrän kasvuun ja palvelutarpeiden monimuotoistumiseen. Palveluohjauksen kehittäminen on keskeinen osa kestävää ja asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa”, kommentoi Valokivi.

IPO-hanke esittelee tutkimuksensa tuloksia ja suosituksia Ikääntyneiden palveluohjausta jäljittämässä -webinaarissa 30.10.2025 klo 13.00–15.00. Lisätiedot webinaarista ja osallistumislinkki löytyvät Jyväskylän yliopiston tapahtumakalenterista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimus selvitti, miksi teinivuosien musiikkikappaleet säilyvät merkityksellisinä läpi elämän28.10.2025 07:29:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus paljastaa, että tunteisiimme eniten vetoava musiikki on usein peräisin teinivuosilta, todennäköisimmin ikävuoden 17 tienoilta. Tämä muistoihin liittyvä ilmiö auttaa selittämään, miksi nuoruusaikojen musiikkikappaleet säilyvät usein syvästi merkityksellisinä – jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Muistojen voimakkuus kuitenkin vaihtelee elämän mittaan ja paljastaa erilaisia kehityskulkuja miesten ja naisten välillä.

Tutkimus selvitti: suomen kielen kielitaidon arvioinnissa voi piillä yllättäviäkin vinoumia – aksentti voi vaikuttaa testissä suoriutumiseen27.10.2025 10:26:25 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät, millaisia arviointivinoumia Yleisten kielitutkintojen suomen puhutun kielen testissä voi piillä. Tutkimuksessa huomattiin, että kielitestin suorittajan aksentti ja siitä päätelty tausta voivat vaikuttaa arviointiin. Tutkimuksessa selvitettiin arabian-, thain-, venäjän-, viron- ja suomenruotsinkielisten arviointia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye