Sofia Virta ja Lotta Hamari peräänkuuluttavat pikaista ryhtiliikettä vauvaperheiden tukemiseksi – hyvinvoivat perheet ovat Suomen tulevaisuuden perusta

Hallitusohjelmassa on tunnistettu monia tärkeitä toimenpiteitä perheiden ja syntyvyyden tukemiseksi, kuten neuvola-asetuksen uudistukseen sisällytetty ohjaus kasvokkain toteutettavaan perhevalmennukseen, mikä mahdollistaa myös tärkeän vertaistuen. Perhemyönteisten toimien toteutuminen on kuitenkin ollut hidasta ja osin puutteellista. Joissain tapauksissa hallituksen toimet ovat suoranaisessa ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.

- Syntyvyyttä ei nosteta naisia syyllistämällä vaan tarvitsemme konkreettisia, syntyvyyttä edistäviä toimia. Väestöpoliittisen työryhmän ehdotukset on luovutettu, mutta toimenpiteet viipyvät. Lapsilisän korotukset ovat jääneet toteutumatta ja lapsiperheköyhyys on kasvussa. Leikkaukset ovat sysänneet 31 000 uutta lasta köyhyyteen. Irtisanomisten ja määräaikaisuuksien helpottaminen ovat riski raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntymiselle, vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta lataa.

Tuoreen THL:n selvityksen mukaan vanhempana jaksaminen on merkittävin syy sille, että vanhempi epäröi seuraavan lapsen toivomista. Henkilökohtaisten syiden rinnalla myös taloudellinen tilanne ja esimerkiksi vaikea synnytyskokemus vaikuttavat toiveeseen.

- Synnytystoiminnan keskittäminen on jo lisännyt matkasynnytyksiä ja heikentänyt perheiden valinnanvapautta. Käytännössä synnyttäjä ei voi raskausaikana tai synnytyksen alussa varmasti tietää, mihin alueen sairaaloista hän mahtuu synnyttämään vai mahtuuko. Keskittäminen on vaikuttanut etenkin isojen yksiköiden ruuhkautumiseen ja kiireeseen, ja vähentänyt mahdollisuuksia antaa riittävää tukea synnytyksen ja lapsivuodeajan aikana, huomauttaa turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän varapuheenjohtaja Lotta Hamari (sd).

- Vauvaperheiden tuen tarpeisiin pystyttäisiin usein vastamaan kevyillä ja taloudellisesti kannattavilla matalan kynnyksen palveluilla ja hallitusohjelman kirjauksen mukaisella perhekeskusten, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyöllä. Perhekeskusverkoston koordinaatio on kuitenkin päättymässä vuoden lopussa, ja järjestökenttään kohdentuvat leikkaukset ovat heikentäneet järjestöjen edellytyksiä toimia perheiden tukena. Myös WHO:n ja Unicefin Vauva- ja perhemyönteisyys ohjelmalta on Suomessa säästösyistä lopetettu WHO:n edellyttämä kansallinen koordinaatio. Ohjelmalla on merkittävää kansanterveydellistä vaikutusta vanhemman ja lapsen terveyteen ja se tukee vanhemmuutta, varhaista vuorovaikutusta ja imetystä. Kansallisen koordinaation heikkeneminen lisää perheiden alueellista eriarvoisuutta, Virta muistuttaa.

- Samalla useiden hyvinvointialueiden säästötoimet osuvat juuri siihen elämänvaiheeseen, jossa tuen saaminen erilaisille perheille on kaikkein kriittisintä. Alueilla on karsittu matalan kynnyksen tukea. Neuvolapsykologien lisäksi myös muihin vauvaperheiden jaksamista ja turvallisuutta tukeviin palveluihin, kuten kotiin vietäviin palveluihin, lastensuojeluun ja perhekuntoutukseen on kohdentunut leikkauksia. Säästöt kohdentuvat erityisen rankasti niihin vauvaperheisiin, joissa on vakavia ongelmia, kuten mielenterveysongelmia tai vanhempien päihteidenkäyttöä. Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoituksen epävarmuus uhkaa kaikkein haavoittuvimpia perheitä, kertoo Hamari vauvaperheiden ahdingosta.

- Hallitukselta tarvitaan pikaista ryhtiliikettä vauvaperhepolitiikkaan. Nykypolitiikka on lyhytnäköistä, sillä turvallinen kasvuympäristö, vanhempien hyvinvointi ja oikea-aikainen tuki ennaltaehkäisevät ongelmia ja vahvistavat kestävää tulevaisuutta. Vauvaperheiden hyvinvointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti terveempinä lapsina, vahvempina perheinä ja elinvoimaisempana yhteiskuntana, puheenjohtajisto summaa.

Lue Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän kannanotto liitteenä.