Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Eniten maahanmuutosta hyötyvät seutukaupungit, joissa vieraskielisten määrä on jo aiemmin ollut merkittävä tai jotka sijaitsevat lähellä suuria kaupunkeja. Suurinta muuttovoitto on Länsi- ja Etelä-Suomen seutukaupungeissa sekä vastaanottokeskuskunnissa. Toisaalta vastaanottokeskuskunnissa maahanmuuton vaikutus väestökehitykseen on vähäistä, koska maan sisällä muuttavien osuus on erittäin korkea.
Tarkastelussa oli mukana 57 seutukaupunkia. Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan.
Vieraskieliset muuttavat pois seutukaupungeista todennäköisemmin kuin kotimaisia kieliä puhuvat
Noin puolet seutukaupungeista menettää vähintään kolmanneksen ulkomailta saaduista muuttovoitoista maan sisäisessä muuttoliikkeessä, etenkin pääkaupunkiseudulle suuntautuvan vieraskielisten muuton vuoksi. Seutukaupungeissa asuvilla vieraskielisillä on noin kuusinkertainen alttius muuttaa pääkaupunkiseudulle kotimaisiin kieliryhmiin verrattuna. Vieraskielisten muuttoalttius pois seutukaupungeista on jopa 74 % korkeampi kuin kotimaisilla kieliryhmillä, vaikka ikärakenteen vaikutus on poistettu.
Yli puolet kaikista Suomen sisällä tapahtuvista vieraskielisten muutoista suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Vastaavasti seutukaupunkeihin muuttaa vain 7 % maan sisällä muuttavista vieraskielisistä. Tämä kertoo seutukaupunkien vähäisestä vetovoimasta Suomessa asuvien vieraskielisten keskuudessa. Seutukaupungit ovat vähemmän houkuttelevia vieraskielisille kaikissa ikäryhmissä.
- Vaikka maahanmuutto edistää seutukaupunkien väestökehitystä, sen hyödyt jäävät pieniksi seutukaupunkien heikon maan sisäisen veto- ja pitovoiman vuoksi, toteaa Kuntaliiton projektipäällikkö Maija Niskavirta.
Työllistysmahdollisuudet näkyvät kaupunkien pitovoimassa
Seutukaupungit houkuttelevat erityisesti suorittavan työn tekijöitä. Vastaavasti asiantuntijoita muuttaa seutukaupunkeihin vain vähän ja lähes puolet heistä muuttaa myöhemmin pois. Vuosien 2010–2023 aikana merkittävimmät ammattialat ulkomailta muuttaneilla työntekijöillä olivat maatalous, prosessi- ja kuljetus, palvelut ja myynti sekä rakennus.
-Kaupunkien pitovoima riippuu vahvasti kaupunkien työllistymismahdollisuuksista, mikä korostuu etenkin vieraskielisten kohdalla, Niskavirta jatkaa.
Tarkasteltaessa maan sisäistä muuttoliikettä vieraskielisten osalta suurten kaupunkien lähellä sijaitsevat Lohja ja Paimio saivat merkittäviä muuttovoittoja. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa saivat myös Ikaalinen, Loimaa, Parainen ja Uusikaupunki.
Lisätiedot: projektipäällikkö Maija Niskavirta, puh. 050 564 7892, elinvoimajohtaja Mikko Härkönen, puh. 044 986 5114
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle17.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Personal som stöder välmåendet är en etablerad del av yrkesutbildningen – 80 procent förutser att behovet kommer att öka15.12.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet gjort hösten 2025 visar att personal som stöder välmåendet redan är en integrerad del av vardagen i yrkesläroanstalterna. Hela 80 procent av utbildningsanordnarna uppskattar att behovet av personal som stöder välmåendet kommer att öka, och resterande 20 procent tror att behovet kommer att förbli på nuvarande nivå. Ingen av dem som svarade förutser att behovet kommer att minska. Samtidigt lyfts ett närmare samarbete med välfärdsområdena fram som ett centralt utvecklingsobjekt.
Hyvinvointia tukeva henkilöstö on vakiintunut osa ammatillista koulutusta – 80 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan15.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea. Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän. Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen. Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.
Enkät: Kommunens strama ekonomi minskar resurserna för kommunikation11.12.2025 08:55:00 EET | Pressmeddelande
Kommunernas strama ekonomiska situation påverkar resurserna för kommunikationen, enligt Kommunförbundets kommunikationsenkät. Två tredjedelar av kommunikatörerna som svarat på enkäten bedömer att kommunens ekonomiska situation påverkar kommunikationen och marknadsföringen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme