Konfliktialueilla elävien lasten määrä ja heihin kohdistuvat vakavat rikkomukset ennätyskorkealla tasolla

Aseellisissa konflikteissa lapset altistuvat yhä laajamittaisemmin väkivallalle. Lapsia tapetaan, vammautetaan ja siepataan. Heihin kohdistetaan yhä useammin myös seksuaaliväkivaltaa. Myös lasten kouluihin kohdistetaan hyökkäyksiä.

Pelastakaa Lasten uudessa Stop the War on Children -raportissa todetaan, että aseellisissa konflikteissa lapsiin kohdistuvien todennettujen vakavien rikkomusten määrä oli vuonna 2024 kasvanut 30 prosenttia edellisvuodesta. YK:n seurannan mukaan raportoituja ja todennettuja tapauksia kertyi yhteensä 41 763. Tämä on kaksikymmenvuotisen seurantahistorian korkein luku. Maailman konfliktialueilla keskimäärin 78 lasta päivässä kohtasi vakavan rikkomuksen viime vuonna.

Yli puolet rikkomuksista tapahtui miehitetyllä Palestiinalaisalueella, Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä Nigeriassa ja Somaliassa.

Myös konfliktialueilla elävien lasten määrä on ennätyslukemissa

Vuonna 2024 aseellisten konfliktien koettelemilla alueilla asui ennätykselliset 520 miljoonaa lasta. Luku vastaa runsasta viidennestä maailman kaikista lapsista. 

Afrikassa on eniten konfliktialueilla eläviä lapsia. Mantereen eri konfliktialueilla elää 218 miljoonaa lasta, mikä on 32,6 prosenttia alueen lapsiväestöstä. 

Samalla kuin konfliktialueilla elävien lasten määrä on kasvanut 60 prosenttia vuodesta 2010, on lapsiin kohdistettujen todennettujen vakavien rikkomusten määrä kasvanut 373 prosenttia. Tämä osoittaa, että konfliktit ovat paitsi yleisempiä, myös paljon tuhoisampia ja raaempia lapsille.

Sen jälkeen, kun seuranta käynnistettiin vuonna 2005, on 33 maassa eri puolilla maailmaa todennettu yli 400 000 lapsiin kohdistunutta vakavaa rikkomusta. Kahden vuosikymmenen aikana lähes 160 000 lasta on tapettu tai vammautettu. Yli 100 000 lasta on värvätty asevoimiin tai aseellisiin joukkoihin.

”Jokaisen numeron takana on lapsi”

Pelastakaa Lasten Stop the War on Children: Security for Whom? -raportissa kyseenalaistetaan tapaa, jolla maailman valtiot pyrkivät edistämään turvallisuutta. Sotilasmenot ovat ennätyskorkeat samaan aikaan kun vain alle kaksi prosenttia maailman turvallisuusmenoista käytetään rauhanrakentamiseen tai rauhanturvaamiseen. Keskittyminen sotilaalliseen ja valtiolliseen turvallisuuden vahvistamiseen ei edistä lasten suojelua kaikkein vakavimmilta vaaroilta.

– Konfliktialueilla elävien lasten määrä oli arvioidemme mukaan viime vuonna ennätyksellisen korkea: 520 miljoonaa - useampi kuin joka viides lapsi maailmassa. Samalla kun ennennäkemätön määrä lapsia on vaarassa ja avustustyön määrärahoihin kohdistuu suuria paineita, on konfliktien keskelle joutuneiden lasten suojeleminen tärkeämpää kuin koskaan. Jokaisen numeron takana on lapsi, jonka turvallisuus, koulutus ja tulevaisuus ovat vaarantuneet, sanoo Gudrun Østby, Oslon rauhantutkimuslaitoksen tutkimusprofessori.

– On hienoa, että Suomi on vahvistanut humanitaarista apua. Humanitaarisella avulla ei kuitenkaan voida puuttua konfliktien juurisyihin, vaan siihen tarvitaan pitkäjänteistä rauhantyötä ja yhteiskuntien tukemista kehitysyhteistyön avulla. Suomen on toimittava päättäväisemmin lasten suojelemiseksi konflikteissa, vetoaa Emmi Pakkala, Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön erityisasiantuntija.

Pelastakaa Lapset vaatii valtioita noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta sekä varmistamaan humanitaarisen avun turvallisen saannin sekä lisäämään hätätilanteissa oleville lapsille kohdennettua rahoitusta. Lisäksi on pantava täytäntöön keskeiset sopimukset ja julistukset koskien lasten suojelua sekä koulutuksen turvaamista konfliktialueilla.

Valtioiden pitää laatia kansallisia strategioita rauhan edistämiseksi sekä toteuttaa rauhankasvatustyötä ja puuttua konfliktien perimmäisiin syihin. Kansainvälisiä ja kansallisia vastuuvelvollisuusmekanismeja pitää kiireellisesti vahvistaa sen varmistamiseksi, että lapsiin kohdistuviin rikkomuksiin syyllistyneet saatetaan edesvastuuseen. Lopuksi on varmistettava, että lapsen ääntä kuullaan niin kansallisissa kuin kansainvälisissä foorumeissa.

----------

Toimituksille tiedoksi

Pelastakaa Lasten raportti “Stop the War on Children: Security for Whom?” liitteenä. 

Kuva- ja videoaineistoja sekä lasten haastatteluja: Kongon demokraattinen tasavalta: Dieu, Merci, Fabrice* / Jemen: Manal*, Sila*

Stop the War on Children -raporttiaan varten Pelastakaa Lapset analysoi YK:n pääsihteerin raporttia lasten tilanteesta konflikteissa sekä heihin kohdistuneista vakavista rikkomuksista vuonna 2024 (Children and Armed Conflict - CAAC). Tarkastelussa hyödynnettiin myös aiemmat vastaavat analyysit CAAC-raporteista vuosilta 2005–2025. YK:n seurannassa huomioidaan tapaukset, joissa sairaaloita ja oppilaitoksia on käytetty sotilaallisiin tarkoituksiin, mutta näitä ei luokitella vakaviksi lapsiin kohdistuviksi rikkomuksiksi. Pelastakaa Lasten analyysissä kyseiset tapaukset on sisällytetty vakavien rikkomusten joukkoon (kouluihin tai sairaaloihin kohdistuvat hyökkäykset). Tämän myötä saadaan kattavampi tilanennekuva konfliktien seurauksista lapsiin eri maissa.

Luvut konfliktialueilla elävien lasten määristä perustuvat Oslon rauhantutkimusinstituutin (PRIO) päivitettyyn arvioon. Tämä perustuu Uppsalan yliopiston konflikteja koskevan tietokannan tietoihin (UCDP GED) sekä tilastotietoja ja ennusteita koskien maailman väestöä (Gridded Population of the World, UN World Population Prospects). PRIO noudattaa UCDP:n määritelmää, jonka mukaan aseellisessa konfliktissa on kyse järjestäytyneen tahon toiseen järjestäytyneeseen tahoon tai siviileihin kohdistuvista toimista, jotka johtavat vähintään 25 taistelutoimintaan liittyvään kuolemantapaukseen kalenterivuoden aikana. Konfliktialueella elävien lasten joukkoon lasketaan ne, jotka asuvat 50 kilometrin säteellä paikasta, jossa on sattunut vähintään yksi väkivaltainen konfliktiin liittyvä tapahtuma tietyn vuoden aikana tietyn maan rajojen sisäpuolella.

YK:n turvallisuusneuvosto on määritellyt kuusi vakavaa lapsiin kohdistuvaa rikkomusta konflikteissa: 1) Lapsen tappaminen ja vammauttaminen; 2) Lapsen värvääminen sekä muu käyttö asevoimissa tai aseellisissa joukoissa; 3) Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta; 4) Lasten sieppaaminen; 5) Kouluihin tai sairaaloihin kohdistuvat hyökkäykset; 6) Humanitaarisen avun saannin estäminen lapsilta. YK on lisäksi vuodesta 2012 raportoinut lasten vangitsemisia. Rikkomuksia määriteltäessä huomioitiin niiden törkeä luonne sekä lasten hyvinvointiin kohdistuvat vakavat vaikutukset. YK:n seurantaraporteissa huomioidaan kuuden vakavan rikkomuksen lisäksi myös lasten pidätystapauksia.

Lisätietoja:

Michelle Delaney, viestintäjohtaja, Oslon rauhantutkimuslaitos (PRIO), +47 941 65 579, michelle@prio.org.