Väitös: Lapset eivät tartuta SARS-CoV-2 virusta aikuisia tehokkaammin – muissa hengitystieinfektioissa tartuttavuus lapsilla suurempaa
7.11.2025 08:30:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirjatutkimus osoittaa, että lapset ja aikuiset levittävät koronavirus SARS-CoV-2:a yhtä tehokkaasti. Sen sijaan koronanegatiivisiksi todetut hengitystieinfektiot levisivät herkemmin muihin perheenjäseniin lapsista. Tutkimus osoitti myös, että sylkinäyte havaitsi koronaviruspositiivisuuden yhtä herkästi kuin nenänielunäyte ja oli potilaalle mieluisampi näytteenottomenetelmä.

Koronaviruspandemiassa nähtiin ennennäkemättömiä eristämis- ja rajoitustoimenpiteitä. Näitä kohdistettiin myös kehityksellisesti herkässä iässä oleviin lapsiin. Näytteenotto ja erityisesti nenänielunäyte tuli monelle tutuksi, ja näytteenottomäärien hallitsematon kasvu johtikin nopeasti tuotepuutoksiin näytteenottovälineissä.
LL Jaakko Ahdin väitöstutkimuksessa selvitettiin SARS-CoV-2-viruksen havaitsemista ja leviämistä lapsiperheissä ja todettiin sen leviävän tehokkaasti perheiden sisällä. Lapset ja aikuiset tartuttivat virusta yhtä tehokkaasti. Sen sijaan muita hengitystieinfektioita lapset levittivät aikuisia tehokkaammin.
– Jälkiviisaana voi todeta, että koronaviruksen kohdalla nimenomaan lapsiin kohdistetut rajoitustoimet olivat näiden tulosten valossa melko ankaria, varsinkin, kun huomioidaan rajoitusten mahdolliset haitat lasten kehitykselle, toteaa Ahti.
Virusinfektio voidaan todeta myös sylkinäytteestä
Koronavirus osoitetaan yleensä nenänielunäytteestä aktiivisen infektion aikana, jolloin päästään melko hyvään näytteenoton herkkyyteen. Väitöstutkimuksessa ruiskuvalutekniikalla tuotettu nenänielutikku osoitti yhtä tehokkaasti hengitystieviruksia kuin perinteinen nukkatikku.
– Ruiskuvalutekniikalla tuotettu nenänielutikku toimii erinomaisesti, ja tarvittaessa tällä tekniikalla voidaan nopeasti tuottaa suuria määriä kyseisiä nenänielutikkuja esimerkiksi turvaamaan kansallista virusdiagnostiikkaa tai kaupallisiin tarkoituksiin, Ahti kertoo.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että sylkinäytteestä voidaan osoittaa hengitystieviruksia. Väitöskirjassa sylkinäyte osoitti yhtä hyvin koronaviruspositiivisuuden kuin nenänielunäyte, mutta virusmäärät olivat korkeammat nenänielunäytteessä. Sylkinäyte oli mieluisampi vaihtoehto suurimmalle osalle tutkimuspotilaista.
– Nenänielunäyte säilyttää toistaiseksi asemansa näytteenoton kultaisena standardina, mutta sylkinäyte on erinomainen vaihtoehto esimerkiksi tilanteissa, jossa potilas pelkää näytteenottoa tai on erityisen altis hankalille nenäverenvuodoille, Ahti kertoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 14. marraskuuta
LL Jaakko Ahti esittää väitöskirjansa ”Detection and household transmission of SARS-CoV-2” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopistollinen keskussairaala, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Asko Järvinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko AhtiVäitöskirjatutkijaTurun yliopisto
jamiah@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/jaakko-ahtiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turun yliopisto ja Åbo Akademi uudistavat strategisen kumppanuutensa16.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopisto ja Åbo Akademi haluavat syventää pitkää yhteistyötään tutkimuksessa, opetuksessa ja vaikuttavuudessa.
Historialliset lehtiaineistot tarkentavat aikaisempia tietoja Suomen eliölajiston levinneisyydestä16.4.2026 09:24:52 EEST | Tiedote
Uudessa tutkimuksessa selvitettiin Suomen eliölajistossa tapahtuneita muutoksia 1800-luvulta 1900-luvulle. Digitoitujen sanomalehtiaineistojen avulla tutkijat saivat selville, että esimerkiksi hirvi, supikoira ja harmaahaikara ovat olleet Suomessa laajemmalle levinneitä kuin aiemmin on tiedetty. Turun yliopiston historioitsijoiden ja biodiversiteettitutkijoiden yhteistyönä syntynyt uusi tutkimus avaa mahdollisuuksia ymmärtää eliölajistossa tapahtuvia muutoksia.
Tutkimus: Monilla mikrobeilla on kyky hajottaa muovia15.4.2026 12:05:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tunnistivat yli 600 000 mikrobiproteiinia, joilla on kyky hajottaa luonnollisia ja synteettisiä muoveja. Tulokset osoittavat, että mikrobien kyky hajottaa muovia on huomattavasti yleisempää kuin aiemmin on arvioitu.
Hyönteiskarkotteiden myrkky häiritsee kimalaisten suunnistuskykyä15.4.2026 09:01:49 EEST | Tiedote
Jo lyhyt altistuminen hyönteiskarkotteissa käytetylle myrkylle voi heikentää merkittävästi kimalaisten kykyä löytää takaisin pesälleen. Kimalaisten kyky suunnistaa takaisin pesälleen on koko yhdyskunnan elinehto.
Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita14.4.2026 09:41:45 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan, joka perustuu vahvaan luottamukseen ja ihmisen jatkuvaan lukemiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme