Raudoitusverkkoja putosi työntekijöiden päälle – työnjohtajalle sakkoja

Käsiteltävänä oli maaliskuussa 2023 tapahtunut työtapaturma, jossa kolme vuokratyöntekijää oli rakennustyömaalla nostamassa lähes sata kiloa painavia raudoitusverkkoja rakenteilla olevan rakennuksen seinällä olleille kiinnikkeille. Kesken työn verkkoja kannatellen kannattimet irtosivat seinästä, jolloin niillä olleet verkot putosivat maahan. Kaksi työntekijää jäi osin tai kokonaan verkkojen alle.

Työtapaturman johdosta suoritettiin työsuojelutarkastus, jolla selvitettiin työtapaturman syitä. Tarkastuksella selvisi, että raudoitusverkkoja varten oli seinälle asennettu kannakkeet, joita yleensä käytetään sähköhyllyjen kannattimina. Kannakkeet oli kiinnitetty betoniruuveilla. Työtapaturmatilanteessa kannakkeiden ylemmät betoniruuvit irtosivat, jolloin verkot putosivat alas. Ruuvit olivat liian lyhyet sille määrälle raudoitusverkkoja, jotka kannakkeille oli laitettu.

Tarkastuksella oli todettu, että kyseinen tapa säilyttää raudoitusverkkoja oli vaarallinen. Työmaalla ei ollut suunniteltu verkkojen säilytystä siltä osin, miten kaapelihyllyn seinäkannake kiinnitetään seinään eikä kannakkeita asentaneelle kirvesmiehelle annettu ohjeita kiinnittämisestä. Myöskään sitä, montako teräsverkkoa saisi seinäkiinnikkeisiin yhteen paikkaan ripustaa, ei ollut suunniteltu. Työmaalla ei myöskään perehdytetty verkkoja nostaneita työntekijöitä siitä, montako verkkoa seinäkiinnikeisiin saa ripustaa.

Oikeudenkäynnissä arvioitiin, oliko vastaaja toiminut tilanteessa huolimattomasti. Vastaajan mukaan se, että kannakkeet putosivat, johtui kirvesmiehen virheestä eli liian lyhyistä betoniruuveista. Samoin hän katsoi, että verkkoja ripustaneet työntekijät olivat tehneet heille annettujen ohjeiden vastaisesti, kun olivat laittaneet liikaa verkkoja kannakkeille. Vastaajan mukaan hän ei ollut vastuussa ammattitaitoisten työntekijöiden määräysten vastaisesta menettelystä.

Käräjäoikeuden näkemys

Käräjäoikeus katsoi kuitenkin saadun todistelun perusteella, että vastaaja oli tilanteessa toiminut huolimattomasti. Ensinnäkin todistelun perusteella, kannakkeiden kiinnitystavasta tai käytettävistä ruuveista ei ennen tai jälkeen työtä keskusteltu kannakkeet asentaneen kirvesmiehen ja vastaajan välillä. He eivät myöskään keskustelleet siitä, montako verkkoa kannakkeille voisi laittaa. Vastaaja ei myöskään tarkastanut kannakkeita asennuksen jälkeen. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että vastaaja ei suunnitellut raudoitusverkkojen väliaikaista varastointia tai niiden nostotyötä eikä tunnistanut työhön liittyvää vaaraa ennakolta. Käräjäoikeuden mukaan, kun otettiin huomioon raudoitusverkkojen paino (98 kg/kpl) ja valittu säilytystapa, työtapaturmatilanteessa tehtyyn työhön oli liittynyt riski työturvallisuudelle, joka olisi ollut helposti havaittavissa asianmukaisessa selvityksessä.

Mitä tuli kolmen raudoitusverkkoja nostaneen vuokratyöntekijän osaamiseen, todistelun perusteella käräjäoikeus katsoi, että heitä ei voitu pitää kokeneina rakennusmiehinä heidän vähäisen kokemuksensa perusteella. Heille oli annettu työmaalle tullessaan yleistä perehdytystä, mutta eivät mitään raudoitusverkkojen nostamiseen. Vastaaja oli ennen työtä näyttänyt työntekijöille raudoitusverkkojen sijainnin ja kannakkeet, joille ne piti nostaa. Hän oli myöhemmin samana päivänä käynyt katsomassa työn edistymistä, jolloin hän oli sanonut työntekijöille, että kannattimille voi nostaa vielä verkkoja. Edellä todetun perusteella käräjäoikeus katsoi, että vastaaja ei ollut ohjeistanut ja opastanut työntekijöille, montako verkkoa kannattimille voitiin nostaa.

Todistelu huomioiden käräjäoikeus päätyi toteamaan, että vastaajan olisi huolellisesti toimiessaan tullut lähtökohtaisesti havaita raudoitusverkkojen varastointiin liittyvät riskit ja putoamisen mahdollisesti aiheuttamat vaaratilanteet, joten riskien arviointityö ei siten ole ollut riittävän kattavaa ja järjestelmällistä. Loukkaantumiset olisi ollut estettävissä vähintään nostotyöhön liittyvällä riittävällä ohjeistuksella, mitä asiassa ei ollut tehty.  

Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio (ratkaisunumero 1039 0784), 5.11.2025, asiassa R 747/2024/6630. Tuomio ei ole lainvoimainen.