Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaiset kokevat monia työllistymisen esteitä – työllisten ja työttömien kokemuksissa suuria eroja

Jaa

Puutteellinen kielitaito sekä vähäiset suhteet kantasuomalaisiin ovat pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisten yleisimmin kokemia esteitä heidän työllistymiselleen. Työllisten ja työttömien kokemukset eroavat voimakkaasti esimerkiksi siinä, kuinka usein oma terveydentila koetaan työllistymisen esteenä. 

Yli kolme viidestä työttömästä kokee kielitaidon puutteen työllistymisen esteenä 

Pääkaupunkiseudulla asuvilla 20–74-vuotiailla ulkomaalaistaustaisilla puutteellinen kielitaito ja vähäiset suhteet kantasuomalaisiin ovat yleisimmin koettuja työllistymisen esteitä sekä työllisillä että työttömillä. Puutteellisen kielitaidon on kokenut esteeksi 62 prosenttia työttömistä ja 48 prosenttia työllisistä. Vähäiset suhteet kantasuomalaisiin on kokenut esteeksi 58 prosenttia työttömistä ja 36 prosenttia työllisistä. 

Työllisillä ja työttömillä on suuria eroja yksittäisten työllistymistä estävien tekijöiden kokemisessa. Työttömistä 43 prosenttia on kokenut oman terveyden esteeksi, kun työllisistä vastaava osuus on vain 13 prosenttia. Työkokemuksen puutteen on kokenut esteeksi työttömistä 43 prosenttia – työllisistä vain 22 prosenttia.  

Tiedot käyvät ilmi kaupunginkanslian tuoreesta tutkimusartikkelista, joka perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan MoniSuomi 2022 -kyselyaineistoon. Vastaajilta kysyttiin, minkälaisia työllistymistä estäviä tekijöitä he ovat kokeneet. Esteet jaoteltiin työhön liittyviin, työkokemuksiin liittyviin sekä psykososiaalisiin ja terveyteen liittyviin. Sekä työlliset että työttömät raportoivat kokeneensa esteitä työllistymiselle. Osa vastaajista oli vastaushetkellä työllisiä, mutta he ovat saattaneet kokea erilaisia esteitä aikaisemmin. 

Työttömät kokevat esteitä työllisiä todennäköisemmin myös erilaiset taustatekijät huomioitaessa 

Monet taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutustaso, kielitaito tai Suomessa asutut vuodet voivat olla yhteydessä työllistymistä estävien tekijöiden kokemiseen. Ero esteiden kokemisessa työllisten ja työttömien välillä oli merkittävä myös silloin, kun nämä taustatekijät huomioitiin logistisella mallinnuksella.  

Taustatekijöiden huomioimisenkin jälkeen työttömät kokevat kaikkia tarkastelussa olleita esteitä todennäköisemmin kuin työlliset – oman terveydentilan neljä kertaa todennäköisemmin ja työkokemuksen puutteen kolme kertaa todennäköisemmin.  

Yksilötason haasteilla, kuten koetulla terveydentilalla tai puutteellisella kielitaidolla, voi olla merkittävä vaikutus työllistymisen kannalta. Tulokset osoittavat, että monet ovat kokeneet myös rakenteellisen tason esteitä, kuten työnantajien syrjiviä asenteita. Koska työperäinen maahanmuutto on todennäköisesti tärkeää Suomelle myös tulevaisuudessa, olisi tärkeää madaltaa niin yksilötason kuin rakenteellisenkin tason esteitä työelämään ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle. 

Työllisten ja työttömien jaottelu perustuu kyselylomakkeessa olleeseen itseraportoituun työllisyystilanteeseen. Osuudet työllistymistä estävien tekijöiden kokemisesta perustuvat ’kyllä’ vastanneiden osuudesta kysymykseen: ”Mikä mahdollisesti on estänyt tai vaikeuttanut osallistumistasi työelämään?” 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut-yksikkö
Projektitutkija Topias Tanska
topias.tanska@hel.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

EMBARGO 2.12.2025 klo 15.00: Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti: Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia on keskimäärin enemmän parempiosaisilla alueilla2.12.2025 15:00:00 EET | Tiedote

Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti pureutuu koulutuksen segregaatioon pääkaupunkiseudulla ja nostaa esiin kunnille kriittisiä kysymyksiä: varhaiskasvatuksen alueellisesta eriytymisestä, segregaation torjumisen keinoista sekä siitä miten dataa ja tietoa hyödynnetään kaupunkien päätöksenteossa. Raportin mukaan parempiosaisten alueiden päiväkodeissa työskentelee keskimäärin enemmän kelpoisia opettajia. Samankaltaisten alueiden sisäinen vaihtelu on kuitenkin suurta.

EMBARGO 2.12.2025 kl. 15.00 // KORRIGERING // Första rapporten från rådet för utvärdering av stadspolitiken: I genomsnitt finns det fler behöriga lärare inom småbarnspedagogiken i bättre ställda områden2.12.2025 14:38:43 EET | Pressmeddelande

KORRIGERING // Pressmeddelandet har korrigerats genomgående för terminologins del kl. 14.40. Bland annat har felaktig terminologi som "kvalificerade förskollärare" ersatts med den korrekta termen "behöriga lärare inom småbarnspedagogiken". Rådet för utvärdering av stadspolitiken granskar i sin första rapport den pedagogiska segregationen i huvudstadsregionen och ställer kritiska frågor till kommunerna: om regional differentiering inom småbarnspedagogiken, sätt att motverka segregation och hur data och information används i beslutsfattandet i de berörda städerna. Enligt rapporten har daghem i bättre ställda områden i genomsnitt fler behöriga lärare. Det finns dock stora variationer inom liknande områden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye