Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava
7.11.2025 10:53:30 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Eniten maahanmuutosta hyötyvät seutukaupungit, joissa vieraskielisten määrä on jo aiemmin ollut merkittävä tai jotka sijaitsevat lähellä suuria kaupunkeja. Suurinta muuttovoitto on Länsi- ja Etelä-Suomen seutukaupungeissa sekä vastaanottokeskuskunnissa. Toisaalta vastaanottokeskuskunnissa maahanmuuton vaikutus väestökehitykseen on vähäistä, koska maan sisällä muuttavien osuus on erittäin korkea.
Tarkastelussa oli mukana 57 seutukaupunkia. Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan.
Vieraskieliset muuttavat pois seutukaupungeista todennäköisemmin kuin kotimaisia kieliä puhuvat
Noin puolet seutukaupungeista menettää vähintään kolmanneksen ulkomailta saaduista muuttovoitoista maan sisäisessä muuttoliikkeessä, etenkin pääkaupunkiseudulle suuntautuvan vieraskielisten muuton vuoksi. Seutukaupungeissa asuvilla vieraskielisillä on noin kuusinkertainen alttius muuttaa pääkaupunkiseudulle kotimaisiin kieliryhmiin verrattuna. Vieraskielisten muuttoalttius pois seutukaupungeista on jopa 74 % korkeampi kuin kotimaisilla kieliryhmillä, vaikka ikärakenteen vaikutus on poistettu.
Yli puolet kaikista Suomen sisällä tapahtuvista vieraskielisten muutoista suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Vastaavasti seutukaupunkeihin muuttaa vain 7 % maan sisällä muuttavista vieraskielisistä. Tämä kertoo seutukaupunkien vähäisestä vetovoimasta Suomessa asuvien vieraskielisten keskuudessa. Seutukaupungit ovat vähemmän houkuttelevia vieraskielisille kaikissa ikäryhmissä.
- Vaikka maahanmuutto edistää seutukaupunkien väestökehitystä, sen hyödyt jäävät pieniksi seutukaupunkien heikon maan sisäisen veto- ja pitovoiman vuoksi, toteaa Kuntaliiton projektipäällikkö Maija Niskavirta.
Työllistysmahdollisuudet näkyvät kaupunkien pitovoimassa
Seutukaupungit houkuttelevat erityisesti suorittavan työn tekijöitä. Vastaavasti asiantuntijoita muuttaa seutukaupunkeihin vain vähän ja lähes puolet heistä muuttaa myöhemmin pois. Vuosien 2010–2023 aikana merkittävimmät ammattialat ulkomailta muuttaneilla työntekijöillä olivat maatalous, prosessi- ja kuljetus, palvelut ja myynti sekä rakennus.
-Kaupunkien pitovoima riippuu vahvasti kaupunkien työllistymismahdollisuuksista, mikä korostuu etenkin vieraskielisten kohdalla, Niskavirta jatkaa.
Tarkasteltaessa maan sisäistä muuttoliikettä vieraskielisten osalta suurten kaupunkien lähellä sijaitsevat Lohja ja Paimio saivat merkittäviä muuttovoittoja. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa saivat myös Ikaalinen, Loimaa, Parainen ja Uusikaupunki.
Lisätiedot: projektipäällikkö Maija Niskavirta, puh. 050 564 7892, elinvoimajohtaja Mikko Härkönen, puh. 044 986 5114
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Finland har fått sex gånger fler vänorter i Ukraina under Rysslands anfallskrig24.2.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande
Under de senaste fyra åren har finländska kommuner flitigt etablerat nya vänortsrelationer med Ukraina. Vänorterna är nu 24, jämfört med fyra före år 2022. Finlands vänortssamarbete har varit på tillbakagång, men verksamheten tog ny fart i fråga om Ukraina till följd av Rysslands anfallskrig.
Suomen Ukrainan-ystävyyskuntien määrä kuusinkertaistunut Venäjän hyökkäyssodan aikana24.2.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset kunnat ovat solmineet ahkerasti uusia ystävyyskuntasuhteita Ukrainaan viimeisen neljän vuoden aikana. Suomen kunnilla on Ukrainassa nyt 24 ystävyyskuntaa, kun ennen vuotta 2022 niitä oli neljä. Ystävyyskuntatoiminta oli jäänyt Suomessa jo aika lailla historiaan, mutta toiminta elpyi Ukrainan osalta Venäjän hyökkäyssodan myötä.
Kuntaliitto: Peruskoulun visio tarvitsee rinnalleen konkreettiset uudistusaskeleet11.2.2026 14:29:18 EET | Tiedote
Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille. “On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.
Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande
Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.
Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote
Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme