Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana
6.11.2025 06:59:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.

Läheisten apu on välttämätöntä, mutta se ei aina johda oppimiseen
Tutkimuksen haastatteluissa korostuu arjen digituen ristiriitaisuus. Läheisten apu on monelle välttämätöntä, mutta samalla siihen liittyy häpeää, turhautumista ja yliauttamista: asiat hoituvat, mutta taidot eivät kehity. Korpelan mukaan tämä paljastaa laajemman ongelman, sillä vastuu digituen antamisesta on usein perheellä.
”Usein läheisten kanssa oppiminen tapahtuu kiireessä ja yksisuuntaisesti: toinen tekee, toinen seuraa, ja tunnelma voi olla kireä. Tutkimuksessa vertaisopastus osoittautui toimivaksi digituen muodoksi, joka vahvistaa digitaitoja, rohkaisee kokeilemaan ja lisää luottamusta omaan osaamiseen. Samalla se tekee näkyväksi ikääntyneiden oman asiantuntemuksen ja aktiivisen roolin digitalisoituvan yhteiskunnan rakentamisessa”, Korpela kertoo.
Digipalvelut ovat teoriassa käteviä, käytännössä kaukana ikääntyneiden arjesta
Vaikka digipalvelut voivat helpottaa arkea, moni ikäihminen kokee, että terveysasioissa kasvokkainen kohtaaminen on edelleen korvaamatonta.
”Eräs haastateltava vertasi hyvinvointialueen digipalveluja joulupukin lahjalistaan ja totesi, että kehitettävää on niin paljon, ettei lapsikaan osaisi pyytää yhtä paljon joulupukilta. Se kiteyttää hyvin sen, kuinka monin tavoin digipalveluiden käytettävyys ja ikääntyneiden tarpeet eivät vielä kohtaa”, Korpela huomauttaa.
Ikääntyneiden joukko on kuitenkin moninainen. Digipalvelut otetaan käyttöön toisinaan sujuvasti, toisinaan pakosta, ja joskus jättäen kokonaan väliin. Digitaalinen osallisuus ei kuitenkaan synny pelkästään uusilla palveluilla, vaan kuuntelemalla ihmisiä, joita niiden on tarkoitus palvella.
”Digitaalinen osallisuus ei ole yksiselitteinen tila, vaan jatkuvaa tasapainoilua omien tarpeiden, mahdollisuuksien ja yhteiskunnan odotusten välillä. Siksi haastan politiikkaa ja palveluiden kehittämistä näkemään ikääntyneet aktiivisina toimijoina, ei passiivisina digitaalisten teknologioiden vastaanottajina”, Korpela painottaa.
FM Viivi Korpelan yhteiskuntapolitiikan väitöskirja "Signing in to society: Reflections on digital skills, support, and inclusion in later life" tarkastetaan lauantaina 15. marraskuuta klo 12 salissa C4. Vastaväittäjänä toimii professori, PhD Loredana Ivan (National University of Political Studies and Public Administration, Bucharest, Romania) ja kustoksena professori Sakari Taipale.
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viivi KorpelaJyväskylän yliopisto
Väitöskirjatutkija
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme