Opetushallituksen Koulutuspulssi: Koulutususkon vahvistamisessa tarvitaan kodin ja koulun yhteistyötä sekä toimivia yhteiskunnan rakenteita

Lasten ja nuorten luottamus koulutukseen näyttää edelleen vahvalta ja valtaosa lapsista ja nuorista pitää koulunkäynnistä, mutta innostus koulunkäyntiin on ollut laskussa. Tämä selviää Opetushallituksen tuoreesta Koulutuspulssi-tilannekuvasta.

Opetushallituksen Koulutuspulssi on kaikille avoin tietokooste, joka yhdistää alan eri toimijoiden tutkimaa tietoa, Opetushallituksen aineistoja ja koulutusalan ammattilaisten näkemyksiä ja arjen kokemuksia. Tavoitteena on tarjota luotettava tilannekuva suomalaisen koulutuksen erilaisista ilmiöistä kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Koulutuspulssin ensimmäiseen, koulutususkoaiheiseen kyselyyn alkusyksystä 2025 vastasi 208 koulutusalan ammattilaista.

Kyselyyn vastanneiden alan ammattilaisten mukaan koulutususkoon vaikuttavat erityisesti lähipiirin asenteet opiskeluun, viihtyminen koulussa ja elämänhallintataidot. Lähipiirin asenteiden merkitys korostui erityisesti yleissivistävässä koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen puolella korostui keskimääräistä enemmän oppimisen tuen ja työllistymismahdollisuuksien merkitys. Lisäksi vastaajat korostivat osaavan opetushenkilöstön keskeistä roolia koulutususkon vahvistajina.

–  Suomalaisten koulutususko on vielä voimissaan. Kyselyn vastauksissa on kuitenkin nähtävissä, että aihe selvästi pohdituttaa ja osin myös huolestuttaa alan ammattilaisia, Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä sanoo.

Koulu tarvitsee yhteiskuntaa tueksi koulutususkon rakentamiseen

Opetushallitus järjesti lokakuun alussa tilaisuuden, jossa tutkijat sekä koulutusalan toimijoiden ja järjestöjen edustajat tutustuivat Koulutuspulssin keräämiin koulutusalan ammattilaisten näkemyksiin ja rakensivat yhteistä ymmärrystä koulutususkoon vaikuttavista tekijöistä.

Lähipiirin asenteiden ja elämänhallinnan lisäksi koulutususkoon vaikuttaa keskeisesti yhteiskunnan rakenteet ja toimet, keskustelussa todettiin. Opettajat ja koulut tarvitsevat tehtävässään onnistumisen tueksi lähipiiriä sekä lapsia ja nuoria tukevat yhteiskunnalliset rakenteet.

Keskustelussa korostui se, että viime vuosikymmenten muutokset koulutuksen rakenteisiin ja rahoitukseen vaikuttavat tänä päivänä lasten ja nuorten arkeen merkittävästi. Moni nuori kamppailee entistä nopeamman ja tehokkaamman kouluttautumisen vaatimusten kanssa, ja toivoo samalla rauhaa kasvaa ja oppia. Myös luottamus siihen, että omat valinnat kantavat tulevaisuuteen, on koetuksella.

Keskustelussa nousi selvästi esiin, että lasten ja nuorten koulutususko rakentuu koulun, lähipiirin ja yhteiskunnan yhteistyönä. Tarvitsemme laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja ennen kaikkea panostusta koulutukseen.

–  Usein koulutuksesta keskustellaan yksilötasolla, mutta meidän pitäisi keskustella myös yhteiskunnan rakenteista: miten varmistamme, että yhteiskuntamme tukee jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuutta sekä rauhaa löytää oma polkunsa ja siten uskoa koulutukseen, pääjohtaja Kelhä sanoo.

Opettajien rooli on keskeinen: heidän uskonsa koulutuksen merkitykseen ja tulevaan rakentaa osaltaan myös lasten ja nuorten uskoa. Tähän kytkeytyy myös opettajan ammatin arvostuksen tärkeys. Keskustelussa nousi voimakkaasti esiin myös se, että kouluissa tapahtuu valtavasti hyviä asioita, vaikka uutisointi koulutuksesta painottuu usein haasteisiin.

Lasten, nuorten ja huoltajien ääni kuuluviin

Pyöreän pöydän keskustelussa todettiin, että lapset ja nuoret nostavat esiin runsaasti positiivisia asioita kouluista tutkimushankkeissa. Lisäksi lapset ja nuoret haluavat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vaikuttaa arkeensa ja tulevaisuuteensa sekä yhteiskunnan kehitykseen, mutta heidän ääntään ei usein kuulla. Sen vuoksi olisi tärkeää ottaa lapset ja nuoret entistä vahvemmin mukaan myös yhteiskunnalliseen keskusteluun koulutuksesta.

Opetushallitus tarttuu nyt myös siihen, että koulutususkon edistämisessä kuullaan entistä enemmän myös lapsia, nuoria ja heidän huoltajiaan. Opetushallitus järjestää keväällä 2026 keskustelutilaisuuksia sekä kerää tietoa lasten ja nuorten sekä huoltajien arjen kokemuksista ja toiveista. Kodin ja koulun toimivaa yhteistyötä edistetään myös hanketoiminnalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhdessä Opetushallituksen kanssa käynnistävät marraskuussa 2025 Voimaa vanhemmuudesta – ESR+ -hankkeen. Euroopan unionin osarahoittamassa hankkeessa ovat mukana myös Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja Turun kaupunki. 

Seuraava Koulutuspulssi ilmestyy tammikuussa 2026.

• Tilaa Koulutuspulssi sähköpostiisi Opetushallituksen verkkosivuilla