Maailmantilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta uudet investoinnit vahvistavat luottamusta tulevaisuuteen ja tukevat Kainuun kehitystä

Kainuun elinkeinoelämän ja aluekehityksen näkymien arviointi on tällä hetkellä haastavaa, sillä toimintaympäristö on monilta osin epävarma. Maakunnan strateginen sijainti tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti turvallisuuspolitiikan ja huoltovarmuuden näkökulmasta, mutta voi samalla vaikuttaa yritysten investointihalukkuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.   

Kainuun suhteellisen kapeassa yrityskentässä yksittäisetkin investoinnit ovat merkittäviä, ja niiden vaikutukset heijastuvat laajasti paikallistalouteen ja työllisyyteen. Merkittävimmät kehityshankkeet liittyvät datakeskuksiin. Ne lisäävät palveluiden kysyntää, luovat työpaikkoja ja vahvistavat Kainuun asemaa datatalouden, uusiutuvan energian ja teknologiateollisuuden edelläkävijänä. Samalla alueella kehitetään koulutusta ja oppimisympäristöjä vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin ja tukemaan vihreää siirtymää. 

Matkailu ja peliala vahvistavat edelleen Kainuun elinvoimaa monipuolisesti ja kasvattavat alueen kansainvälistä näkyvyyttä. Myös kaivannaisteollisuus ja puolustukseen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen ovat Kainuulle strategisesti merkittäviä. Vaikka kaivosalan toimintaympäristöön liittyy epävarmuutta, alan yritykset jatkavat liiketoiminnan ja tuotannon kehittämistä. Puolustusteollisuuden klusterin rakentaminen puolestaan tukee uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 

Pk-yritysbarometrin mukaan kainuulaiset yritykset arvioivat liiketoimintansa kehittyvän maltillisesti. Positiivista kehitystä tukevat osaamisen kehittäminen, TKI-toiminta, verkostot ja investointien rahoitusmahdollisuudet. Yritykset tunnistavat potentiaalia kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan monipuolistamisessa, vaikka suhdannenäkymät ovat edelleen varovaiset. 

Kainuun työttömyys on kehittynyt viime kuukausina myönteisesti ja työttömyys on laskenut maan ainoana alueena edellisvuoteen verrattuna. Pitkällä aikavälilläkin työttömyyskehitys on ollut maan parasta. Kehitystä tukevat talouskehitys ja uudet työpaikat, mutta haasteita tuovat edelleen pitkäaikaistyöttömyys, kohtaanto-ongelma sekä ikääntyneiden ja terveysrajoitteisten työllistyminen. Myös työelämän sukupuoli- ja ammattisegregaatio rajoittavat osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä.

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, väestön ikääntyminen ja väheneminen ennakoivat pulaa osaajista erityisesti sote-, ICT-, teollisuus- ja rakennusaloilla. Työllisyysasteen kasvu edellyttää jatkossa panostuksia muun muassa koulutukseen, työkyvyn tukemiseen, työperäiseen maahanmuuttoon ja toimivaan yhteistyöhön työmarkkinoiden kehittämiseksi. 

Syksyn alueelliset kehitysnäkymät -raportti on julkaistu ja luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla ja valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa.