Jyväskylän yliopisto

Oppimisen johtamisessa työntekijöiden motivaatio ja tavoitteet tulee linkittää organisaation strategiaan

Jaa

Oppimisen johtaminen on prosessi, jossa tulee huomioida niin työntekijöiden motivaatio ja yhteisöllinen oppiminen kuin organisaation laajemmat tavoitteet ja strategia. Uudessa tutkimuksessa kartoitettiin esihenkilöiden käsityksiä oppimisen johtamisesta sairaalaorganisaatiossa ja teknologia-alan organisaatiossa.

Esihenkilöt tasapainoilevat työntekijöiden ja ylemmän johdon välillä ja tulkitsevat sekä sanoittavat molempien näkökulmia, edistäen samalla yhteistä ymmärrystä.
Esihenkilöt tasapainoilevat työntekijöiden ja ylemmän johdon välillä ja tulkitsevat sekä sanoittavat molempien näkökulmia, edistäen samalla yhteistä ymmärrystä. Unsplash

Kun työ nähdään jatkuvana oppimisena ja oman osaamisen kehittäminen on edellytys työn tekemiselle nyt ja tulevaisuudessa, organisaatioiden ja esihenkilöiden on yhä tärkeämpää pohtia, miten työntekijöiden oppimista voidaan tukea arjen keskellä. Viime vuosina esihenkilöiden rooli työssä oppimisen tukijoina on kasvanut merkittävästi. Vaikka työntekijöiden odotetaan ottavan itse vastuuta omasta työstään ja oppimisestaan, esihenkilöitä tarvitaan rakentamaan oppimista tarkoituksenmukaisesti tukevia käytäntöjä ja prosesseja. 

Oppimisen johtamisen keskiössä on jatkuvan oppimisen tukeminen kaikilla organisaation tasoilla, yksittäisistä työntekijöistä aina koko työyhteisön toimintakulttuuriin asti. Esihenkilöiltä tämä vaatii läsnäoloa ja työntekijöiden arkeen osallistumista. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Sara Kerosen tutkimuksessa tarkasteltiin esihenkilöiden käsityksiä oppimisen johtamisesta.

Valmentava johtaminen tukee oppimista työn arjessa

”Oppimisen johtamisessa arkisia työ- ja ongelmanratkaisutilanteita voidaan hyödyntää oppimisen mahdollisuuksina. Esihenkilöiden tulee tunnistaa, sanoittaa ja vahvistaa työntekijöiden motivaatiota sekä kannustaa työntekijöitä osaamisen ja asiantuntijuuden jakamiseen tiimeissä ja laajemmin työyhteisössä”, Keronen kuvailee. 

Vaikka lähtökohtana oppimisen johtamisessa on yksilötason oppiminen, vasta yhteisöllisten oppimistilanteiden kautta voidaan oppimista johtaa koko työyhteisön tasolla. Esihenkilöt voivat näyttää myös esimerkkiä omalla toiminnallaan sekä sitoutumalla itse oppimiseen. 

”On mielenkiintoista, miten esihenkilöt itse ymmärsivät ja määrittelivät oppimisen johtamisen prosessina ja loogisesti etenevänä kokonaisuutena pelkkien yksittäisten käytäntöjen sijasta. Valmentavan johtamisen avulla voidaan huomioida niin yksilötason oppiminen kuin yhteisöllinen oppiminen, jotka tulosten mukaan kietoutuvat oppimisen johtamisessa yhteen”, Keronen pohtii.

Esihenkilö tasapainoilee työntekijöiden motivaation ja strategian välissä

Esihenkilöt toimivat tasapainoillen työntekijöiden ja ylemmän johdon välillä, tulkiten ja sanoittaen molempien näkökulmia sekä edistäen yhteistä ymmärrystä. 

”On hyvä huomioida, ettei pelkkä organisaation strategian viestiminen työntekijöille kuitenkaan riitä, vaan strategian ja työntekijöiden motivaatiotekijöiden väliltä tulee löytää mielekkäitä yhteyksiä. Näin voidaan varmistaa, ettei strategia jää työntekijöille irralliseksi, vaan kytkeytyy arjen toimintaan ja yksilöllisiin tavoitteisiin”, Keronen kertoo. 

Arjessa tämä rooli voi kuitenkin olla myös haasteellinen esihenkilöille ja aiheuttaa ristiriitoja. Ongelmia voi ilmetä, jos työntekijöiden näkemykset ja organisaation tavoitteet eroavat toisistaan. 

Kerosen mukaan keskeistä on varmistaa riittävä tuki ja ohjaus myös esihenkilöille, jotta heidän työkuormansa ei kasva hallitsemattomaksi. Esihenkilöiden koulutuksessa tulisi käsitellä aikuisten työssä tapahtuvia oppimisprosesseja ja oppimista tukevia käytäntöjä.

Tutkimukseen osallistui 17 esihenkilöä terveydenhuollon ja teknologian aloilta. Oppimisen johtamiseen liittyviä käsityksiä tarkasteltiin esihenkilöiden haastattelujen ja päiväkirjojen pohjalta.

Julkaisun tiedot

Keronen, S., Lemmetty, S. & Collin, K. 2025. Conceptions of the Leading of Learning in Supervisory Work: A Qualitative Study Based on a Finnish Technology Organization and a Central Hospital. International Journal of Training and Development, 1–13. http://doi.org/10.1111/ijtd.70009

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija, KM Sara Keronen
sara.e.keronen@jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston kampusalueiden ekologinen tila selvitetty ensimmäisenä Suomessa5.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston kampusalueiden ekologinen tila ja luonnonarvohehtaarit on selvitetty viime kesän aikana. Selvityksessä todettiin esimerkiksi, että uusniittyjen, lahopuun ja pensaiden lisäämisellä sekä vieraslajien poistamisella voidaan muutaman vuoden kuluessa kasvattaa luonnontilan mittarina käytettyjen luonnonarvohehtaarien määrää noin 10 % suhteessa alustavaan vertailutasoon. Selvitys on ensimmäinen uusia rakennetun ympäristön luontotyyppien ekologisen tilan mittareita hyödyntänyt pilotti.

Jyväskylän yliopiston professori Markus Kortelainen on teoreettisen ydinfysiikan huippuosaaja4.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella aloitti marraskuussa 2025 teoreettisen ydinrakennefysiikan professorina Markus Kortelainen. Hänen tutkimuksensa keskittyy atomiytimen rakenteen syvälliseen ymmärtämiseen ja mallien kehittämiseen niiden kuvaamiseksi. Kortelainen tekee tiivistä yhteistyötä kokeellisten ydinfysiikan ryhmien kanssa, mikä on johtanut merkittäviin tieteellisiin läpimurtoihin.

Hakijan päivässä 7.11.2025 esittelyssä yhden päivän aikana koko Jyväskylän yliopiston opintotarjonta3.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston Hakijan päivä tarjoaa näkymiä tulevaisuuden työelämään ja maistiaisia opiskelusta. Osallistujat pääsevät tutustumaan Jyväskylän yliopiston opintotarjontaan, eri alojen työelämämahdollisuuksiin ja keskustelemaan henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Tapahtuma toteutetaan Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksessa perjantaina 7.11. kello 9–15. Päivää voi seurata myös etäyhteyden kautta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye