Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Eniten maahanmuutosta hyötyvät seutukaupungit, joissa vieraskielisten määrä on jo aiemmin ollut merkittävä tai jotka sijaitsevat lähellä suuria kaupunkeja. Suurinta muuttovoitto on Länsi- ja Etelä-Suomen seutukaupungeissa sekä vastaanottokeskuskunnissa. Toisaalta vastaanottokeskuskunnissa maahanmuuton vaikutus väestökehitykseen on vähäistä, koska maan sisällä muuttavien osuus on erittäin korkea.
Tarkastelussa oli mukana 57 seutukaupunkia. Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat kuntarakenteen perustan.
Vieraskieliset muuttavat pois seutukaupungeista todennäköisemmin kuin kotimaisia kieliä puhuvat
Noin puolet seutukaupungeista menettää vähintään kolmanneksen ulkomailta saaduista muuttovoitoista maan sisäisessä muuttoliikkeessä, etenkin pääkaupunkiseudulle suuntautuvan vieraskielisten muuton vuoksi. Seutukaupungeissa asuvilla vieraskielisillä on noin kuusinkertainen alttius muuttaa pääkaupunkiseudulle kotimaisiin kieliryhmiin verrattuna. Vieraskielisten muuttoalttius pois seutukaupungeista on jopa 74 % korkeampi kuin kotimaisilla kieliryhmillä, vaikka ikärakenteen vaikutus on poistettu.
Yli puolet kaikista Suomen sisällä tapahtuvista vieraskielisten muutoista suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Vastaavasti seutukaupunkeihin muuttaa vain 7 % maan sisällä muuttavista vieraskielisistä. Tämä kertoo seutukaupunkien vähäisestä vetovoimasta Suomessa asuvien vieraskielisten keskuudessa. Seutukaupungit ovat vähemmän houkuttelevia vieraskielisille kaikissa ikäryhmissä.
- Vaikka maahanmuutto edistää seutukaupunkien väestökehitystä, sen hyödyt jäävät pieniksi seutukaupunkien heikon maan sisäisen veto- ja pitovoiman vuoksi, toteaa Kuntaliiton projektipäällikkö Maija Niskavirta.
Työllistysmahdollisuudet näkyvät kaupunkien pitovoimassa
Seutukaupungit houkuttelevat erityisesti suorittavan työn tekijöitä. Vastaavasti asiantuntijoita muuttaa seutukaupunkeihin vain vähän ja lähes puolet heistä muuttaa myöhemmin pois. Vuosien 2010–2023 aikana merkittävimmät ammattialat ulkomailta muuttaneilla työntekijöillä olivat maatalous, prosessi- ja kuljetus, palvelut ja myynti sekä rakennus.
-Kaupunkien pitovoima riippuu vahvasti kaupunkien työllistymismahdollisuuksista, mikä korostuu etenkin vieraskielisten kohdalla, Niskavirta jatkaa.
Tarkasteltaessa maan sisäistä muuttoliikettä vieraskielisten osalta suurten kaupunkien lähellä sijaitsevat Lohja ja Paimio saivat merkittäviä muuttovoittoja. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä muuttovoittoa saivat myös Ikaalinen, Loimaa, Parainen ja Uusikaupunki.
Lisätiedot: projektipäällikkö Maija Niskavirta, puh. 050 564 7892, elinvoimajohtaja Mikko Härkönen, puh. 044 986 5114
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Kommunala ordförande på hel- eller deltid i 24 städer eller kommuner27.10.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 24 städer eller kommuner har ordförande på heltid eller deltid. Under den valperiod som inleddes i somras sköter 54 förtroendevalda sitt uppdrag antingen på heltid eller på deltid. I en rapport som Kommunförbundet genomfört granskades städernas och kommunernas ordförande i början av fullmäktigeperioden 2025–2029. Både de som var ordförande och de som var borgmästare ingick i granskningen.
Osa- tai kokoaikaisia kuntapuheenjohtajia 24 kaupungissa tai kunnassa27.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 24 kaupungissa tai kunnassa toimii päätoimisia tai osa-aikaisia puheenjohtajia. Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osa- tai kokoaikaisesti. Kuntaliiton selvityksessä tarkasteltiin kaupunkien ja kuntien puheenjohtajia valtuustokauden 2025–2029 alussa. Tarkastelussa olivat mukana niin puheenjohtajan kuin pormestarin roolissa toimivat.
40 utbildningsanordnare med i försöket med verksamhetsstyrning inom yrkesutbildningen – bättre beredskap att svara på regionala arbetskraftsbehov24.10.2025 10:02:20 EEST | Pressmeddelande
De 40 utbildningsanordnare som valts ut från olika delar av Finland kan i fortsättningen besluta friare om sitt utbildningsutbud, vilket gör det möjligt att bättre reagera på regionala arbetskraftsbehov. Detta stärker de studerandes sysselsättning och övergång till fortsatta studier. ”Försöket är ett viktigt steg mot en mer flexibel och effektfull styrning. Om verksamhetsstyrningen lyckas stärker den kommunernas roll i gränsytan mellan utbildning och arbetsliv och möjliggör en bättre lägesbild och samarbete utifrån regionernas behov”, säger Maarit Kallio-Savela, utvecklingschef vid Kommunförbundet.
40 koulutuksen järjestäjää mukaan ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun – reagointi alueellisiin työvoimatarpeisiin paranee23.10.2025 19:43:30 EEST | Tiedote
Valitut 40 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea voivat jatkossa päättää koulutustarjonnastaan aiempaa vapaammin, mikä mahdollistaa paremman reagoinnin alueellisiin työvoimatarpeisiin. Tämä vahvistaa opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä. "Kokeilu on tärkeä askel kohti joustavampaa ja vaikuttavampaa ohjausta. Onnistuessaan uudenlainen toiminnanohjaus vahvistaa kuntien roolia koulutuksen ja työelämän rajapinnassa sekä mahdollistaa paremman tilannekuvan ja yhteistyön alueiden tarpeiden pohjalta", sanoo kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela Kuntaliitosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme