Olli-Pekka Ruuskanen taloustieteen professoriksi Vaasan yliopistoon: ”Talousosaaminen on tärkeä yhteiskunnallisen resilienssin perusta”

Yksi Ruuskasen keskeisistä tutkimusalueista on talousosaaminen, joka on noussut viime vuosina yhä tärkeämmäksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Vaikka tutkimusten mukaan suomalaisten talousosaaminen on keskimäärin hyvällä tasolla, Ruuskanen nostaa esiin huolen haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, joilla ei ole riittäviä valmiuksia toimia digitaalisessa talousympäristössä. Tämä altistaa heidät esimerkiksi verkkopetoksille ja taloudelliselle haavoittuvuudelle.

– Kun digitaaliset palvelut yleistyvät ja samalla yhteiskunnallisia turvaverkkoja ajetaan alas, on entistä tärkeämpää, että ihmiset ymmärtävät taloudellisia riskejä ja osaavat suojautua niiltä, Ruuskanen sanoo.

Tutkimus vaikuttaa politiikkaan ja käytäntöihin

Professuurin ohella Ruuskanen toimii kansantalouden tutkimusryhmän johtajana Pellervon taloustutkimus PTT ry:ssä. Lisäksi hän on kuusivuotisen Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman JUST TRANSITION -ohjelman ohjelmajohtaja. Ohjelmassa tutkitaan monitieteellisesti yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisen vihreän murroksen haasteita. Siinä on mukana useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, mukaan lukien Vaasan yliopiston RELIEF-hanke. Tutkijoita ohjelmassa on 120.

Vaasan yliopisto on Ruuskaselle entuudestaan tuttu – hän on toiminut yliopiston dosenttina vuodesta 2019, ja PTT ja Vaasan yliopisto ovat tehneet tiivistä yhteistyötä vuosien ajan. Tällä hetkellä PTT ja Vaasan yliopisto toteuttavat yhdessä OECD:n tilaamaa digitaalisen talousosaamisen kartoitusta sekä valtioneuvoston kanslian tilaamaa selvitystä verkkopetoksista yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyöhankkeet kytkeytyvät keskeisesti yhteiskunnan resilienssiin ja kestävään liiketoimintaan.

– Erityisesti professori Panu Kalmin kanssa olemme tehneet yhteistyötä pitkään ja olleet edelläkävijöitä talousosaamisen tutkimuksessa Suomessa. Keräsimme ensimmäisen valtakunnallisen kartoituksen suomalaisten talousosaamisesta jo vuonna 2014.

Ruuskanen korostaa, että talousosaamisen tutkimustulokset ovat jo vaikuttaneet konkreettisesti politiikkaan ja viranomaisten toimintaan. Niitä on hyödynnetty muun muassa oikeuspalveluviraston edistämässä kansallisessa talousosaamisen strategiassa, ja ne ovat kasvattaneet finanssialan ja viranomaisten toimijoiden ymmärrystä talousosaamisen merkityksestä.

– Talousosaamisesta ei aiemmin juuri keskusteltu, ja rahoituksen saaminen tutkimukselle oli kymmenen vuotta sitten erittäin vaikeaa. Nyt sen yhteiskunnallinen merkitys tunnistetaan kansainvälisesti, ja tutkimustuloksia hyödynnetään käytännössä esimerkiksi OECD-maissa.

Vihreä siirtymä vaatii hyväksyttävyyttä

Vaasan yliopiston keskeisiin painopistealueisiin kuuluu kestävä energia ja energiasiirtymä, ja Ruuskanen näkee tässä vahvan yhteyden omiin tutkimusintresseihinsä. Hän korostaa, että siirtyminen fossiilisiin polttoaineisiin rakentuvasta yhteiskunnasta kohti ympäristökestävää tulevaisuutta edellyttää taloudellista ja poliittista hyväksyttävyyttä.

– On olennaista, miten rakennamme päästöttömän tulevaisuuden niin, että kaikki pysyvät mukana. Yhteinen kokemus vaikean murroksen läpikäymisestä ja vastuiden jakautumisesta tasa-arvoisesti tuo muutokselle hyväksyttävyyttä, joka on välttämätöntä tulevien sukupolvien kannalta.

Ruuskanen huomauttaa, että vihreän siirtymän alkuvaiheessa tutkimustulokset ja niiden pohjalta tehdyt poliittiset linjaukset saivat laajaa kannatusta, mutta nyt on nähtävissä vastareaktioita, kun siirtymän vaatimukset konkretisoituvat. Tämä tuo esiin poliittisen taloustieteen merkityksen ilmiötä tutkittaessa.

Monipuolinen ura akateemisen tutkimuksen ja käytännön talouselämän rajapinnassa

Ruuskanen on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 2004. Uransa aikana hän on muun muassa työskennellyt tutkimusjohtajana nykyisessä Finanssiala ry:ssä sekä Ugandan vakuutusyhtiöiden keskusliiton toimitusjohtajana, jolloin hän johti kansainvälisten rahoittajien tukemaa kehitysohjelmaa, jonka tavoitteena oli vahvistaa riskinhallintakapasiteettia ja edistää mikrovakuuttamista Itä-Afrikassa. Lisäksi hän on toiminut vakuutustieteen professorina Tampereen yliopistossa. Hän on myös vakuutusyhtiö Turvan hallituksen jäsen.

– Urani on kulkenut sekä akateemisen tutkimuksen että soveltavien tehtävien parissa. Olen ollut onnekas, kun olen saanut monipuolista kokemusta pankki- ja vakuutustoiminnasta tutkijaurani ohella, ja päässyt rakentamaan taloudellista resilienssiä myös kansainvälisesti.

Ruuskanen kertoo olevansa innostunut Vaasan yliopiston kehityksestä ja sen roolista yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisijana.

– On suuri kunnia saada olla professorina täällä. Vaasan yliopisto on kehittynyt valtavasti viime vuosina. Uskon, että erikoistumalla tärkeisiin monimutkaisiin ja systeemisiin kysymyksiin yliopistolla tulee olemaan tulevaisuudessakin kokoaan suurempi merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa.