Hyvinvointialueiden toimitilakustannukset vaarassa nousta jopa kolmanneksen 10 vuodessa

Hyvinvointialueiden lakisääteinen toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus on laatinut kaksi niin kutsuttua perusuraa, joiden avulla voidaan ennustaa ja vertailla toimitilakustannusten kehitystä hyvinvointialueilla:

• Kahden prosentin perusuran mukaan toimitilakustannukset nousisivat vuoden 2023 yhteensä 2,1 miljardista eurosta vuoden 2032 loppuun mennessä 2,7 miljardiin euroon.
• Viiden prosentin perusuran mukaan kustannukset nousisivat jopa 3,03 miljardiin euroon samassa ajassa.

Omistettujen kohteiden kustannusten kasvu voisi kymmenen vuoden aikana olla 40–53 prosenttia ja vuokrattujen tilojen 22–42 prosenttia eri kasvuvauhtien mukaan.

”Testasimme perusuria vuoden 2024 toteutuneilla tilakustannustiedoilla. Ne vastasivat varsin hyvin laskennallisia perusuria: valtakunnallinen ero jäi alle miljoonaan euroon. Vuonna 2024 hyvinvointialueiden toimitilakustannukset olivat 2,2 miljardia euroa”, kertoo Maakuntien tilakeskuksen tietopalvelujohtaja Ari Maaninen.

Muutokset tilaverkossa toistaiseksi vähäisiä

Vuoden 2024 lopussa hyvinvointialueiden hallinnassa oli noin 10,8 miljoonaa neliömetriä, jotka jakaantuivat 553 000 tilaan ja 9 100 rakennukseen. Eniten tilaa oli käytössä erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuollossa, vähiten pelastustoimella. Hyvinvointialueiden omistuksessa oli 35 prosenttia tiloista, kun vuokrattujen osuus oli 64 prosenttia ja muiden hallintamuotojen prosentin. Osa alueista toimi kokonaan vuokratiloissa.

”Vuodenvaihteessa 2024–2025 hyvinvointialueilla oli yhteensä reilut 8 000 vuokrasopimusta, joiden laskennallinen vuokrasitoumus oli hieman alle viisi miljardia euroa. Toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia oli enemmän kuin määräaikaisia. Vuokra-asetuksen mukaisia, niin kutsuttuja 3+1-sopimuksia, oli yhteensä noin 2 000 kappaletta”, Maaninen luettelee.

Voimaanpanolakiin perustuvia vuokra-asetuksen mukaisia, niin kutsuttujen 3+1-sopimusten piirissä olevia tiloja oli vuonna 2024 yhteensä noin 2,2 miljoonaa neliömetriä. Niiden vuokrakustannukset olivat 400 miljoonaa euroa hyvinvointialueiden kaikista 1,2 miljardin euron vuokrakustannuksista ja 2,2 miljardin euron tilakustannuksista.

”Kun 3+1-sopimukset päättyvät, tarjoavat ne ensimmäisen selkeän ja suuren kertaluontoisen kokonaisuuden, jonka avulla hyvinvointialueet voivat tehdä merkittäviä muutoksia palvelutilaverkkoihinsa. Vuonna 2024 alueiden käytössä olevien tilojen kokonaismäärä neliömetreissä väheni valtakunnallisesti vain noin prosentin”, Maaninen sanoo.

Kustannusten hillintä vaatii suunnitelmallisuutta

Hyvinvointialueiden arkea värittävät parhaillaan mittavat talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet, vaikka ydintoiminta sinänsä on vakiintumassa. Palveluiden ja niiden tuottamiseen tarvittavien tilojen kehittäminen on edennyt useilla alueilla odotettua hitaammin.

”Olemme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa sitoutuneet tavoittelemaan 300 miljoonan euron säästöjä tilakustannuksiin vuoteen 2028 mennessä ja tilojen hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. On selvää, että kustannuskasvun leikkaaminen edes osittain vaatii hyvinvointialueilta näkemyksellistä ja pitkäjänteistä suunnittelua, alueiden välistä ennakkoluulotonta yhteistyötä sekä yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista”, sanoo Maaninen ja jatkaa:

“Hyvinvointialueiden kiinteistöjohtaminen on keskeisessä asemassa, kun tavoitteena on hillitä käytössä olevien tilojen kustannusten kasvua ja samalla tukea palvelujen saavutettavuutta ja kestävää kehitystä.”

Maakuntien tilakeskus jatkaa työtä muun muassa yhteisten kiinteistö- ja toimitilastrategioiden, sisäisen vuokrauksen mallin, tilainvestointiprosessin ja kansallisten tilakonseptien kehittämiseksi. Näiden avulla voidaan varmistaa hyvinvointialueiden tilojen tarkoituksenmukainen käyttö, kustannustehokkuus ja ennakoitavuus joka puolella Suomea.

Lisätietoja

• Hyvinvointialueiden toimitilojen tilannekuvaraportti vuonna 2025 (PDF)