Konfliktialueilla elävien lasten määrä ja heihin kohdistuvat vakavat rikkomukset ennätyskorkealla tasolla

Aseellisissa konflikteissa lapset altistuvat yhä laajamittaisemmin väkivallalle. Lapsia tapetaan, vammautetaan ja siepataan. Heihin kohdistetaan yhä useammin myös seksuaaliväkivaltaa. Myös lasten kouluihin kohdistetaan hyökkäyksiä.

Pelastakaa Lasten uudessa Stop the War on Children -raportissa todetaan, että aseellisissa konflikteissa lapsiin kohdistuvien todennettujen vakavien rikkomusten määrä oli vuonna 2024 kasvanut 30 prosenttia edellisvuodesta. YK:n seurannan mukaan raportoituja ja todennettuja tapauksia kertyi yhteensä 41 763. Tämä on kaksikymmenvuotisen seurantahistorian korkein luku. Maailman konfliktialueilla keskimäärin 78 lasta päivässä kohtasi vakavan rikkomuksen viime vuonna.

Yli puolet rikkomuksista tapahtui miehitetyllä Palestiinalaisalueella, Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä Nigeriassa ja Somaliassa.

Myös konfliktialueilla elävien lasten määrä on ennätyslukemissa

Vuonna 2024 aseellisten konfliktien koettelemilla alueilla asui ennätykselliset 520 miljoonaa lasta. Luku vastaa runsasta viidennestä maailman kaikista lapsista. 

Afrikassa on eniten konfliktialueilla eläviä lapsia. Mantereen eri konfliktialueilla elää 218 miljoonaa lasta, mikä on 32,6 prosenttia alueen lapsiväestöstä. 

Samalla kuin konfliktialueilla elävien lasten määrä on kasvanut 60 prosenttia vuodesta 2010, on lapsiin kohdistettujen todennettujen vakavien rikkomusten määrä kasvanut 373 prosenttia. Tämä osoittaa, että konfliktit ovat paitsi yleisempiä, myös paljon tuhoisampia ja raaempia lapsille.

Sen jälkeen, kun seuranta käynnistettiin vuonna 2005, on 33 maassa eri puolilla maailmaa todennettu yli 400 000 lapsiin kohdistunutta vakavaa rikkomusta. Kahden vuosikymmenen aikana lähes 160 000 lasta on tapettu tai vammautettu. Yli 100 000 lasta on värvätty asevoimiin tai aseellisiin joukkoihin.

”Jokaisen numeron takana on lapsi”

Pelastakaa Lasten Stop the War on Children: Security for Whom? -raportissa kyseenalaistetaan tapaa, jolla maailman valtiot pyrkivät edistämään turvallisuutta. Sotilasmenot ovat ennätyskorkeat samaan aikaan kun vain alle kaksi prosenttia maailman turvallisuusmenoista käytetään rauhanrakentamiseen tai rauhanturvaamiseen. Keskittyminen sotilaalliseen ja valtiolliseen turvallisuuden vahvistamiseen ei edistä lasten suojelua kaikkein vakavimmilta vaaroilta.

– Konfliktialueilla elävien lasten määrä oli arvioidemme mukaan viime vuonna ennätyksellisen korkea: 520 miljoonaa - useampi kuin joka viides lapsi maailmassa. Samalla kun ennennäkemätön määrä lapsia on vaarassa ja avustustyön määrärahoihin kohdistuu suuria paineita, on konfliktien keskelle joutuneiden lasten suojeleminen tärkeämpää kuin koskaan. Jokaisen numeron takana on lapsi, jonka turvallisuus, koulutus ja tulevaisuus ovat vaarantuneet, sanoo Gudrun Østby, Oslon rauhantutkimuslaitoksen tutkimusprofessori.

– On hienoa, että Suomi on vahvistanut humanitaarista apua. Humanitaarisella avulla ei kuitenkaan voida puuttua konfliktien juurisyihin, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteistä rauhantyötä ja yhteiskuntien tukemista kehitysyhteistyön avulla. Suomen on toimittava päättäväisemmin lasten suojelemiseksi konflikteissa, vetoaa Emmi Pakkala, Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön erityisasiantuntija.

Pelastakaa Lapset vaatii valtioita noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta sekä varmistamaan humanitaarisen avun turvallisen saannin sekä lisäämään hätätilanteissa oleville lapsille kohdennettua rahoitusta. Lisäksi on pantava täytäntöön keskeiset sopimukset ja julistukset koskien lasten suojelua sekä koulutuksen turvaamista konfliktialueilla.

Valtioiden pitää laatia kansallisia strategioita rauhan edistämiseksi sekä toteuttaa rauhankasvatustyötä ja puuttua konfliktien perimmäisiin syihin. Kansainvälisiä ja kansallisia vastuuvelvollisuusmekanismeja pitää kiireellisesti vahvistaa sen varmistamiseksi, että lapsiin kohdistuviin rikkomuksiin syyllistyneet saatetaan edesvastuuseen. Lopuksi on varmistettava, että lapsen ääntä kuullaan niin kansallisissa kuin kansainvälisissä foorumeissa.

*Nimet muutettu yksityisyyden suojaamiseksi